Kohtuulliset raamin mukaiset sopimukset

Keskusjärjestöjen lokakuussa 2011 tekemän raamisopimuksen mukaisesti yliopistoissa ja valtiolla on solmittu kollektiivisopimukset ajalle 1.3.2012—31.3.2014. Tänä aikana valitsee työrauha. Sopimusten palkankorotusvaikutukset ovat raamin mukaiset.

Yliopistojen osalta tekstimuutoksia ei juuri ole. Raamisopimuksen mukaiset muut vaikutukset selviävät täsmällisemmin myöhemmin. Tässä taloudellisessa tilanteessa uusia sopimuksia on pidettävä kohtuullisina.

Raamisopimuksen taustat ja pääsisältö

Eri tahoilla esiintyi varsinkin loppuvuonna 2011 pyrkimystä kattavan raamiratkaisun aikaansaamiseksi. Tarkoituksena oli työmarkkinatoiminnan ja talouspolitiikan parempi yhteensovittaminen, talouskehityksen ennustettavuuden lisääminen sekä työrauhan luominen.

Kirjavien vaiheiden jälkeen työmarkkinakeskusjärjestöt solmivat 13.10.2011 raamisopimuksen Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamisesta. Raamisopimus koostui kolmesta eri elementistä: palkankorotuksista, työelämän uudistuksista ja valtiovallan kannanotoista työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimukseen.

Työmarkkinakeskusjärjestöt esittivät, että kaikissa työ- ja virkaehtosopimuksissa sovelletaan raamisopimuksen mukaista ratkaisua. Keskusjärjestöt ja valtiovalta totesivat 28.11.2011, että eri sopimusaloilla on saavutettu raamisopimuksen mukaisia ratkaisuja niin kattavasti, että raamisopimus on voimassa.

Yliopistojärjestöjen tavoitteita

Järjestöt suhtautuivat myötämielisesti raamisopimuksen soveltamiseen yliopistoissa. Lähdettäessä neuvottelemaan raamisopimuksen soveltamisesta, yliopistojärjestöillä oli lähtökohtana, että korotusten kustannusvaikutusten tulee olla vähintään raamisopimuksen mukaiset. Järjestöt lähtivät myös yleiskorotuspainotteisesta ratkaisusta. JUKOn tavoite oli nimenomaan prosentuaalinen yleiskorotus. Ensimmäisen vuoden järjestelyerä tulisi suunnata vaativuustasojen korotuksiin. Myöhempien järjestelyerin osalta ratkaisuun tuli järjestöjen tavoitteiden mukaan sisältyä prosentuaalinen yleiskorotus ns. perälautana.

Järjestöjen yhteisiin tavoitteisiin kuului monia ns. tekstikysymyksiä koskien mm. työaikajärjestelyjä ja palkkausjärjestelmää. Työaikajärjestelyjen osalta esitettiin mm. opetustehtävien tuntikattojen selventämistä, työsuhteen päättyessä pitämättä jääneen vapaan korvaamista, väitöskirjaa tekevän työajan selventämistä ja työsuunnitelman laatimista siten, että tutkimuskausijärjestelmä mahdollistuisi.

Palkkausjärjestelmän osalta tavoitteena olivat mm. etenemisen joustavoittaminen vaativuustasolta toiselle, kokemuksen ottamista huomioon opetuspainotteisissa tehtävissä, 2. vaativuustason saattaminen jatkotutkintoa suorittavan lähtötasoksi sekä vaativuustasojen aukaiseminen 11. ylöspäin. Tavoitteena oli myös aikaisempien palkkapöytäkirjojen realisoiminen.

Yliopistosektorin neuvottelut

Neuvotteluosapuolena työnantajan puolelta oli EK:hon kuuluva Sivistystyönantajat, jolle yliopistot ovat luovuttaneet neuvottelu- ja sopimusoikeudet. Neuvotteluissa oli mukana myös yliopistojen henkilöstöjohtoa.

Järjestöjen puolelta neuvotteluissa olivat mukana JUKO/Akava, Pardia/STTK ja JHL/SAK. Järjestöjen välinen yhteistyö neuvottelujen aikana oli toimivaa.

Neuvottelut etenivät osittain takkuillen ja 22.11.2011 illalla neuvottelut katkesivat. Raamisopimus oli yliopistojen osalta kaatumassa erilliskysymykseen. Neuvottelut kuitenkin pystyttiin elvyttämään ja 24.11.2011 saavutettiin raamisopimuksen mukainen yliopistojen neuvottelutulos, joka hyväksyttiin sitovaksi sopimukseksi.

Sopimuksen kesto

Aikaisempi yliopistojen työehtosopimus oli tehty päättymään 29.2.2012. Mikäli raamisopimuksen mukaista ratkaisua ei olisi tehty, neuvoteltaisiin yliopistojen uudesta työehtosopimuksesta alkuvuonna 2012. Nyt ei siis tarvitse tehdä näin. Yliopistojen uusi sopimus on tehty ajaksi 1.3.2012 – 31.3.2014, ja se on raamisopimuksen lähtökohdan mukaisesti voimassa 25 kuukautta. Sopimus jakautuu kahteen kauteen: 1.3.2012 -31.3.2013 ja 1.4.2013 - 31.3.2014. Valtiolla on vastaavanlainen tilanne.

