Opettajankoulutus etsii paikkaansa

Opettajankoulutus loppuu Kajaanissa ja Hämeenlinnassa, mutta varmaa toiminnan jatkuminen ei ole Savonlinnassa ja Raumallakaan.

Kajaanin opettajankoulutusyksikössä tutkittiin loppuvuonna hämmentyneinä ja ehkä hieman toiveikkaina opetus- ja kulttuuriministeriön suunnitelmia. Hallitus hyväksyi joulukuussa Tutkimuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelman vuosille 2012—2016, jossa opetus- ja kasvatustyön aloituspaikkamäärä yliopistoissa kasvaisi kolmanneksella vuoteen 2016 mennessä. Voisiko tämä vielä vaikuttaa Oulun yliopiston toissakeväiseen päätökseen siirtää opettajankoulutus Kajaanista Ouluun?

Ei voisi, sanoi Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen jo varhain. Lajusen mukaan opettajankoulutuksen keskittäminen Ouluun oli perusteltua sekä johtamisen, talouden että rakenteellisen kehittämisen kannalta. Kahdella paikkakunnalla toimiminen tarkoittaa yliopistolle 1,5—2 miljoonan euron lisäkuluja. Sitä paitsi koulutustarve-ennusteet ovat muuttuneet viime vuosina muutenkin tiuhaan, Lajunen lisää.

— Koulutamme tulevaisuudessa saman määrän opettajia Oulussa kuin aikaisemmin Kajaanissa ja Oulussa yhteensä. Opettajien koulutusta ei saa määritellä vain määrällisellä tarpeella, vaan koulutuksen tulee perustua tutkimukseen aivan kuten esimerkiksi lääkärikoulutuksen, Lajunen sanoo.

— Näin ollen koulutuksen sijainnilla tutkimusyhteisössä on keskeinen merkitys oman tieteenalan kannalta.

Kajaanilaisia Lajusen perustelut eivät lämmitä. Useimmat opettajankouluttajat olisivat halunneet jatkaa Kajaanissa, missä on heidän mukaansa hyvä työyhteisö, tyytyväiset opiskelijat ja viime vuosina huippukuntoon remontoidut tilat.

— YLL:n perinteisellä joululounaalla oli puhetta, että kampuksella on ollut maailmanlopun tunnelma. Yksi kollega tosin totesi, että ainoa ero on se, että päivämäärä on tiedossa, yliopisto-opettaja Juha Vartiainen kertoo.

Pelätty päivämäärä on 31.7.2013, jolloin opettajankoulutus virallisesti lakkaa Kajaanissa. Samalla lopettaa myös Kajaanin normaalikoulu, jonka opettajista suurin osa ei vielä tiedä tulevasta työpaikastaan.

Vartiaisen mukaan etenkin pitkään talossa olleet opettajat ovat olleet pettyneitä myös siihen, että kollegat Oulussa ovat olleet lakkautuskeskustelun aikana hiljaa. Kun Kajaanin opettajankoulutuksen kohtaloa puitiin edellisen kerran 1990-luvulla, kajaanilaiset saivat Oulun-kollegoiltaan vankan tuen.

Elämänmuutosta tilanne tarkoittaa niillekin, joiden työt jatkuvat Oulussa. Viisi ihmistä on jo aloittanut Oulussa, joukossa YLL:n yhteyshenkilö Vartiainen. Hän on ostanut sieltä yksiön kakkosasunnoksi, jonne kulkee 190 kilometrin matkan yleensä kaksi kertaa viikossa. Talviaikaan matkaan menee vajaat kolme tuntia.

—Perheet sitovat ihmisiä Kajaaniin. Oulussa opetusalalla on todella tukkoinen tilanne, eikä koko perheen ole välttämättä järkevää muuttaa sinne.

Vartiaisella itsellään on Kajaanissa 87-vuotias rintamamiesisä, josta hän pitää huolta.

Työnteko jatkuu Vartiaisen mukaan kuitenkin normaalisti sekä Oulussa että Kajaanissa. Itse hän ei ole miettinyt työnsä jättämistä edes työmatkan takia.

— Siellähän työtä pitää tehdä, missä työnantaja haluaa. Työhöni olen ollut tyytyväinen, se on erittäin antoisaa.

teksti Tuomo Tamminen

• Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 34

Toivo elää Savonlinnassa

Itä-Suomen yliopiston hallitus päätti heinäkuussa, että opettajankoulutusta jatketaan Savonlinnan kampuksella. Kahdella kampuksella jatkaminen edellyttää kuitenkin koulutuksen ja tutkimuksen laadun sekä kilpailukyvyn kohottamista. Lisäksi hallitus asetti taloudellisia reunaehtoja, joista kaikkien toteutumisesta ei ole vielä varmuutta: OKM:n kanssa on esimerkiksi päästävä tyydyttävään ratkaisuun pitkäaikaisesta rahoituksesta.

Käsityötieteen professori Sinikka Pöllänen on opettajankoulutusyksikön puolesta toiveikas, vaikka sen siirtämisestä Joensuuhun on puhuttu tasaisin väliajoin jo vuosikymmenten ajan.

— Olemme kuitenkin olleet huolissamme siitä, miten tämä vaikuttaa imagoon ja Savonlinnan houkuttelevuuteen.

Pölläsen mukaan Savonlinnan yliopistolaiset voivat paremmin kuin yliopistolla keskimäärin, opetuksen laadusta saatu palaute on hyvää ja opiskelijaasuntoja riittää. Enemmänkin opiskelijoita mahtuisi mukaan.

Lisää aloituspaikkoja Raumalle?

Emoyliopiston ulkopuolella toimivista filiaaleista varmimmalta näyttää Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikön tulevaisuus. Yksikkö on yliopiston rehtorin pyynnöstä esittänyt valtioneuvostolle, että lastentarhanopettajakoulutuksen sisäänottomäärää kasvatettaisiin 40:stä 80:een.

— Jos sisäänottomme ollaan mahdollisesti tuplaamassa, niin kyllähän se tietyllä tavalla jatkuvuutta ja pysyvyyttä indikoi, yksikönjohtaja, yliopistotutkija Jaana Lepistö toteaa.

Raumallakin siirtopuheet ovat jo kauan ponnahdelleet tasaisin väliajoin pintaan etenkin taloustilanteen ollessa heikko.

Hämeenlinnassa muutto lähestyy

Vastoin henkilöstön ja opiskelijoiden enemmistön toiveita Tampereen yliopiston hallitus päätti kesäkuussa siirtää Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitoksen Tampereelle. Nyt tilanne on rauhoittunut, ja ihmisiä mietityttävät enemmän Tampereelle remontoivat uudet tilat ja uusi työmatka, kertoo professori, luokanopettajakoulutuksen vastuuopettaja Jouko Pullinen.

OKL:n opiskelijoissa ja työntekijöissä on ollut paljon sekä Hämeenlinnassa että Tampereella asuvia. Toisten työ- tai koulumatka pitenee 75 kilometriä, toisten lyhenee saman verran. Hämeenlinnalaisten tilannetta helpottaa sentään se, että uusi työpaikka sijaitsee parin sadan metrin päässä Tampereen rautatieasemalta.

— Itseäni mietitytti siirrossa eniten tilakysymys, mutta tilojen osalta näyttää nyt erinomaiselta. Olemme saaneet itse suunnitella erikoistilat, Pullinen sanoo.