Yliopistojen ensimmäiset
TES-neuvottelut pitkittyneet
Aikaisempaan sopimukseen perustuvasta
kehittämiserästä päästiin ratkaisuun 25.
tammikuuta. Muilta osin neuvottelut ovat
suurelta osin auki. Järjestöt pyrkivät mahdollisimman
paljon siirtämään aikaisemmat
sopimukset uusiin yliopistoihin. Työnantaja
tavoittelee joustoja. Tässä tilanteessa
järjestövalmiuden merkitys korostuu.
Valtion vanha sopimus päättyi tammikuun 2010
lopussa sen jälkeen kun yliopistouudistus toteutui
vuoden alusta. Tammikuu on eletty tietynlaisessa
välivaiheessa. Työnantaja on sitoutunut työsopimuksissa
noudattamaan tammikuun ajan valtion
yleisiä virkaehtosopimuksia ja yliopistojen tarkentavia
virkaehtosopimuksia. Helmikuun alusta
tilanne on kollektiivisopimusrintamalla auki.
Tehdyt henkilökohtaiset työsopimukset merkitsevät
kuitenkin, että esimerkiksi palkkaa maksetaan
työsopimuksen mukaisesti. Syntynyt tilanne tarkoittaa
mm. sitä, että työrauhavelvoite on poistunut.
Vanhan sopimuksen kehittämis- ja
samapalkkaerät
Valtion vanhan sopimuksen perusteella palkkoihin
tulee 2 %:n korotus niin sanottuna kehittämiseränä.
Muilla tahoilla valtiolla kehittämiserä on
tullut maksuun jo aikaisemmin, mutta yliopistojen
osalta kehittämiserän on tarkoitus tulla maksuun
helmikuun alusta. Yliopistojen viivästynyt
aikataulu on johtunut siitä, että UPJ:n voimaantuloa
aikaistettiin.
Viime vuoden syyskuussa työnantajataho,
mm. SYTY ja järjestöt sopivat kehittämiserän
suuntaamisesta siten, että se viedään henkiosan kehittämiseen. Henkiosaan oli tarkoitus muodostaa
aikaisemman 9 tason sijaan 13 tasoa. Ratkaisun
seurauksena useimpien palkat olisivat nousseet,
eräiltä osin tuntuvastikin. Kenenkään palkka
ei sen sijaan olisi alentunut.
sen sijaan olisi alentunut.
Loppuvuodesta 2009 työnantajataho ilmoitti
vastoin syyskuista yhteisymmärrystä, etteivät yliopistot
teknisistä syistä johtuen kykene maksamaan
yhteisymmärryksen mukaista korotusta.
Järjestötaholla työnantajan käyttäytymistä pidettiin
hyvin ongelmallisena. Viime vuoden lopulla
ja itse asiassa koko alkuvuoden kehittämiserästä
on neuvoteltu. Samassa yhteydessä on tullut esiin
myös valtio vanhaan sopimukseen perustuva 0,2
% samapalkkaerä.
Kehittämiserästä päästiin lopulta ratkaisuun
25.1. Kehittämiserä yhdessä samapalkkaerän
kanssa suunnataan yliopistoissa vaativuustasojen
hinnan korottamiseen siten, että vaativuustasoja
nostetaan helmikuun alusta 2,26 % prosentilla.
Henkiprosentit sen sijaan eivät muutu. Korkein
henkiprosentti on edelleen 46 %. Tämä merkitsee,
että kokonaispalkka nousee myös 2,26 prosentilla.
Korotus viedään myös takuupalkkoihin. Näköpiirissä
oleva ratkaisu ei vastaa enempää syksyistä
yhteisymmärrystä kuin kehittämiserän tai
samapalkkaerän tarkoitusta. Asiassa on kuitenkin
se hyvä puoli, että sovittu raha, tai oikeastaan vähän
enemmänkin, saadaan kotiutettua.
Mikäli 2,26 %:n korotus ei ehdi maksuun helmikuun
palkanmaksun yhteydessä, se maksetaan
taannehtivasti.
Tiivistä neuvottelua uudesta TES:tä
Tammikuun 2010 loppu oli varattu kokonaisuudessaan
neuvotteluille uudesta yliopistojen työehtosopimuksesta.
Neuvottelut tapahtuvat Etelärannassa.
Osapuolina ovat yliopistojen akavalaisia edustavat JUKO ja yliopistojärjestöt, Pardia/YHL/
STTK ja JHL/SAK. Yliopistotyönantajaa edustaa
Yksityisen Opetusalan Liitto YOL ja SYTY.
