Miten käy tasa-arvon yliopiston muutoksessa?
— Mitä enemmän työelämää ohjataan joustavilla käytännöillä
täsmällisten lakien sijaan, sitä heikommaksi
käy naisen asema, toteaa professori Kevät Nousiainen
Turun yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta.
Hän on pohtinut uuden yliopistolain vaikutuksia
sukupuolten tasa-arvoon juristin näkökulmasta.
— Uusi laki toi yliopistoille itsenäisyyttä, mahdollisuuden
erikoistua ja hankkia rahoitusta aiempaa monipuolisemmin.
Mutta samalla yliopistojen rekrytointikriteereistä
on tullut aiempaa ympäripyöreämpiä.
Esimerkkinä tulkinnanvaraisista ohjeista Nousiainen
siteeraa Oulun yliopiston johtosääntöä, joka vilisee
”taloudellisia reunaehtoja”, ”strategiaan limittymistä”
ja ”henkilöstösuunnitelmia.”
— Tällaisiin rolling rules -ohjeisiin ei voi vedota,
eikä niiden perusteella voi vaatia oikeuksiaan, sanoo
Nousiainen.
— Selvät säännöt ja tarkkarajaiset lait ovat useissa
tilanteissa osoittautuneet naisten eduksi.
— Uuden yliopistolain vallitessa vain professorinvirkoja
säännellään lailla. Muiden, kuten yliopistonlehtoreitten
osalta, pätee vain johtosääntö. Minusta
tämä on selkeä juridinen puute. Sama ilmiö toistuu
tutkijakouluissa ja niin sanotuissa valtakunnallisissa
jatkokoulutusohjelmissa. Olen usein ihmetellyt, mitkä
säännöt niissä pätevät, ja mistä niiden arviointiperusteet
tulevat, kyselee Nousiainen.
Nousiainen puuttuisi myös apurahatutkijoitten
asemaan. Apurahalla tutkimusta tekevistä vapaista
tutkijoista suurin osa on naisia.
— Jollakulla pitäisi olla työnantajavastuu heidänkin
kohdallaan, oli nimike tai työsuhde mikä tahansa.
Nousiainen esitteli näkemyksiään Tutkijanaisten
seminaarissa, jossa setvittiin yliopiston muutoksia ja
tasa-arvoa. Seminaarin alustajat setvivät myös palkkatilastoja
ja tutkimusrahoitusta yleensä. Tieteentekijöiden
liiton toiminnanjohtaja Eeva Rantala toi hyviä
uutisia: naisen euro on parhaimmillaan 97 senttiä,
mikä ylittää valtakunnallisen tason. Ja huonompia heti
perään:
— Palkkaneuvotteluissa naiset arvioivat osaamisensa
huonommaksi kuin vastaavaa työtä tekevät
miehet. Siksi naisten palkkaan vaikuttavat henkilökohtaisen
suoriutumisen tasot jäävät miesten vastaavia
tasoja alemmas, Rantala kertoi.
— Ja esimiehet arvioivat usein naisten suoritustason
miesten suoritustasoa alemmaksi.
Seminaarin alustajajoukkoon kuului myös dosentti
Ilona Herlin. Hän työskentelee sekä tutkijana
suomen kielen laitoksella että Koneen säätiön hallituksen
varapuheenjohtajana.
— Euroopan yhteisö ja monet muut instanssit
tuntuvat suosivan rahoituspäätöksissään jättiprojekteja.
Minulla on sellainen mutu-käsitys, että tutkijanaiset
muodostavat usein pienryhmiä tai jopa työpareja,
joilla saattaa olla jokin valtavirrasta poikkeava
idea. Ehkä säätiöt voisivat erikoistua juuri tällaisten
pienten yksiköiden tukemiseen?

Mai Allo
- Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 32
|