Palvelussuhteen ehtojen
siirto vielä auki
Yliopistouudistus leimaa yliopistojen työmarkkinatilannetta.
Keskeinen kysymys
on, miten vähintään nykytasoiset palvelussuhteen
ehdot siirretään uusimuotoisiin
yliopistoihin.
Sopimuskauden loppuun ajoittuvan
korotuksen suuntaaminen on nyt esillä.
Työaikakysymys aiheuttaa edelleen keskustelua.
Valmistautuminen seuraavaan työmarkkinakierrokseen
on vähitellen käynnistymässä.
Yliopistot ovat tällä hetkellä valtiollisia ja valtion
voimassa oleva työmarkkinaratkaisu koskee yliopistoja.
Valtion työmarkkinaratkaisu päättyy
31.1.2010 eli samoihin aikoihin, kuin yliopistouudistus
tulee täysitehoisesti voimaan. Vaikka näiden
kahden tapahtuman ajallinen yhteys on ehkä
sattumaa, on niillä kuitenkin vaikutusta toinen
toisiinsa.
Voimassa olevaan sopimusratkaisuun perustuen
1.3.2009 alkaen on tulossa minimaalisen pieni
0,1 %:n korotus, joka yliopistojen osalta viedään
henkiosaan. Tämän vuoden lokakuun alusta on
myös tulossa aikaisempaan sopimukseen perustuva
2,2 %:n yleiskorotus.
Lain valmistelu etenee
Ammattijärjestöjen kannalta yliopistouudistukseen
liittyy myös monia ristiriitaisia kysymyksiä.
Tällaisia ovat mm. virkasuhde/työsuhde, kelpoisuusvaatimusten
säätämisen taso, määräaikaisuuskysymys
(tähän on ehkä kuitenkin tulossa
ratkaisu) ja henkilöstön edustus yliopistojen hallinnossa.
Näitä kysymyksiä on ministeriö valmistellut
järjestöjen mielestä väärällä tavalla.
Keskeinen työmarkkinakysymys yliopistouudistukseen
liittyen on se, miten vähintään nykyisen
tasoiset palvelussuhteen ehdot siirretään uusimuotoisiin
yliopistoihin. Tähän pyritään hakemaan ratkaisua vielä ennen yliopistolakiesityksen
antamista eduskunnalle. Lakiesitys annettaneen
helmikuun kuluessa.
Työantajamuutos sopimustoiminnassa
Kollektiivisopimusjärjestelmä on keskeinen palvelussuhteen
ehtojen määrittämisessä. Tähän asti
sopimusjärjestelmää työnantajapuolelta ovat hoitaneet
valtiovarainministeriö ja opetusministeriö.
Yliopistouudistus merkitsee, että sopimus- ja
neuvotteluoikeudet siirtyvät ministeriöiltä yliopistoille.
Yliopistot ovat perustaneet alkuvuonna Suomen
yliopistojen työnantajayhdistyksen, SYTYn,
jossa osallisina ovat kaikki yliopistot. (Ks. SYTYn
hallituksen puheenjohtajan haastattelu)
SYTYn aito toimivalta alkaa aikaisintaan 1.8.2009,
jolloin uusimuotoiset yliopistot “perustetaan”.
Henkilöstö siirtyy yliopistojen palvelukseen
1.1.2010 alkaen. Yliopistoilla ja SYTYllä ei ole vielä
tällä hetkellä työmarkkinallista toimivaltaa.
Palvelusuhteen ehtojen siirtäminen
uuteen yliopistoon
Yliopistolaisten palvelusuhteen ehdoissa on nykyisin
toivomisen varaa. Esimerkiksi akavalaisten
palkkataso ei ole läheskään kaikilta osin kilpailukykyinen.
Vallitseva kollektiivisopimusjärjestelmä
on kuitenkin taannut palvelussuhteen ehtoihin
vähimmäistason. Kollektiivisopimusjärjestelmä
tulee säilymään myös uusimuotoisissa yliopistoissa
jossain muodossa. Ongelmana on, miten vähintään
nykyisen tasoiset palvelussuhteen ehdot
siirretään uusimuotoisiin yliopistoihin. Kyse on
siis siitä, että saadaan riittävät takuut, että uudistus
ei esimerkiksi merkitse kenenkään palkkatason
laskua edes pidemmällä aikavälillä.
Ongelmaan on pyritty ministeriön taholta etsimään
ratkaisua ennen kaikkea ns. aiesopimuksen
perusteella. Aiesopimuksessa opetusministeriö ehkä valtiovarainministeriön säestämänä ja
mahdollisesti SYTYn tukemana sopisi järjestöjen
kanssa uusimuotoisten yliopistojen palvelusuhteen
ehdoista vielä ennen yliopistolain antamista
eduskunnalle. “Sopimus” koskisi siis uusimuotoisia
yliopistoja, joita ei vielä edes ole olemassa. Ministeriö
haluaa viestittää eduskuntakäsittelyyn,
että myös järjestöt olisivat aiesopimuksen perusteella
hyväksyneet palvelussuhteen ehtojen määräytymiset
ja palvelusehdot uusimuotoisissa yliopistoissa.
