Yliopistojen uusi verotuskohtelu

Eduskuntakäsittelyn aikana yliopistojen verotuksellista asemaa koskevaan lainsäädäntöön tehtiin joukko selvennyksiä. Pykäliin jäi myös tulkinnanvaraisuuksia, minkä vuoksi vähänkin epäselvissä tapauksissa on tarpeellista hakea ennakollinen sitova kannanotto. Uudentyyppinen tilanne aiheuttaa myös taloushallintoon ja verokysymyksiin keskittyvän henkilöstön koulutustarpeen.

Yliopistojen verotusta murrosvaiheessa käsiteltiin Acatiimin numerossa 7/2009. Tässä artikkelissa keskitytään lähinnä uuden lainsäädännön keskeisimpiin kohtiin ja eduskuntakäsittelyn aikana tulleisiin muutoksiin.

Tulojen verotus

Keskeinen säännös on uusi tuloverolain TVL 21a §: ”Yliopistolain (558/2009) 1 §:ssä tarkoitettu yliopisto on verovelvollinen vain saamastaan elinkeinotulosta. Lisäksi yliopisto on verovelvollinen muuhun kuin yleiseen tarkoitukseen käytetyn kiinteistön tai kiinteistön osan tuottamasta tulosta kunnalle ja seurakunnalle 124 §:n 3 momentissa tarkoitetun tuloveroprosentin mukaan. Mitä edellä säädetään yliopiston verovelvollisuudesta, koskee myös Helsingin yliopistoa yliopistolain 75 §:n 1 momentissa tarkoitettujen varojen tuottama tulo mukaan lukien.”

Muista tuloista yliopistot eivät siis ole verovelvollisia. Veronalaisia ovat siis elinkeinotulot ja muuhun kuin yleiseen tarkoitukseen käytetyn kiinteistön tai kiinteistön osan tuottamasta tulot.

Käsiteltäessä verolainsäädännön muuttamista koskevaa hallituksen esitystä (244/2009) eduskunnassa valtiovarainvaliokunta päätti pyytää poikkeuksellisesti perustuslakivaliokunnan lausunnon (PeVL 37/2009), jossa esitettyjä näkökohtia valtiovarainvaliokunta merkittävässä määrin otti huomioon (VaVM 43/2009). Tässä mietinnössä selvitettiin laajahkosti yliopistojen eri toimintoja ja otettiin kantaa siihen, milloin kysymys on elinkeinotulosta, milloin ei. Eri kohtina käsiteltiin kongressitoimintaa, koulutustoimintaa, tilaustutkimusta, yhteisrahoitteisissa tutkimusprojekteissa sekä konsultoinnin ja muun vastaavan palveluiden myyntiä ja kustannus- ja muu julkaisutoimintaa. Valiokunnan mukaan aikaisempaa oikeustilaa ei ole ollut tarkoitus muuttaa.

Mietinnössä esitetyt näkemykset tulevat olemaan tärkeitä laintulkinnan kannalta. Esimerkiksi kongressitoiminnan tai muun yliopistojen välisen yhteistoiminnan verotuksellisessa arvioinnissa keskeistä on se, keille tapahtuma on suunnattu. Mikäli tapahtuma on suunnattu yksinomaan kansainväliselle tai kotimaiselle opetus- tai tutkimusyhteisölle, sitä olisi lähinnä pidettävä yliopistojen ja tiedemaailman sisäisenä yhteistyönä ja tietojen vaihtona, ja näin ollen verovapaana. Jos sitä vastoin tilaisuus on suunnattu myös asiakas- tai muulle laajalle yleisölle ja tästä peritään käypä korvaus, viittaa tämä elinkeinotoiminnan luonteisuuteen.

On jossain määrin valitettavaa, että keskeiset veronalaisuuteen vaikuttavat seikat eivät käy ilmi itse lakitekstistä. Oletettavaa on, että verohallinto tulee julkaisemaan yliopistojen verotuksesta ohjekirjeen ja keskittämään niiden verotusta koskevan neuvonnan ja verotustyön.