Yliopistosektorin palkankorotukset

Ensimmäinen sopimusvuosi

Sopimuskauden alusta 1.3.2012 lukien tulee kustannusvaikutuksiltaan 2,4 %:n korotus, joka jakautuu 1,7 %:n yleiskorotukseen ja 0,7 %:n järjestelyerään. Yleiskorotus viedään sellaisenaan vaativuustaulukkoihin saman prosentin mukaisesti. Tällä perusteella kaikkien palkka nousee 1,7 %.

0,7 %:n järjestelyerä viedään vaativuustaulukkoihin kuitenkin siten, että korotus ei jakaudu läheskään tasan eri vaativuustasojen kesken. Palkkataulukot 1.3.2012 alkaen on nähtävissä mm. järjestöjen verkkosivuilta.

Toinen sopimusvuosi

Toisen sopimusvuoden korotusvaikutus on yhteensä 1,9 %. Yleiskorotuksen osuus on 1,2 % ja järjestelyerän osuus 0,7 %. Yleiskorotusta aikaistetaan siten, että se tulee voimaan jo 1.1.2013 alkaen. Vastaavasti järjestelyerää myöhennetään niin, että se kohdennetaan 1.10.2013 lukien. Toisen vuoden yleiskorotus menee siis suoraan taulukkoihin ja järjestelyerä suunnataan YPJ:n henkilökohtaisen suoriutumisen kehittämiseen.

Toisen vuoden henkilökohtaisen suoritusosion kehittämisen lähtökohtana on kokonaisarviointiin siirtyminen, mikä tapahtuu eri lailla opetus- ja tutkimushenkilöstön sekä toisaalta muun henkilöstön osalta.

Henkilökohtaisen suoriutumisen arvioinnin uudistamista varten asetetaan palkkausjärjestelmätyöryhmä, jonka määräaika päättyy 31.5.2012. Mikäli tähän mennessä toisen vuoden 0,7 %:n järjestelyerän suuntaamisesta ei saavuteta sopimusta, 0,3 % kohdennetaan yleiskorotuksena taulukkoihin ja 0,4 % jää työnantajakohtaisesti päätettäväksi henkilökohtaisten palkkojen korotuksiin.

Kertaerä

Raamisopimuksen mukaisesti yliopistojen sopimukseen sisältyy 150 euron suuruinen kertaerä. Kertaerän maksamisen edellytyksenä on, että työsuhde on alkanut viimeistään 2.1.2012 ja ollut keskeytyksettä voimassa 31.3.2012. Kertaerä maksetaan huhtikuussa 2012.

Akatemiaprofessorit ja -tutkijat

Akatemiaprofessoreiden ja -tutkijoiden palkkoja tarkistetaan em. korotusvaikutuksia vastaavasti 2,4 %:lla 1.3.2012 alkaen ja 1,9 %:lla 1.4.2013 alkaen.

Yliopistosektorin muut muutokset

Sopimukseen sisältyy eräitä selvennyksiä ennen kaikkea väitöskirjaa tekevien palkkauksesta ja työajasta. Mistään suurista muutoksista ei kuitenkaan ole kyse eikä niille laskettu kustannusvaikutusta. Sopimukseen sisältyy suositukset siitä, että väitöskirjaa tekevien lähtövaativuustaso on 2 ja opetukseen käytetään enintään 5 % työajasta.

Arviointiryhmäkäsittelystä voidaan luopua väitöskirjaa tekevien osalta samoin kuin postdoc-vaiheessa olevien tutkijatohtorien sijoittamisesta vaativuustasolle 5. Asianomaisella itsellään on kuitenkin oikeus saattaa asia arviointiryhmän käsittelyyn.

Lisäksi sopimukseen sisältyy maininta siitä, että pidempiaikaisen poissaolon jälkeen tarkastellaan työsuunnitelman toteutumista ja tehdään työsuunnitelmaan tarvittavat muutokset. Tämä koskee kaikkia kokonaistyöajassa olevia.

Lääkärissäkäynnin mahdollisuutta työaikana selvennettiin lähinnä muun henkilökunnan osalta. Sopimuksen mukaan työkykyä ylläpitävän kuntoutuksen ajalta maksetaan palkkaa. Tämä koskee lähtökohtaisesti kaikkia.

Yleisesti voidaan todeta, että sopimuksen tekstimuutokset ovat vähäisiä verrattuna järjestöjen tavoitteisiin. Työnantajalla ei ollut haluja raamisopimuksen toteuttamisen lisäksi muunlaisiin kehittämistoimiin. Yliopistosopimuksella asetettiin palkkausjärjestelmätyöryhmän lisäksi muitakin työryhmiä, joille ei annettu tiukkoja määräaikoja. Määräaikaisten työsopimusten käyttöä tarkastelevan työryhmän tavoiteaikataulu on kuitenkin yhteisten suositusten osalta 31.5.2012.

