Yliopistouudistuksen fokus henkilöstöön

Tieteentekijöiden liiton ja Professoriliiton viime syksynä teettämän yliopistouudistuskyselyn tulokset ovat vakava viesti suomalaisten yliopistojen nykytilasta.

Yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstölle sekä akateemiselle kirjastohenkilöstölle suunnatun kyselyn tulokset julkistettiin 8. päivänä joulukuuta. Ensimmäinen kartoitus yliopistouudistuksen vaikutuksista saavutti erittäin runsasta julkisuutta tv:n pääuutislähetystä myöten. Asia puhututti myös isojen sanomalehtien pääkirjoituspalstoilla sekä nettikeskusteluissa. Suurin osa kirjoittelusta oli kyselyn päätuloksia tukevaa.

Turussa ahkeria vastaajia

Tieteentekijöiden liitto ja Professoriliitto halusivat kuulla yliopistojen ydintehtäviä hoitavien ääntä uudistuksen ensimmäisen vuoden kokemuksista. Jäseniltä oli tullut liittoihin toiveita asian selvittämisen tarpeellisuudesta.

Kysely päätettiin kuitenkin suunnata muillekin kuin liittojen jäsenille. Mielipidekyselyn toteuttajaksi valittiin Innolink Research ja se evästettiin etsimään opetus-, tutkimus- ja kirjastohenkilöstön yhteystietoja yliopistojen avoimilta verkkosivuilta. Tarkoituksena oli saada vastaajia kaikista yliopistoista ja kaikilta tieteenaloilta KOTA-tietokannan mukaisessa suhteessa.

Selvitys toteutettiin Internet-kyselynä lokamarraskuussa 2010. Alun perin tavoitteena oli saada noin 1000 vastausta, mutta niitä kertyi yhteensä 2386. Vastauksia tuli suhteellisen tasaisesti eri yliopistoista: korkein vastausprosentti oli Turun yliopistossa (41) ja isoista yliopistoista alhaisin Helsingin yliopistossa (17).

Keskimäärin vastausprosentti oli 23, jota Innolinkin tutkimuskonsultti Jani Listenmaa piti tämänkaltaisissa kyselyissä ihan tavanomaisena. Virhemarginaali oli 1,9 % suuntaansa — parempi kuin monissa puoluegallupeissa.

Aallossa uudistus tunnettiin heikosti

Varsinaisia tuloksia on esitelty laajasti tiedotusvälineissä ja liittojen nettisivuilla. Seuraavassa kuitenkin koontia keskeisimmästä palautteesta.

Yliopistoväki tuntee uudistuksen sisällön melko hyvin: yhteensä 44 % väitti tuntevansa sen erittäin tai melko hyvin. Parhaiten tietäväisiä olivat oikeustieteilijät, professorit ja vanhemmat vastaajat. Yliopistoittain tarkasteluna heikointa uudistuksen tunnettuus oli Aalto-yliopiston teknillisessä korkeakoulussa.

Vain 11 prosenttia vastaajista koki, että yliopistouudistus onnistui erittäin tai melko hyvin. Kaikkiaan 13 yliopistolaista ruksasi vaihtoehdon ”erittäin hyvin”. Kriittisintä väkeä löytyi Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta sekä Turun yliopistosta. Tieteenaloittain tarkasteluna kasvatustieteilijöiden ja humanistien suhtautuminen oli negatiivisinta. Lehtorit olivat professoreita penseämpiä. Kriittinen asenne yleistyi, mitä enemmän työvuosia yliopistolla oli kertynyt.

Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan sitä, kuinka tyytyväisiä yliopistoon ollaan työpaikkana. Yhteensä 44 prosenttia oli erittäin tai melko tyytyväisiä. Kokemukset kentällä ovat selvästi melko jakautuneita, sillä 37 prosenttia oli melko tai erittäin tyytymättömiä. Vaasan yliopistossa oltiin positiivisimmalla mielellä, kun taas Itä-Suomesta löytyi jälleen negatiivisin palaute.

Professoriliiton jäsenistä puolet on tyytyväisiä yliopistoon työpaikkana. Tieteentekijöiden liiton jäsenistä selvästi vähemmän eli 38,5 prosenttia. Neutraalisti suhtautuvia on lähes neljännes.

Vapaus vähentynyt, byrokratia ei

Vastaajille esitettiin kaikkiaan 18 väittämää yliopistouudistuksesta. Eniten oltiin samaa mieltä siitä, että akateeminen vapaus on vähentynyt. Vähiten tukea löytyi väittämille: byrokratian määrä on pienentynyt, opetushenkilöstöä on enemmän, yksikössäni on enemmän rahaa kuin ennen.

