Yli 50-vuotiaat tohtorimiehet menestyvät palkkavertailussa

Jyväskylän yliopistossa on selvitetty naisten ja miesten palkkaeroja. Miesten keskimääräiset ansiot olivat vuosina 2005—2010 noin 370 euroa naisten keskiansioita suuremmat.

Jyväskylän yliopiston tasa-arvotoimikunta on saanut tilaamansa selvityksen ansiorakenteen kehityksestä sukupuolittain vuosilta 2005-2010. Tohtorikoulutettava Juha Jokinen ja professori Jaakko Pehkonen ovat koonneet aineistosta raportin yhteistyössä yliopiston hallintokeskuksen kanssa.

Miesten keskimääräiset keskiansiot olivat vuosina 2005—2010 noin 370 euroa naisten keskiansioita suuremmat. Sekä miesten että naisten keski- ja mediaaniansiot olivat tarkasteluvälillä selkeässä kasvussa ja sukupuolten välillä kasvu oli hyvin samansuuntaista. Naisten mediaaniansiot kasvoivat keskimäärin 5,5 prosenttia ja miesten 4,4 prosenttia vuodessa mutta miesten ansiojakauma on naisia leveämpi: naisten ja miesten alimmat ansioneljännekset olivat lähellä toisiaan mutta miesten mediaaniansiot sekä ylimmän neljänneksen ansiot olivat naisten vastaavia ansioita korkeampia. Ansiojakauma leveni siis, mitä vanhempaan ikäryhmään siirryttiin, miehillä naisia enemmän.

Erilaisten lisäpalkanerien suhteelliset ansio-osuudet olivat miesten ja naisten kesken melko samansuuruisia. Näitä raportin liitteessä listattuja lisäeriä olivat ns. vanhan palkkausjärjestelmän ikälisät, määrävuosikorotukset ja yhteensä 45 erilaista palkanerää sekä 12 nykyiseen pohjapalkkaan sisällytettyä palkanerää, kuten tehtäväpalkka palkan takuuosuus.

Raportin tuloksissa on havaittavissa kaksi selkeää taitekohtaa palkkakehityksessä. Vuoden 2006 osalta erityisesti miesten ylimmän neljänneksen osalta on nähtävissä selkeä porras. Miesten osalta kaikissa ikäryhmissä, alle 35-vuotiaat, 35—50-vuotiaan sekä yli 50-vuotiaat, on selkeä nousu vuosien 2005 ja 2006 välillä. Naisten kohdalla vastaava hyppy on vain alle 35-vuotiailla.

Henkilöstöryhmittäin naisista atk-henkilökuntaan kuuluvien ylimmissä palkoissa on nähtävissä hyppäys kohti miesten palkkatasoa. Sekä miesten että naisten ansioissa tutkijoilla ja assistenteilla on molemmilla hyppäys ylöspäin, mikä käytännössä on tarkoittanut myös palkkaerojen säilymistä sukupuolten välillä.

Toinen taitekohta osuu uuden yliopistolain voimaantuloon. Vuosien 2009 ja 2010 välillä professoreiden palkkakehityksessä on selkeä hyppy ylöspäin sekä miehillä että naisilla. Selkein nousu oli uuden yliopistolain myötä hallintohenkilöstöä edustavien miesten korkeimmissa palkoissa. Tämä näkyy myös sukupuolen perusteella vuonna 2010 mediaaniansioissa, joissa naisten ja miesten ero hallinto- ja toimistohenkilökunnan osalta oli suurin kaikista henkilöstöryhmistä. Opetus- ja tutkimushenkilöstöstä lehtoreiden ja opettajien kohdalla on selkeä palkkaero miesten eduksi. Tutkijoilla ja assistenteilla ero on pieni eikä yliassistenteilla eroa ole juuri lainkaan. Professoreiden ansiojakaumassa miesten jakauma on naisprofessoreita leveämpi. Yliopiston palkkausjärjestelmä näyttää siis suosivan miespuoleisia opettajia, professoreita ja ylintä hallintohenkilökuntaa.

