Uusi yliopisto aloitti ilman sopimuksia

Aloitamme yliopistojen kevätlukukautta uuden edessä ja jonkinasteisen epävarmuuden tunteissa. Aivan liian nopean valmisteluaikataulun johdosta kaikkien yliopistojen monet järjestelmät ovat käyttöönottohetkellä keskeneräisiä. Työehtosopimustaan ei oltu solmittu vuoden loppuun mennessä; neuvottelut, jotka katkesivat joulun ajaksi, jatkuivat vasta 13.1. Yksi asia on kuitenkin varma: muutoksia on tiedossa ja tässä tilanteessa tarvitaan järjestöjen vahvaa toimintaa entistä enemmän.

Jopa työsopimusten allekirjoittaminen on vielä tammikuussa kesken. Ruotsin- ja englanninkielisiä lomakkeitakin piti odottaa luvattoman pitkään. Kaksikielisessä maassa vähin, mitä voidaan odottaa, on, että ruotsinkieliset dokumentit saadaan yhtä aikaa suomenkielisten kanssa. Kansainvälisessä ympäristössä englanninkielisen tiedotuksen merkitys on myös lisääntynyt.

Vaikka viroista työsuhteisiin siirtyvien työsopimuslomakkeesta oli järjestöjen ja työnantajan kesken päästy yksimielisyyteen, ei prosessi ole mennyt kivuttomasti. Uusiin sopimuksiin on tullut lisälausekkeita lisätyöhön sitoutumisesta ja työnantajan mahdollisuudesta määrätä muita työtehtäviä. Tiedossa ei ole, miksi tällaiset lausekkeet ovat työnantajan mielestä opetus- ja tutkimushenkilöstön sopimuksissa tarpeellisia. Tiedämme, että yliopistolaiset tekevät työtä enemmän kuin työaikasopimus edellyttää ja että työsuunnitelma määrittää työtehtävät ja suunnitelmaa voidaan tarvittaessa muuttaa.

Luottamusmies- ja työsuojelusopimuksista ei ole vielä päästy keskustelemaan keskustasolla. Vuoden vaihteessa päättyneiden sopimusten pohjalta jatkaminen olisi paras vaihtoehto.

Järjestöjen tavoitteena oli neuvotella uusi työehtosopimus vuoden loppuun mennessä, mutta tähän tavoitteeseen ei päästy. Viime syyskuussa Suomen yliopistojen työnantajayhdistys SYTY ja järjestöt sopivat vuonna 2007 sovitun yliopistojen palkkausjärjestelmän kehittämiseen suunnattavan 2 prosentin rahaerän kohdentamisesta. Joulukuussa kuitenkin kävi ilmi, että työnantaja tarvitsi lisäaikaa sopimuksen toteuttamisen selvittämiseksi. Työnantajalla ei siis ollut valmiuksia maksaa jo sovittua palkkaerää 1.2.2010 lukien. Pääsopijajärjestöjen neuvottelijat totesivatkin, ettei uudesta työehtosopimuksesta voida neuvotella ennen kuin tämä asia on ratkaistu. Yliopistolain valmistelun yhteydessä luvattiin toistuvasti, että palvelussuhteen ehdot turvataan uudella työehtosopimuksella. Ei anna hyvää kuvaa uudesta työnantajasta, että neuvotteluissa välittömästi tehdään esityksiä palvelussuhteen ehtojen heikennyksistä tai ei pidetä kiinni jo sovitusta.

Tammikuun alusta alkanut sopimukseton tila edellyttää järjestövalmiuden kohottamista kaikilla tasoilla. Syyslukukaudella JUKOn yliopistolakkotoimikunta järjesti koulutustilaisuuksia yliopistopaikkakunnilla. Nyt yhdistysten tulee neuvottelujen tukemiseksi varmistaa oma järjestövalmiutensa jokaista jäsentä myöten. Vaikka neuvottelut jatkuisivat tiiviimmin ja niissä päästäisiin tuloksiin, työ ei ole mennyt hukkaan, sillä organisaatio on näin saatu päivitettyä muutakin toimintaa varten. Jos taas neuvottelut takkuavat, neuvottelijat tarvitsevat koko kentän tuen yliopiston henkilöstön etujen puolustamiseen.

Tuula Hirvonen
puheenjohtaja, Yliopistonlehtorien liitto