Tutkintoväärennöksestä jää todennäköisesti kiinni

Valelääkärikohu nosti tutkintotodistusten aitouden lehtien etusivuille. Todistusten väärentäminen on kuitenkin vielä perin harvinaista ja siitä jää kiinni.

Kansainvälisen liikkuvuuden lisääntyminen on jo vuosien ajan näkynyt ulkomailla suoritettujen tutkintojen määrän kasvussa Suomessa. Kuinka tutkintojen aitous voidaan varmistaa?

Taannoinen valelääkäriin liittyvä kohu herätti epäilyksiä siitä, voidaanko luottaa varsinkaan muualla kuin Suomessa suoritettujen korkeakoulututkintojen todistusten aitouteen. Valelääkäritapauksessa oli kyse asiakirjaväärennöksestä. Oikeus lääkärin ammatin harjoittamiseen Suomessa myönnettiin väärennetyllä, Venäjällä suoritetuksi väitetyllä todistuksella.

Opetushallitus päättää ulkomaisen tutkinnon tuottamasta virkakelpoisuudesta Suomessa. Ammatinharjoittamisoikeuden myöntämisestä päättävät sen sijaan alakohtaiset viranomaiset.

— Tutkinnon tunnustamisella tarkoitetaan päätöstä siitä, millaisen kelpoisuuden ulkomainen tutkinto antaa julkishallinnon parista työtä haettaessa. Tyypillisin käsiteltävä tapaus on ulkomailla tutkinnon suorittaneen opettajan kelpoisuus tehtäviin Suomessa. Toimimme myös tutkintojen kansainvälisen vertailun tiedotuskeskuksena, kertoo tutkintojen tunnustaminen ja vertailu -yksikön päällikkö Carita Blomqvist Opetushallituksesta.

Opetushallituksessa asiakirjaväärennöksiin törmätään hyvin harvoin. Suomessa asiakirjavaatimukset ovat tiukat. Blomqvistin mukaan ne, jotka virkakelpoisuutta hakevat, tekevät sen todellisesta tarpeesta ja tutkintokin voidaan yleensä tunnustaa.

— Vaadimme viralliset jäljennökset alkuperäisistä todistuksista ja prosessin aikana on asioitava useiden viranomaisten kanssa, joten kiinnijäämisen riski on suuri. Asiantuntijamme ovat perehtyneet eri maiden asiakirjoihin ja tiedämme, miltä niiden pitäisi näyttää kun todistus on myönnetty maassa, jossa on standardinmukainen asiakirjamalli.

Ainoa tapa varmistaa todistusten aitous on vahvistaa se suoraan siitä korkeakoulusta, jossa tutkinto on suoritettu. Vuosittain opetushallitukseen tulevista hakemuksista vain 10—20 hylätään. Erimielisyys liittyy lähinnä siihen, onko kyseessä ylipäänsä korkeakoulututkinto tai mikä katsotaan tutkinnon tasoksi.

Lehtitietojen mukaan Valviran edustajat kertoivat valelääkäriasiaa käsitelleessä tiedotustilaisuudessa, että tutkintoon liittyvä selvitys tehtiin ”normaalin toimintatavan mukaisesti”. Lääkärinä esiintyneen miehen toimittama jäljennös tutkintotodistuksesta venäläisestä Pavlovin yliopistosta oli lähetetty tarkastettavaksi opetushallitukseen, joka arvioi sen asianmukaiseksi. Tutkintotodistus oli kuitenkin väärennös. Tämä kävi ilmi vasta, kun Ilta-Sanomien toimittaja kääntyi suoraan kyseisen yliopiston puoleen.

Carita Blomqvist ei halua kommentoida asiaa.

Kielikokeiden kalleus houkuttelee vilppiin

Suomalaisiin korkeakouluihin on tullut ulkomaalaisia opiskelijoita yhä enemmän 2000-luvulta alkaen englanninkielisten maisteriohjelmien myötä. Kymmenen suomalaisyliopistoa käyttää keskitettyä University Admissions Finland -hakupalvelua (UAF) erityisesti maisteriohjelmien haussa. UAF tarkistaa dokumentit kielitaidon ja pohjakoulutuksen osalta.