Opetus- ja tutkimushenkilöstöstä palkkojen ero ylimmän ja alimman neljänneksen välillä on ollut pienin assistentti- ja yliassistenttinimikkeissä. Tutkijoilla, lehtoreilla ja opettajilla ”palkkahaitari” on selkeästi suurempi. Naisprofessoreiden ansioerot alimman ja ylimmän neljänneksen välillä ovat huomattavasti miesprofessoreita pienemmät. Suurin ero sukupuolen mukaan on muun henkilökunnan puolella hallinto- ja toimistohenkilökunnassa.

Raportin perusteella työntekijöiden iän ja ansioiden välillä oli vahvasti positiivinen, tilastollisesti merkitsevä suhde. Toisaalta iän ja ansioiden välisen suhteen voimakkuus heikkeni työntekijöiden ikääntyessä. Ansiot kasvoivat iän myötä nopeammin nuorissa kuin vanhoissa ikäryhmissä. Tämä oli yksi palkkausjärjestelmäuudistuksen perusteista työnantajan puolelta.

Entä työkokemus? Tulosten mukaan ansioiden ja työkokemuksen välinen suhde on positiivinen, 0,2—0,3 prosentin kasvu kuukausiansioissa. Raportin laatijat tosin toteavat työkokemusvuosia mittaavan muuttujan ongelmallisuuden. Useissa tapauksissa työkokemus perustuu vain viimeisimmän työsuhteen kestoon ja näin ollen sen määrä on aliarvioitu.

Selkeimmin ansiokehitystä selittää koulutusaste: ansiot olivat sitä korkeammat, mitä korkeampi on koulutusaste. Tutkijakoulutetuilla tarkoitetaan aineistossa lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon suorittaneita.

Selvitykseen toivottiin palkkausjärjestelmämuutoksen konkreettisia vaikutuksia muun muassa nimikkeiden ja ikälisä- ja määrävuosikorotusten osalta. Tähän ei täysin kuitenkaan päästy mutta selkeitä ja toisaalta suuntaa antavia tietoja aineiston perusteella voi jo tehdä: Tehtävänimikkeet määrittävät ansiokehitystä edelleen varsinkin tutkijakoulutettujen kohdalla. Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto on muuttanut ansiokehityksen ja ansiomuodostuksen läpinäkyvyyttä. Periaate ”samasta työstä sama palkka” työntekijän sukupuolesta riippumatta antaa vielä odottaa itseään.

Tasa-arvotoimikunnassa odotetaan mielenkiinnolla yksityiskohtaisempaa analyysiä käytettävissä olevasta aineistosta. Jatkossa vastaavia raportteja ja palkkaseurantaa on tarkoitus tehdä määräajoin lisää. Myös vastaava valtakunnallinen palkkaselvitys antaisi tarpeellista lisätietoa palkkausjärjestelmästä ja eri henkilöstöryhmien ansiokehityksestä.

Toivottavasti niiden myötä voi aikanaan todeta muun muassa sukupuolten välisten palkkaerojen todellisen kaventumisen ja palkkausjärjestelmän kehittymisen siihen suuntaan, millä sitä on henkilöstölle markkinoitu: tehtävänimikkeiden sijaan tehdyn työn ja ansioiden näkyminen palkkauksessa.

Myös iän vaikutusta palkkakehitykseen on mielenkiintoista seurata ja analysoida tarkemmin. Tuloksissa ansiokehitys oli parempi nuorissa ikäluokissa. Jatkuuko kehitys samanlaisena vai pysähtyykö ansiokehitys vaativammista tehtävistä ja kokemuksen tuomasta kompetenssista huolimatta?

Lähde: Jokinen Juha & Pehkonen Jaakko (2011.) Jyväskylän yliopiston ansiorakenne sukupuolittain vuosina 2005-2010. Raportti on luettavissa osoitteessa: www.jyu.fi/hallinto/toimikunnat/tasa-arvotoimikunta/ kokouspoytakirjat

teksti Erja Kosonen
Jyväskylän yliopisto, JUKOn pääluottamusmies, tasa-arvotoimikunnan varapj.

• Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 30