Valtion sopimus

Valtiolla on niin ikään tehty virka- ja työehtosopimukset ajalle 1.1.2012—31.3.2014. Valtion sopimuksen kustannusvaikutukset ovat yliopistosektorin raamisopimusta vastaavat. Korotusten rakenne poikkeaa jossain määrin yliopistojen korotusten rakenteista.

Yleiskorotus 1.3.2012 on 1,9 %. Toisen vuoden yleiskorotus on 1.4.2013 alkaen 1,4 %. Virastoerä on molempina vuosina 0,5 %. Myös valtiolla on 150 euron kertaerä vuonna 2012. Lisäksi tulee eräitä tekstimuutoksia.

Raamisopimuksen muut osat

Raamisopimukseen sisältyy monia työelämän kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä, kuten isien perhevapaiden pidentäminen, vuorotteluvapaaseen kaavailtujen leikkausten peruuttaminen (valtiovallan toimesta), työsuojelua koskevan lainsäädännön täsmentämien, samapalkkaisuuskysymykset, työttömyysturvan parannukset sekä kaavaillut työurien pidennykset.

Työelämän kehittämiseen kuuluu myös työntekijän vuosittainen osallistuminen kolmen päivän ajan osaamista lisäävän koulutukseen. Työelämän kehittämiskysymyksiä selvitetään täsmällisemmin keskusjärjestöjen toimesta. Raamiratkaisuun liittyy myös valtiovallan tukitoimia mm. verotusta ja eläkemaksuja koskien.

Sopimusten arviointia

Raamisopimus ja sen perusteella tehdyt yliopistojen ja valtion sopimukset vastaavat näissä olosuhteissa kohtuullisen hyvin raamisopimukselle alun pitäen asetettuja tavoitteita. Sopimukset merkitsevät, että työrauha vallitsee yliopistoissa ja valtiolla 31.3.2014 saakka. Sopimukset merkitsevät myös ennustettavuuden parantumista työmarkkinoiden osalta 25 kuukauden ajan. Kyse on siis varsin pitkästä ajanjaksosta.

Yliopistoilta tulee jatkuvasti viestejä, että niiden talous tulee olemaan heikkoa lähivuosina. Tämä johtuu mm. yliopistoindeksin leikkauksesta. Tässä tilanteessa olisi ollut hyvin vaikeata saada yliopistolaisille yleistä linjaa noudattavia palkankorotuksia, jos raamisopimusta ei olisi syntynyt. Vastaavanlainen tilanne olisi ollut myös valtiolla.

Yliopistojen ja valtion sopimuksia on näissä oloissa pidettävä korotusvaikutuksiltaan kohtuullisina akavalaisten kannalta. Lisäsi on otettava huomioon raamisopimukseen liittyvät muut myönteiset vaikutukset.

12.1.2012

Vanha sopimus ja vaativuuslisä

Viime vuoden helmikuussa tehdyn yliopistojen työehtosopimuksen mukaan yliopistojen palkkausjärjestelmässä otettiin käyttöön uutena elementtinä vaativuuslisä.

Vaativuuslisä voidaan maksaa opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasoille 5—10 sekä muun henkilöstön tasoille 4—14 sijoitetuille henkilöille. Edellytyksenä on, että hänen tehtävänsä sijoittuvat vaativuustason vaativimpiin tehtäviin ja tehtävät eivät vielä täytä seuraavan vaativuustason edellytyksiä.

Vaativuuslisän suuruus on 50 prosenttia vaativuustasojen palkkojen erotuksesta. Lisän euromääräistä suuruutta kasvattaa henkilökohtaisen suoriutumisen osa.

Vaativuuslisät tuli kohdentaa tasapuolisesti eri vaativuustasoille. Vaativuuslisäjärjestelmä tuli voimaan taannehtivasti 1.5.2011 lukien. Vaativuuslisät tulivat maksuun marraskuun 2011 palkanmaksun yhteydessä, jolloin myös maksettiin taannehtivat vaativuuslisät. Vaativuuslisien lukumäärä määräytyi käyttöönottovaiheessa siten, että niiden kustannusvaikutus oli yhteensä 0,9 prosenttia. Vaativuuslisä on pysyvä osa yliopistojen palkkausjärjestelmää.

Työantaja raportoi sopimuksen mukaan 31.12.2011 mennessä yliopistojen pääluottamusmiehiä vaativuuslisien määrästä sekä jakautumisesta vaativuustasoittain ja sukupuolen mukaan. Keskustason raportointi saadaan 31.1.2012. Vasta tuon jälkeen voidaan esittää kokonaisarviointi vaativuuslisän käyttöönotosta.

Vanhaa sopimusta noudatetaan yliopistossa ja valtiolla 29.2.2012 saakka. Mitään sopimusperusteisia muutoksia palvelussuhteen ehtoihin ei tänä aikana ole tulossa.

teksti Jorma Virkkala
JUKOn yliopistoneuvottelukunnan puheenjohtaja
Professoriliiton toiminnanjohtaja

• Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 14