Akatemiaprofessorit ja -tutkijat muutosten pyörteissäLisääntyneet hallinnolliset tehtävät huolettavat akatemiaprofessoreita ja -tutkijoita. Suomen Akatemian kyselyyn vastanneista lähes puolet koki tehtäviensä lisääntyneen jonkin verran tai paljon sen jälkeen, kun Akatemian omat tutkijanvirat lakkautettiin ja akatemiaprofessorit ja -tutkijat siirtyivät työsuhteisiin yliopistoihin. Suomen Akatemia on selvittänyt akatemiaprofessoreiden ja akatemiatutkijoiden käsityksiä uudesta tilanteestaan uuden yliopistolain ja akatemialain voimaantulon myötä. Hyväksyessään lakiehdotuksen Suomen Akatemiasta eduskunta edellytti, että hallitus seuraa Suomen Akatemiaa koskevan lainsäädännön toteutumista ja vaikutuksia ja antaa asiasta selvityksen sivistysvaliokunnalle vuoden 2012 kevätistuntokaudella. Akatemian tulee itse seurata lain toimeenpanon vaikutuksia sekä koota ja jäsentää tietoa, jotta opetus- ja kulttuuriministeriö voi valmistaa selvityksen eduskunnalle vuonna 2012. Akatemia on kiinnostunut erityisesti siitä miten akatemiaprofessoreiden ja akatemiatutkijoiden mahdollisuudet oman itsenäisen tutkimuksen tekemiseen turvataan muuttuneessa tilanteessa. — Akatemiaprofessoreiden ja akatemiatutkijoiden mielipiteiden kuuleminen on tärkeää, sillä he edustavat ehdottomasti oman tutkimusalansa kärkeä Suomessa. Tukemalla parhaita tutkijoita edistämme korkealaatuisinta tutkimusta ja vahvistamme Suomen kilpailukykyä, Suomen Akatemian pääjohtaja Markku Mattila korostaa. Vuoden 2010 alussa tuli voimaan uusi laki Suomen Akatemiasta (922/2009). Lain tuomia suurimpia muutoksia oli Akatemian omien tutkijanvirkojen lakkauttaminen. Yliopistojen oikeudellisen aseman muuttumisen myötä opetus- ja kulttuuriministeriö ja yliopistot pitivät tärkeänä, että Akatemian virkatutkijat ovat samassa asemassa kuin yliopistojen muutkin työntekijät. Akatemiaprofessorit ja -tutkijat siirtyivät työsuhteisiin yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin. Akatemia vastaa toki edelleen heidän rahoituksestaan, mutta työnantaja vaihtui. Tutkijanpestien houkuttelevuuden säilyminen tärkeää Akatemia toteutti kyselyn kesällä 2010. Kyselyyn vastasi 92 tutkijaa yhteensä 321 akatemiaprofessorista ja -tutkijasta.
Tulosten mukaan yhdeksän kymmenestä vastaajasta arvioi akatemiaprofessorien ja -tutkijoiden pestien olevan houkuttelevia myös tulevaisuudessa. Noin 70 prosenttia vastaajista koki nykyisen työsopimuksensa turvaavan mahdollisuudet itsenäisen tieteellisen tutkimuksen tekemiseen. Myös palkkatason pysyvyyteen uskotaan. Hajontaa esiintyi siinä miten muutos on vastannut heidän odotuksiaan. Noin neljäsosa vastaajista koki muutoksen vastanneen heidän odotuksiaan huonosti tai melko huonosti, kun taas kolme neljästä vastaajasta arvioi tilanteensa olevan joko hyvä tai kohtuullisen hyvä vuoden kuluttua. Tutkijoita huolestuttavat lisääntyneet hallinnolliset ja opetustehtävät. Lähes puolet vastaajista koki tehtäviensä lisääntyneen jonkin verran tai paljon. Erityisesti työajanseuranta herätti vastaajissa kriittisiä mielipiteitä. — Kyselyn aikaan yliopistot olivat vielä myllerryksen keskellä. Monet eivät vielä osanneet eritellä, johtuivatko epäselvyydet yleisestä tilanteesta vai nimenomaan heidän työsuhteensa muutoksesta”, johtava tiedeasiantuntija Tiina Petänen Suomen Akatemiasta kertoo. Kyselyyn vastanneita akatemiatutkijoita mietityttää epävarmuus viisivuotisen rahoituskauden jälkeen. Pari vastaajaa kantoi selkeää huolta tutkimusryhmänsä jatkosta akatemiatutkijarahoituksen päätyttyä. — Huipputasoista ja vaikuttavaa tutkimusta tekevien tutkimusryhmien työ on turvattava myös jatkossa. Tähän tärkeään asiaan on syytä kiinnittää huomiota yliopistoissamme, pääjohtaja Mattila painottaa. Akatemia selvittää vuoden 2012 loppuun mennessä siirtymävaiheen onnistumisen. Tutkijakysely toistetaan keväällä 2011 ja jatkossakin järjestetään yhteisiä keskustelutilaisuuksia ajankohtaisista aiheista. Haluamme säilyttää akatemiaprofessoreiden ja -tutkijoiden tehtävien kilpailukykyisyyden ja vetovoiman myös tulevaisuudessa. Risto Alatarvas
|
