Yliopistoneuvottelut täydessä käynnissä
Yliopistoja koskevissa TESneuvotteluissa
on tarkoitus on
saada sopimus helmikuun loppuun
mennessä. Kyseessä on
suurelta osin raharatkaisu.
Mikäli sopuun ei päästä, joudutaan
sopimus irtisanomaan.
Voimassa oleva yliopistojen työehtosopimus (TES)
on tehty ajalle 1.3.2010—29.2.2012. TES:n mukaan
osapuolet neuvottelevat 28.2.2011 mennessä
vuoden 2011 palkankorotuksen ajankohdista sekä
suuruudesta. Siinä tapauksessa, että neuvotteluista
ei päästä yhteisymmärrykseen, kukin osapuoli
voi irtisanoa sopimuksen päättymään 28.2.2011.
Osapuolet ovat ns. pääsopijajärjestöt, mm. JUKO
sekä Sivistystyönantajat. Liitot ovat osallisena sopimuksesta
JUKOn kautta ja yliopistot Sivistystyönantajien
kautta. Varsinaisia osapuolia liitot ja
yliopistot eivät ole sopimuksessa.
Yliopistosektori tekee itsenäisesti oman sopimuksensa.
Yliopistot eivät kuitenkaan elä missään
umpiossa, On oltava selvillä myös muiden ja
erityisesti läheisten työmarkkinoiden tilanteesta.
Esimerkiksi kunnalla sopimuksen irtisanomismahdollisuus
päättyy tammikuun lopussa ja valtiolla
helmikuun puolivälissä.
Ratkaisun hetket helmikuun lopussa
Yliopistojen TES-neuvottelut käynnistyivät virallisesti
11.1.2011. Tuolloin neuvotteluosapuolet
vahvistivat neuvotteluaikataulun. Neuvottelut
etenevät aikataulullisesti siten, että ne kiihtyvät
helmikuun lopun lähestyessä. Loppuvaihe tullee
olemaan varsin hektistä. On varsin todennäköistä,
että ratkaisun hetket koittavat vasta aivan helmikuun
lopulla.
Neuvottelut tapahtuvat useissa eri ryhmissä,
joista tärkein on ns. pääryhmä, jossa neuvottelutulos
syntyy, jos on syntyäkseen. Ryhmissä JUKOn
edustajat tulevat osaksi sen toimistosta osaksi liitoista.
Työantajan neuvottelijat tulevat osaksi Sivistystyöantajien
toimistosta osaksi yliopistojen
hallintojohdosta.
Neuvottelijat ovat vastuussa taustaorganisaatioilleen.
JUKOn osalta tärkein elin on yliopistoneuvottelukunta,
jossa on liitoista tulevia jäseniä 11.
Myös JUKOn korkeimmalla johdolla on näkemyksiä
neuvotteluihin. Työantajien neuvottelijoiden
taustalla vaikuttaa Suomen yliopistojen työnantajayhdistys
SYTY.
JUKO pyrkii tiettyjen TES:n soveltamisongelmien
ratkaisuun ennen sopimusta. Neuvottelujen
kuluessa voi tulla esiin yllättäviäkin asioita.
Neuvottelutavoitteita
Neuvottelujen käynnistyessä voitiin todeta yhteisesti,
että pääasiallinen tavoite on pyrkiä aidosti
palkantarkistusratkaisuun helmikuun loppuun
mennessä. Tämä ei estä sitä, että TES:in kirjatun
ns. jatkuvan neuvotteluperiaatteen mukaisesti
myös muut asiat saattavat tulla esiin. Näillä ns.
tekstikysymyksillä ei välttämättä kuitenkaan ole
ajallista kytkentää helmikuun loppuun 2011.
Järjestöt hakevat ratkaisua, joilla jäsenistön ostovoima paranee ja yliopistojen palkkataso ja palkkakehitys
on kilpailukykyinen muihin sektoreihin
nähden. Tämä edellyttää yleiskorotusta ja jonkun
asteista järjestelyerää. Akavalaisen perinteen mukaisesti
JUKOn yleiskorotustavoite on luonnollisesti
prosentuaalinen. Järjestöt eivät ole erityisen
innostuneita paikallisesti sovittavista eristä.
Tässä vaiheessa korotuksen kustannusvaikutus
ei ole ollut voimakkaasti esillä. Ostovoiman paranemistarkoitus
edellyttää inflaatioennusteiden
huomioonottamista.
Henki-osan kehittäminen
Vajaa vuosi sitten solmitun voimassa olevan TES:n
mukaan osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että
palkkausjärjestelmän ja erityisesti sen henkilökohtaisen
suoriutumisen järjestelmän määräysten
kehittämiseen tulee varata noin puolet vuonna
2011 toteutettavista palkankorotuksista. Voimassa
olevaan sopimustekstiin ei sisälly mitään mainintaa
tai määrittelyä vuoden 2011 korotusten suuruudesta.
Korotuksista sovitaan neuvottelujen tuloksena
solmittavassa työehtosopimuksessa.
TES:n mukaisena tavoitteena on siis henkiosan
kehittäminen sopimusrahalla. Kehittämisen
toteuttamistapa on vielä auki. Kyseeseen voi tulla
erilaisia toteuttamisvaihtoehtoja. Muutosten tulee
olla käytännössä täytäntöön pantavissa. Edellinen
yritys henkilökohtaisen suoriutumisjärjestelmän
kehittämisestä syksyllä 2009 päättyi varsin nolosti.
Jo sovitusta henkiosan kehittämisestä jouduttiin
tuolloin kokonaan luopumaan ja rahat suuntaamaan
muuhun hyvään tarkoitukseen eli yleiskorotukseksi.
Tällainen epäonnistuminen henkiosan
kehittämisessä ei saa toistua.
Järjestövalmius
Kaikki osapuolet haluavat välttää sopimuksen irtisanomista.
Irtisanomismahdollisuus on kuitenkin
TES:n mukaan olemassa. Jo pelkkä mahdollisuus
aiheuttaa suuria tarpeita järjestövalmiuden nostamiseksi.
Irtisanominen kun merkitsee samalla työrauhavelvoitteen
poistumista ja sopimuksetonta
tilaa. JUKOn yliopistosektorilla on täysin ymmärretty
järjestövalmiuden vahvistamisen merkitys.
Jorma Virkkala
professoriliiton toiminnanjohtaja,
jukon yliopistoneuvottelukunnan
puheenjohtaja, 14.1.2011
- Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 8
|