Nuoret ovat mieltyneet tutkijoihin

Nuorten tiedetietämys ja viehtymys tutkijanuralle on tutkittu. Tuoreen tutkimuksen mukaan lähes 60 prosenttia lukioikäisistä on miettinyt uraa tutkijana ja yli 80 % ottaisi tutkijan puolisokseen.

Tieteen tiedotus ry:n tilaaman “Lasten ja nuorten käsityksiä tieteestä ja tutkijoista” -tutkimuksen teki Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus. Internetin avulla toteutettuun kyselytutkimukseen vastasi lähes 7500 peruskoulun kuudesluokkalaista ja lukion ja ammatillisen oppilaitosten toisen vuoden opiskelijaa.

Kaikista vastaajista tutkijan uralle ryhtymistä on miettinyt vajaa puolet. Lukiolaisista pojista 59 prosenttia on pohdiskellut tutkijan uralle lähtemistä. Tytöistä vastaava määrä on 46 %.

Kyselyssä ei selvitetty vastaajien käsitystä tutkijoiden taloudellisesta asemasta tai työolosuhteista. Tätä tutkimuksen tekijät pitivätkin selvänä puutteena.

Sen sijaan nuorten vastaukset osoittivat selvästi sen, että tutkija on haluttu puoliso. Perus- ja ammattikoululaisista noin puolet vastaajista ja lukiolaisista yli 80 % voisi ajatella tulevan puolisonsa olevan tutkija. Tutkijan ammattia arvostetaan ja tutkijoita pidetään yleisesti älykkäinä. Lukiolaisten lisäksi tutkijasiippa oli haluttu erityisesti ammattikoululaisten poikien keskuudessa.

Luonnontiede ja lääketiede ovat tieteitä

Nuoren polven tiedetietämys on varsin hyvällä tolalla. Lapset ja nuoret osaavat erottaa tutkitun tiedon huuhaasta. Tieteenaloista luonnontieteet ja lääketiede profiloituvat muita aloja enemmän tieteeksi. Erityisesti lukioikäisten keskuudessa myös viestintä tunnustetaan tieteeksi, muttei samassa mittakaavassa kuin luonnontieteet ja lääketiede.

Eri koulutusasteiden välillä on toki eroja tieteen ja tutkimuksen mieltämisessä. Kuudesluokkalaiset ja ammattikoululaiset korostavat tieteen tutkivaa ja kokeellista luonnetta. Kuudesluokkalaisille tiede konkretisoituu tutkimuksina, keksintöinä, kyselyinä ja kirjoina. Mitä korkeampi on vanhempien koulutusaste sitä enemmän lapset mieltävät lääkkeiden ja kännykän valmistamisen perustuvan tieteeseen ja horoskooppien ja mäkihyppääjien tyylipisteiden olevan vailla tieteellistä perustaa.

Lukiolaisten tiedetietämys näyttäytyy tutkimuksen mukaan varsin laaja-alaisena. Tiede nähdään myös ideologisena ja yhteis- Nuoret ovat mieltyneet tutkijoihin kunnallisena ilmiönä. Tieteen tarkoitus maailman jäsentämisessä ja mahdollisuudet erilaisten ongelmien ratkaisemisessa saavat lukiolaisten huomion.

Tutkija on erakko

Tutkimuksen tekijöiden mukaan muualla maailmassa nuoret pitävät tutkijoita nörtteinä. Suomalaisten nuorten käsitys ei ole näin yksipuolinen. Nörttiys korostuu lähinnä poikien ja kuudesluokkalaisten mielipiteissä.

Nuoret pitävät tutkijoina erakkoina. Lukiolaisten mielestä tutkija on maltillinen ja energinen erakko kun taas ammattikoululaisten mielestä keskinkertainen ja vaatimaton erakko. Lukiolaiset näkevät siis tutkijan työn itsenäisyyden positiivisemmassa valossa kuin ammattikoululaiset. Mutta tieteen teon tiimityöluonne ei siis ole vielä välittynyt nuorten mielikuviin.

Tutkimus löytyy pdf-tiedostona osoitteesta www.tiede.fi