Ei entiselleen mikään jää

Sivistyksellistä ja uutta luovaa vuotta 2011 kaikille Acatiimin lukijoille!

Lehti välittää toivotuksen kokonaan uudella ilmeellä. Tuoreessa kyselyssä yli 80 prosenttia vastaajista ilmoitti lukevansa tai vähintään selailevansa Acatiimin kannesta kanteen. Lehteä pidettiin hyödyllisenä yliopistolaisille ja yliopistoyhteisön asioita monipuolisesti käsittelevänä.

Samaan aikaan Acatiimin uusiutumisen kanssa, vaikkakaan ei toisiinsa liittyen, Yliopistonlehtorien liitto on uusinut nimensä muotoon Yliopistojen opetusalan liitto YLL. Nimenmuutos heijastelee yliopistojen toiminnan ja tehtävänimikkeistön laajennusta.

Tieteentekijöiden liiton ja Professoriliiton kyselyssä yliopistouudistuksen toteuttaminen eri yliopistoissa sai rankkaa kritiikkiä. Sama toistui YLL:n jäsenkyselyssä, jossa aihe tosin oli vain sivujuonteena. Hallinnon yskähtelyistä huolimatta varsinaisen suorittavan työn — siis opetuksen ja tutkimuksen — tekijöiden pätevyys, vastuullisuus ja hallinnosta puskuroitu itsenäisyys on vielä mahdollistanut yliopistojen suorituskyvyn.

Toivottavasti esimiestyön puutteet ja suorittavan ytimen aikaa lisääntyvässä määrin vienyt byrokratia eivät ole tulleet jäädäkseen.

Yliopistot ovat ottaneet määräaikaiseen työsuhteeseen sellaisiinkin tehtäviin, joihin aikaisemmin oli tapana nimittää vakinaiseen virkaan. Työsuhteisiin siirtymisen piti tuoda aivan toisenlaista kehitystä. Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos oli niin raju, että kaikki ei yhdessä vuodessa ole voinutkaan onnistua. On syytä odottaa, että parannusta tapahtuu. Hyviä piirteitä onkin jo näkyvillä.

“Työsuhteisiin siirtymisen piti tuoda aivan toisenlaista kehitystä.”

Turun yliopisto on vakinaistamassa satoja viime vuosina määräaikaisina täytettyjä toimia ansaiten siitä tunnustuksen. Aalto-yliopisto — ja muutkin — kehittävät entistä houkuttelevampia urapolkuja opettajille ja tutkijoille. Jyväskylässä edellytetään kaikilta opetus- ja tutkimustoimen haltijoilta pedagogisia valmiuksia.

Tampereen yliopisto on tehnyt rohkean organisaatiorakenteen uudistuksen. Sitä tehtäessä on ymmärretty, että asiantuntijakoulutus ja -kokemus ei takaa esimies- ja johtamistaitoja akateemisessakaan yhteisössä. Tämän ei kuitenkaan olisi tarvinnut merkitä sitä, että tiedekunnat korvaavien tieteenalayksikköjen johtajiksi valitaan pelkästään miehiä.

Vaikka yksilötasolla ei ole syytä olettaa tapahtuneen huonoja valintoja, on JUKOn pääluottamusmies Sinikka Torkkola voinut aiheellisesti kritisoida menettelyä kokonaisuuden ja tasa-arvon näkökulmasta.

Tasavertaisuuden toteuttamisesta on Suomessa vallinnut yhteisymmärrys. Koulutuspolitiikassa tämä koskee peruskoulutusta, opettajankoulutusta, korkeakoulutusta, koulutuksen saatavuutta maan eri osissa ja sukupuolesta, varallisuudesta tai vanhempien koulutuksesta riippumatonta koulutukseen pääsyä.

Viimeksi mainituissa koulutusjärjestö CASE:n tuore vertailu nosti Suomen kansainväliseksi esimerkkimaaksi. Näistä hyvistä yhteiskunnallisista piirteistä ei saisi luopua.

Jorma Lehtimäki YLL:n varapuheenjohtaja

• Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 2