Järjestöjen lähtökohtana on, että aikaisemmat
palvelussuhteen ehdot siirretään mahdollisimman
paljon uusimuotoisiin yliopistoihin työehtosopimuksella.
Työnantajan lähtökohta on tästä poikkeava.
Työnantaja lähtee joustoista ja sopimusturvan
kaventamisesta. Näistä lähtökohdista neuvottelut
eivät ole muodostuneet helpoiksi. Tavoitteena
oli päästä sopimukseen tammikuun loppuun
mennessä, mutta kalentereista raivattiin aikaa
neuvotteluille helmikuun puoliväliin saakka.
Ongelmakohtia
Tätä kirjoitettaessa oikeastaan mitään ei ole vielä
lopullisesti ratkaistu uuden sopimuksen osalta.
Palkkausjärjestelmän osalta ongelmat eivät
ehkä sittenkään ole erityisen suuria. Yliopistojen
palkkausjärjestelmä tulee säilymään ainakin pääpiirteittäin
aikaisemman kaltaisena. Työantaja
pyrkii kuitenkin arviointijärjestelmän kevennyksiin.
Valtiolla on kohtuullisen hyvät sairausajan
palkkaedut. Nämä ovat koskeneet myös yliopistoja.
Nyt työnantaja haluaisi selkeästi heikentää sairausajan
palkkaetuja. Tämä ei käy järjestöille.
Suurimmat ongelmat liittyvät työaikakysymyksiin.
Muulla kuin opetushenkilöstöllä on ollut
yliopistoissa kahdenlaisia työaikajärjestelyjä: virastotyöaika ja viikkotyöaika. Näiden kahden
järjestelmän yhteensovittaminen uudessa yliopistossa
on ongelmallista. Suurin osa akavalaisista
muuhun kuin opetushenkilökuntaan kuuluvista
ovat virastotyöajassa piiriin, jossa on jonkin verran
lyhyempi työaika kuin viikkotyöajassa. Tästä
edusta ei voi noin vain voi luopua.
Keskeisin kysymys on työnantajan esitys tutkijoiden
siirtämisestä opettajien 1600 tunnin työaikaan
sekä opettajien suojasäännösten heikentäminen.
Näistä on käynnissä kova vääntö. Työaikakysymyksiin
liittyen työnantaja on väläytellyt, että
mikäli sopimusta ei saada aikaiseksi, kaikki siirtyisivät
yleisen työaikalain mukaisiin järjestelyihin
niihin liittyvine valvontoineen. Tätä eivät yliopisto-
opettajajärjestöt tule hyväksymään.
Uudet korotukset
Uutta sopimuskautta koskevat korotukset eivät
neuvotteluissa ole vielä olleet esillä. Ne tulevat siis
edellä mainitun 2,26:n lisäksi. Valtion puolella
työnantaja on lähtenyt liikkeelle nollaratkaisulla
tai itse asiassa lomarahojen leikkaamisen johdosta
jopa miinusmerkkisellä tarjouksella. Kuntapuolella
pakkaa sekoittaa parin vuoden takainen TEHYratkaisu,
joka antaa kohtuullisen suuren korotuksen
verrattuna muihin työmarkkinaratkaisuihin.
Oletettavaa on, että yliopistosektorilla työnantaja
tulee tarjoamaan muun EK:n tapaan 0,5 % palkka-
ankkurin mukaista ratkaisua. Järjestöt eivät ole vielä esittäneet palkankorotustavoitettaan
työnantajalle.
Järjestövalmius
JUKOn yliopistosektorin lakkotoimikunta on kokoontunut
viikottain. Mukana on ollut myös paikallisia
lakkopäälliköitä. Yhteistyötä on myös harjoitettu
muiden pääsopijajärjestöjen työtaisteluvastaavien
ja järjestöjen tiedottajien kesken.
Saavutettujen etujen turvaamiseksi ja neuvottelujen
vauhdittamiseksi saatetaan joutua turvautumaan
järjestöllisiinkin keinoihin. Se ei välttämättä
ainakaan aluksi tarkoittaisi totaalista työtaistelua
vaan erilaisia mielenilmaisuja. Järjestöjen
iskulause on: Me olemme yliopisto.
Jorma Virkkala
Professoriliiton toiminnanjohtaja
25.1.2010
Ps.Tätä luettaessa tilanne saattaa olla muuttunut.
Seuraa tarkasti järjestöjen tiedotteita ja kotisivuja:
|