Arvonlisäverotus

Arvonlisäverolakiin lisättiin säännös yliopistojen arvonlisäverovelvollisuudesta hallituksen esityksen mukaisesti ”selkeyden vuoksi”. Uuden arvonlisäverolain 5 a §:n mukaan yliopistolain 1 §:ssä tarkoitetut yliopistot, Helsingin yliopisto mukaan lukien, ovat verovelvollisia AVL 1 §:ssä tarkoitetusta toiminnasta. Yliopistot ovat näin arvonlisäverovelvollisia liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta tavaran ja palvelun myynnistä, ellei niiden toiminta ole joltakin osin arvonlisäverolain nojalla arvonlisäverotonta. Esimerkiksi liiketoiminnan muodossa tapahtuva tutkimus- ja asiantuntijapalvelujen myynti on näin arvonlisäverollista.

Arvonlisävero on verovelvolliselle ostajalle läpikulkuerä. Ei-arvonlisäverovelvolliselle vero sen sijaan on lopullinen kustannus. Yliopistoilla arvonlisäveroverovelvolliseen toimintaan liittyvät ostot muuttuivat vähennyskelpoisiksi. Arvonlisäverottomaan toimintaan liittyvät ostot ovat vastaavasti vähennyskelvottomia, mutta niitä kompensoidaan. Yliopistojen on näin tärkeää tehdä toimintojensa jako arvonlisäverottomaan ja arvonlisäverolliseen toimintaan. Rajanvetotilanteita saattaa kuitenkin syntyä. Arvonlisäverotuksen kannalta merkitystä on myös muilla seikoilla kuten erilaisten saatujen tukien merkityksellä veron laskemisen kannalta. Eduskuntakäsittelyn yhteydessä muutettiin AVL 30 §:n 1 ja 3 momenttia siten, että valtioon rinnastetaan yliopistolain 1 §:ssä tarkoitetut yliopistot. Näin vuokralle antaja voi hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi ja laskuttaa vuokran verollisena.

Muu verotus

Uudet oikeushenkilömuotoiset yliopistot ovat varainsiirtoverovelvollisia kiinteistön tai arvopaperin luovutuksesta varainsiirtoverolain yleisten säännösten mukaisesti. Kiinteistöverotuksessa uudet oikeushenkilömuotoiset yliopistot ovat normaaliin tapaan verovelvollisia suorittamaan kiinteistöveroa siten kuin kiinteistöverolaissa säädetään. Perintö- ja lahjaverolain 2 § soveltuu uusiin oikeushenkilömuotoisiin yliopistoihin sellaisenaan.

Lopuksi

Uusi lainsäädännöllinen tilanne on hyvin merkittävä sekä historiallinen. Se tuo uutta toiminnallista vapautta lisäten samalla päätöksentekijöiden vastuuta. Tämä koskee erityisesti yliopistojen johdon ja hallinnon taloudellista vastuuta. Muutoksia on tullut myös verolainsäädäntöön, joita edellä on yleispiirteittäisesti tarkasteltu.

Huolimatta eduskuntakäsittelyssä tapahtuneista selvennyksistä avoimia tulkinnallisia kysymyksiä on jäänyt, minkä vuoksi vähänkin epäselvissä tapauksissa jo suunnitteluvaiheessa on tarpeellista hakea ennakollinen sitova kannanotto. Tämä voi helpottaa verosuunnittelua ja toisaalta myös suojata mahdollisilta ikäviltä jälkiseuraamuksilta verotarkastajien saapuessa yliopistoihin. On todennäköistä, että monista käytännön syistä johtuen yliopistot tulevat varsin nopeasti perustamaan tytäryhtiöitä. Tämä voi olla perusteltua myös verotuksen kannalta, joka on hyvä nähdä osana yliopistojen uuden taloudenpidon kokonaisuutta.

Uudentyyppinen tilanne aiheuttaa myös taloushallintoon ja verokysymyksiin keskittyvän henkilöstön koulutustarpeen. Verotus on varsin muuttuva ala ja sen seuraaminen edellyttää asianmukaista kouluttautumista nyt myös yliopistoissa. Täytyy myös toivoa, että varsinkin alkuvuosina verohallinto osoittaa joustavuutta ja pitkämielisyyttä samoin kuin reilua tulkinnallista asennetta, koska kysymys on hallinnonkin osalta osittain uudesta tilanteesta.

Matti Myrsky
professori, Itä-Suomen yliopisto