— Selvitämme esimerkiksi kansainvälisten tietokantojen avulla hakijan kotiyliopiston virallisen statuksen. Asiakirjojen aitouden varmistaminen ei ole yksinkertaista eikä sitä voida tehdä yhdestä lähteestä, kertoo UAF:n projektipäällikkö Joanna Kumpula.

Yliopistolain mukaan kelpoisuus tehdä maisterintutkinto jossakin maassa tarkoittaa sitä, että siihen on pätevä myös Suomessa. Suoritetun tutkinnon nimi ei kuitenkaan kerro koko totuutta. Esimerkiksi kandin tutkinto saattaa pitää sisällään vaikkapa vuoden ammattiopintoja.

Varsinaisia väärennöksiä on eritasoisia. Tutkintotodistus tai osa opintorekisteristä saattaa olla väärennös. Joskus koko dokumentti on väärennös, eikä sitä ole annettu sille henkilölle, joka sitä tarjoaa. Tai sitten opintorekisterin arvosanoja on rukattu paremmiksi.

— Kielitestit ovat kalliita eikä niitä järjestetä ihan joka kylässä. Joskus hakijan kielitaitokaan ei ole riittävä, joten todistus saatetaan väärentää arvosanan osalta tai joku muu käy kokeessa hakijan puolesta. Hyväksymme vain viralliset, kansainvälisesti tunnustetut kielikokeet ja niiden tietokannoista voimme suoraan havaita, mikäli kuvassa on eri henkilö tai arvosana ei ole niin hyvä, kuin toimitetussa todistuksessa sanotaan.

Esimerkiksi Nigeriasta tai Kamerunista tulee usein yhteydenottoja, jossa sanotaan, että kielitaito on riittävä, eikä pidetä tarpeellisena mennä testiin.

— Meille se ei välttämättä käy. Kansalaisuus ei ole valintaperuste opintoihin, joten kaikkien täytyy osoittaa kielitaitonsa joko pohjakoulutuksen tai kielitestin kautta.

— Viimevuonna havaitsimme 19 vahvistettua väärennöstä, se ei ole suuri määrä. Suomi ei ole sittenkään kovin suosittu maa tulla opiskelemaan.

Rahalla diplomi postitse

Maailmalla tutkintotehtaat ovat miljardibisnes. Roskaposteissa tarjotaan jonkin ”yliopiston” tutkintotodistusta esimerkiksi kertyneen työkokemuksen perusteella. Diplomin voi saada seinälleen vaikkapa 250 dollarilla.

— Tutkintotehtaalla voi olla tutun oloinen yliopiston nimi, esimerkiksi väännös Harvardista. Ulkomailla tutkintotodistuksia käytetään nimenomaan töitä hakiessa, tosin pelkästään googlaamalla voisi saada selville, mistä on kyse. Meille työelämään liittyviä kyselyjä tulee todella harvoin, sillä suurilla yrityksillä on käytössään omia tietokantoja ja osaamista alalta.

Entä, jos joku väittää olevansa professori?

— Sellaisia tapauksia ei meidän eteen päädy. Joku voi ottaa tittelin käyttöönsä, tosin usein kollegat kyllä tietävät asian tilan. Mutta tämä on hankala kysymys. Esimerkiksi työelämässä tapana on luottaa. Olen muuten itse käsitellyt myös suomalaisten suomalaisesta korkeakoulusta tekemiä väärennöksiä. Vilppiin ryhtyminen ei ole kiinni kansallisuudesta.

Viimevuosina UAF on tehnyt yhä tiiviimpää yhteistyötä maahanmuuttoviranomaisten ja rajavartioiden kanssa.

— Tarkoitus on, että Suomeen tuleminen sujuisi joustavasti niiden osalta, jotka ovat saaneet opiskeluoikeiden ja toisaalta ettei perusteettomasti anneta maahantulolupaa opiskelun perusteella. Tämä on ollut loistavaa toimintaa maahanmuuttoviranomaisilta, Kumpula kiittelee.

teksti Arja-Leena Paavola

• Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 36