Miten käy tasa-arvon yliopiston muutoksessa?— Mitä enemmän työelämää ohjataan joustavilla käytännöillä täsmällisten lakien sijaan, sitä heikommaksi käy naisen asema, toteaa professori Kevät Nousiainen Turun yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta. Hän on pohtinut uuden yliopistolain vaikutuksia sukupuolten tasa-arvoon juristin näkökulmasta. — Uusi laki toi yliopistoille itsenäisyyttä, mahdollisuuden erikoistua ja hankkia rahoitusta aiempaa monipuolisemmin. Mutta samalla yliopistojen rekrytointikriteereistä on tullut aiempaa ympäripyöreämpiä. Esimerkkinä tulkinnanvaraisista ohjeista Nousiainen siteeraa Oulun yliopiston johtosääntöä, joka vilisee ”taloudellisia reunaehtoja”, ”strategiaan limittymistä” ja ”henkilöstösuunnitelmia.” — Tällaisiin rolling rules -ohjeisiin ei voi vedota, eikä niiden perusteella voi vaatia oikeuksiaan, sanoo Nousiainen. — Selvät säännöt ja tarkkarajaiset lait ovat useissa tilanteissa osoittautuneet naisten eduksi. — Uuden yliopistolain vallitessa vain professorinvirkoja säännellään lailla. Muiden, kuten yliopistonlehtoreitten osalta, pätee vain johtosääntö. Minusta tämä on selkeä juridinen puute. Sama ilmiö toistuu tutkijakouluissa ja niin sanotuissa valtakunnallisissa jatkokoulutusohjelmissa. Olen usein ihmetellyt, mitkä säännöt niissä pätevät, ja mistä niiden arviointiperusteet tulevat, kyselee Nousiainen. Nousiainen puuttuisi myös apurahatutkijoitten asemaan. Apurahalla tutkimusta tekevistä vapaista tutkijoista suurin osa on naisia. — Jollakulla pitäisi olla työnantajavastuu heidänkin kohdallaan, oli nimike tai työsuhde mikä tahansa. Nousiainen esitteli näkemyksiään Tutkijanaisten seminaarissa, jossa setvittiin yliopiston muutoksia ja tasa-arvoa. Seminaarin alustajat setvivät myös palkkatilastoja ja tutkimusrahoitusta yleensä. Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Eeva Rantala toi hyviä uutisia: naisen euro on parhaimmillaan 97 senttiä, mikä ylittää valtakunnallisen tason. Ja huonompia heti perään: — Palkkaneuvotteluissa naiset arvioivat osaamisensa huonommaksi kuin vastaavaa työtä tekevät miehet. Siksi naisten palkkaan vaikuttavat henkilökohtaisen suoriutumisen tasot jäävät miesten vastaavia tasoja alemmas, Rantala kertoi. — Ja esimiehet arvioivat usein naisten suoritustason miesten suoritustasoa alemmaksi. Seminaarin alustajajoukkoon kuului myös dosentti Ilona Herlin. Hän työskentelee sekä tutkijana suomen kielen laitoksella että Koneen säätiön hallituksen varapuheenjohtajana. — Euroopan yhteisö ja monet muut instanssit tuntuvat suosivan rahoituspäätöksissään jättiprojekteja. Minulla on sellainen mutu-käsitys, että tutkijanaiset muodostavat usein pienryhmiä tai jopa työpareja, joilla saattaa olla jokin valtavirrasta poikkeava idea. Ehkä säätiöt voisivat erikoistua juuri tällaisten pienten yksiköiden tukemiseen?
Mai Allo
|