Tätä eivät järjestöt ole kuitenkaan ole
tehneet. Aiesopimuksella ei pystytä riittävästi takamaan
palvelussuhteen ehtojen säilymistä vähintään
nykyisellä tasolla. Aiesopimukselta puuttuu
sitovuus.
Työntekijäjärjestöt ovat lähteneet yksituumaisesti
siitä, että palvelussuhteen ehtojen vähimmäistason
siirtyminen uusimuotoisiin yliopistoihin
tulee turvata yliopistolain voimaanpanolainsäädännössä.
Lainsäädännöstä tulisi käydä selvästi
ilmi, että palvelussuhteen ehdot säilyvät vähintään
nykyisellä tasolla. Uudistuksen toteutuessa
palvelusuhteen ehtoja voidaan muuttaa ainoastaan
sitovalla sopimuksella.
Tätä kirjoitettaessa (15.1.2009) ei voida sanoa,
että järjestöjen viesti eduskuntakäsittelyyn olisi se,
että palvelussuhdejärjestelyt tyydyttäisivät niitä.
Tilanne on pikemminkin päinvastainen. Ministeriössä
ehditään kuitenkin vielä tehdä parannus.
Kahden prosentin kehittämiserä
Voimassa olevaan valtion sopimusratkaisuun perustuen
sopimuskauden loppuun ensi vuodenvaihteen
tienoille ajoittuu 2 %:n ns. kehittämiserä.
Vajaa prosenttiyksikkö käytetään aiemmin
sovitun mukaisesti henkiosan ylärajan nostamiseksi
46 %:sta 48 %:iin, jolloin vastaavat korotukset
tehdään koko henkitaulukkoon. Kahdesta prosentista
jäljelle jäävän runsaan prosentin suuntaaminen
pyritään ainakin ministeriön toimesta sopimaan
vielä ennen yliopistolain antamista eduskunnalle.
Suuntaamisvaihtoehtoja on erilaisia: se
voidaan suunnata usealla eri tavalla henkiosaan
tai vaatiosaan tai molempiin.
Yliopistojen johto- ja asiantuntijatehtävissä
olevien palkkakilpailukyky on viimeaikaisesta
jonkinasteisesta kohentumisesta huolimatta edelleen
korjausta vaativaa. Työnantajalta edellytetään
rohkeutta korjata tätä epäkohtaa myös kehittäkehittämisrahaa
suunnattaessa. Asia on ensisijassa sopimuksenvarainen.
Työaikakysymys
Työaikaan liittyvä kysymys on kovasti esillä yliopistouudistuksesta
riippumatta.
Yliopisto-opettajien työaikasopimuksen perusteella
1600 tunnin työsuunnitelman mukaisen
vuosittaisen työajan toteumista seurataan työsuoritusten
ja tulosten eikä ajan tai ajanjaksojen perusteella.
Sitovasta sopimusmääräyksestä huolimatta
yliopistoissa esiintyy pyrkimystä työajan
yksityiskohtaiseenkin seurantaan. JUKO on haastanut
valtion vastaamaan työtuomioistuimessa
työaikasopimuksen rikkomisesta Teknillisessä
korkeakoulussa. Asiaa tullee ratkaisu kevään kuluessa.
Tässä yhteydessä voidaan vielä todeta, että työaikaa
voidaan kohdentaa, kunhan se tapahtuu
työsuunnitelman mukaisesti järkevällä ja kevyellä
tavalla esimerkiksi lukukausittain.
Yliopistotyönantajat ovat tehneet esityksen
työaikasopimuksen muuttamiseksi. Muutosesityksessä
ehdotetaan opettajien työaikasopimuksen
laajentamista tutkijoihin, vuosilomajärjestelyjen
käyttöönottamista myös opettajien osalta ja
sopimukseen sisältyvien suojasäännösten vesittämistä.
Mikäli vuosilomajärjestelyihin mentäisiin,
merkitsisi se, että joku määräisi opettajan vuosiloman
ajankohdan ja muu aika olisikin sitten työhön
käytettävää aikaa. JUKO on suhtautunut pidättyväisesti
tämän kaltaisiin esityksiin.
Seuraava neuvottelukierros
Yliopistoväen päähuomio kiinnittyy yliopistouudistukseen
ja sen mukana tuomiin vaikutuksiin.
Yliopistojen seuraavaa kierrosta koskeva neuvottelujärjestelmä
ja sopimustoiminta muuttuvat.
Kierrosta koskeva tavoiteasettelu on alkamassa.
Tällöin epävarmuustekijät korostavat järjestövalmiuden
merkitystä.
Jorma Virkkala
Professoriliiton toiminnanjohtaja
15.1.2009
|