Viidennes vastaajista katsoi, että hallinnolliset tehtävät vievät vähemmän aikaa kuin ennen. Vajaa neljännes piti yliopistojen ulkopuolisen edustuksen kasvamista hallinnossa myönteisenä. Ainoita positiivisia signaaleja vastausten perusteella oli se, että virkasuhteen muuttuminen työsuhteeksi oli ilmeisesti sujunut yliopistoissa melko kivuttomasti.

Professorit torjuivat selvästi väitteen ”pystyn nykyään keskittymään paremmin ydintehtäviini” — noin 80 % oli tästä täysin tai melko eri mieltä. Yliopistouudistuksen ensimmäisenä vuotena hallinnolliset tehtävät ovat kuormittaneet paljon professoreita. Tulokset tukevat tätä tietoa: 65 % on täysin tai melko eri mieltä väitteestä ”hallinnolliset tehtävät vievät vähemmän aikaa kuin ennen”.

Yliopistouudistusta markkinoitiin yliopistoväelle mm. sillä, että virkasuhteitten muuttaminen työsuhteiksi on avain pätkätyöongelman poistumiseen. Tieteentekijöiden liiton yliopistoissa toimivasta jäsenkunnasta, josta noin 70 % on määräaikaisissa tehtävissä, ei ole vielä havainnut muutosta parempaan. Vastaajista 66 % ei tue väittämää ”määräaikaisten työntekijöiden asema on parantunut”. Ainoastaan viitisen prosenttia on samaa mieltä.

Byrokratia on työllistänyt ja aiheuttanut turhaa vaivaa muutenkin kuormitetulle henkilöstölle. Professoreista peräti 89 prosenttia on täysin tai melko eri mieltä väitteestä ”byrokratia on vähentynyt”. Tieteentekijät olivat vielä vähän kriittisempiä: väitteen torppasi 92 prosenttia vastaajista.

Tietojärjestelmät sapettavat

Avovastaukset ovat mielipidekyselyn melkein paljastavinta luettavaa. Niitä kertyi kaikkiaan 1002 kappaletta – osa pitkiä, lähes puolen liuskan vuodatuksia, osa parin lauseen napakoita tokaisuja.

Kirjoituksissa vaadittiin hallinnon ja byrokratian vähentämistä, johtamisen ja työhyvinvoinnin kehittämistä sekä määräaikaisten parantamista. Erityisenä purnauksen kohteena olivat yliopistojen toimimattomat tietojärjestelmät.

”Vähemmän byrokratiaa, seurantaa, hankalia kaavakkeita, huonosti toteutettuja nettiohjelmia (SOLE. SAP, TUHAT, vaati/henki ym.), tarpeettomia neuvotteluita. Pois ’tulosvastuu’ ja tuotantomääriin perustuva rahoitus. Pois tarpeeton työtuntiseuranta. Ei isoja laitoksia, joissa pienet oppialat jäävät alakynteen.”

”Byrokratiaa ja hallintoa on ehdottomasti saatava vähennettyä! Tuntuu, että jatkuvasti hallinnon työpaikkoja vain lisätään ja samaan aikaan myös muu henkilökunta (opettajat/tutkijat) joutuvat tekemään hallinnollista työtä koko ajan enemmän.”

Liitoilta toivotaan lisää vaikuttamista

Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto teettivät mielipidekyselyn myös oman toimintansa kehittämiseksi.

Vaikka yliopistouudistukseen vaikuttaminen on ollut viime vuodet liittojen agendan painopisteenä, vastaajista 60 prosenttia toivoo, että liitot vaikuttavat yliopistojen kehitykseen jatkossa yhä enemmän. 36 prosenttia kokee, että vaikuttamista voi olla saman verran kuin aiemmin.

Eniten lisävaikuttamista toivoivat Itä-Suomen (Joensuu) ja Lapin yliopiston vastaajat, liikunta- ja kasvatustieteilijät, lehtorit, Professoriliiton jäsenet sekä ne, jotka suhtautuivat yliopistouudistuksen onnistumiseen negatiivisimmin.

”Liittojen pitäisi pyrkiä vaikuttamaan niihin asioihin, millä yksittäiset tutkijat voisivat paremmin hoitaa tutkimustehtäväänsä. Perinteisesti liitot ajavat jäsentensä työsuhde-etuja, mutta niillä voisi olla painava sana yliopistojen toimivuudenkin parantamisessa.”

Teksti: Kirsti Sintonen

• Tulosraportti löytyy Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton verkkosivuilta.
• Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 10