Yliopistojen työhyvinvointi vaikuttaa parantuneen
Työeläkevakuutusyhtiö Varman
selvityksessä yliopistojen työhyvinvointi
todettiin 2013 paremmaksi
kuin koskaan aiemmin.
Tulokset eivät kuitenkaan ole
suoraan vertailukelpoisia aiempien
vuosien tulosten kanssa.

Yliopistojen työhyvinvointi vaikuttaa parantuneen
työeläkevakuutusyhtiö Varman tekemän työhyvinvointikyselyn
mukaan.
Kyselyn keskiarvo oli 1-5 asteikolla 3,43, mikä on
aavistuksen enemmän kuin 2012 (3,42). Kyselyn nelivuotisen
historian aikana trendi on ollut nouseva,
vuonna 2010 keskiarvo oli 3,13 ja 2011 3,32.
Parhaat arvot kyselyn osa-alueista saivat oman
työn sisältö ja osaaminen (3,72), lähiesimiestyö (3,66)
ja laitostason strateginen johtaminen (3,43). Heikoimmaksi
osa-alueeksi tutkimuksessa arvioitiin yliopistotason
johtaminen ja strategia (2,92).
Tulokset eivät kuitenkaan ole suoraan vertailukelpoisia,
sillä mukana olevat yliopistot ovat vaihdelleet
vuosittain.
Tänä vuonna kyselyn muotoa oli hieman uudistettu
lähinnä karsimalla kysymysten määrää ja yhdistelemällä
vanhoja kysymyksiä.
Nyt kysely toteutettiin Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän,
Oulun, Tampereen ja Vaasan yliopistoissa sekä
Svenska Handelshögskolanissa, Taideyliopistossa,
Tampereen teknillisessä yliopistossa ja Åbo Akademissa.
Vastaajia oli ennätysmäärä, 11 700.
Parhaat keskiarvot kyselystä saivat Svenka Handelshögskolan,
Vaasan yliopisto ja Taideyliopisto.
Suuremmista yliopistoista parhaiten pärjäsi Jyväskylän
yliopisto. Tämän tarkemmin Varma ei kuitenkaan
avaa yliopistojen keskinäistä järjestystä.
Ikäryhmittäin tarkasteltuina parhaat pisteet antoivat
alle 30-vuotiaat (3,6) ja yli 60-vuotiaat (3,5)
vastaajat. 30-59 -vuotiailla keskiarvo oli 3,4.
Miesten keskiarvo (3,48) oli hitusen korkeampi
kuin naisten (3,4). Suurimmat sukupuolten väliset
erot olivat yhteisöllisyydessä: kysyttäessä tasa-arvon
toteutumisesta yksikössä miesten keskiarvo oli 3,81
kun naisilla se oli 3,3.
Huomattavaa kuitenkin on, että vastanneiden
miesten joukossa oli suhteellisesti selvästi enemmän
johtajina tai esimiestehtävissä työskenteleviä kuin
naisten joukossa.
Kyselyyn osallistuneiden opetus- ja tutkimushenkilökunnan
edustajien vastauksissa pisteitä tuli omien
työtehtävien osa-alueelta.
Mahdollisuus käyttää luovuutta työssäni sai pisteet
4,48 ja työtehtävien mielenkiintoisuus ja haasteellisuus
4,45.
Omista työtehtävistä akateeminen henkilökunta
koki heikoimmiksi perehdyttämisen (2,92) ja mahdollisuuden
edetä urallaan (3,01).
Enemmän ongelmia nähtiin työoloissa. Minulla
on tarpeeksi aikaa selviytyä työtehtävistäni sai pisteet
3,11, mutta toisaalta työn ja elämän pitäminen tasapainossa
sai selvästi paremmat pisteet 3,7.
Lähiesimiehen koettiin luottavan työntekijöihin
ja olevan oikeudenmukaisia. Työn tavoitteiden määrittelyssä
ja palautteen määrässä nähtiin kuitenkin
kehitettävää. Esimiestyön heikoimmat pisteet tulivat
huomion kiinnittämisestä alaisen työn kuormittavuuteen
ja jaksamiseen (3,26).
Heikoimman yksittäisen arvon akateemiselta
henkilökunnalta sai vaikuttaminen yliopiston päätöksentekoon olemassa olevia kanavia pitkin (2,53).
Yliopiston ylin johto koettiin muutenkin ongelmalliseksi:
johdon avoimuus sai arvon 2,64 ja strategian
ymmärrettävyys 2,95.

Tutkimuksen teettäneen Varman kehityspäällikkö
Maaret Ilmarisen mukaan tulosten paraneminen kertoo
yliopistojen esimiestyön kehittymisestä.
— Perinteisesti johtaminen on nähty akateemisessa
yhteisössä lähinnä välttämättömänä pahana, joka
vie aikaa omalta tutkimukselta. Nähdäkseni asenne
on hitaasti muuttumassa.
Positiivinen kehitys voi kertoa myös siitä, että
uuden yliopistolain aiheuttamat suurimmat mullistukset,
kuten yliopistojen ja yksiköiden yhdistämiset
alkavat olla ohi.
— On myös mahdollista, että yliopistoilla on myös
totuttu muutokseen. Niinpä uudistukset eivät laske
hyvinvointia samaan tapaan kuin ennen.
Tutkimuksella saatiin myös tuhansia avovastauksia,
joihin monet vastasivat pitkillä teksteillä. Ilmarisen
mukaan Varma ei kuitenkaan käy näitä vastauksia
läpi vaan ne jäävät yliopistojen tulkittaviksi.
Tarkempaa analyysia voi siis vielä olla luvassa yliopistokohtaisesti.
Jatkossa kyselyn aikataulua on tarkoitus harventaa joka
toiseen vuoteen. Näin joka kyselyyn saataisiin mukaan
kaikki yliopistot.
Varman mukaan kysely palvelee yliopistojen työhyvinvoinnin
kehittämistoimintaa ja siten välillisesti
myös yliopistojen tuloksellisuutta.
teksti Juha Merimaa
- Painetussa lehdessä sivu 6
|