Yliopistoneuvottelujen painopiste on keväällä työryhmissä

Yliopistojen varsinainen työmarkkinatilanne tulee olemaan lähiaikoina rauhallinen. Vuoden 2011 raamisopimukseen mukainen sopimus päättyy maaliskuussa. Heti sen jälkeen alkaa viimesyksyiseen tupoon perustuva pitkävaikutteinen uusi sopimus. Sopimusperustan vaihtumista ei juuri huomaa. 1.8. tuleva vaatimaton korotus on sovittu ja työrauhavelvoite vallitsee. Valtiolla tilanne on samanlainen.

Yliopistojen työmarkkinatoiminnassa keskeistä tulee olemaan työryhmätyöskentely.

Yleiset eläkeneuvottelut ovat käynnistyneet. Akavan tärkeä tavoite on työelämän kehittäminen ja työurien jatkaminen.

Suomessa ovat voimassa vuoden 2011 raamisopimuksen ja viimesyksyisen tupon perusteella pitkävaikutteiset, korotustasoltaan maltilliset ja laajat työmarkkinasopimukset. Yliopistoja ja myös valtiota koskien sopimukset ovat voimassa aina 31.1.2017 saakka. Sopimukset voidaan kuitenkin irtisanoa päättymään 31.1.2016. Sopimusten voimassaollessa valitsee työrauhavelvoite.

Korotukset uudessa sopimuksessa

Vuoden 2011 raamisopimukseen perustuva yliopistojen 31.3.2014 päättyvä sopimus ei tuo enää mitään uutta.

Viimesyksyiseen tupoon perustuva uusi huhtikuun alusta voimaantuleva sopimus tuo yliopistolaisille vasta 1.8.2014 lukien 20 euron yleiskorotuksen, joka viedään YPJ:n vaativuusosaa, josta se heijastuu prosentuaalisin osiin eli suoriutumisosaan, vaativuuslisään ja suoriutumiskorotukseen. Keskimääräinen korotus on arviolta noin 0,7 %, pienipalkkaisella prosentuaalisesti tätä enemmän, suurempipalkkaisella tätä vähän vähemmän. Kyse on siis tupon mukaisesta perusteeltaan euromääräisestä korotuksesta.

Toisen sopimusvuoden korotus on 1.8.2015 alkaen prosentuaalinen ollen opetus- ja tutkimushenkilöstöllä 0,4 % ja muulla henkilöstöllä 0,3 %. (Viimeksi mainitut kun saavat sairausloman ja vuosiloman keskinäiseen suhteeseen liittyvää pikkusta muuta hyvää.) Sovitut korotukset ovat kauttaaltaan matalia. Tupon tarkoittaman mahdollisen kolmannen vuoden korotuksista ei ole vielä sovittu. Valtiolla korotukset vastaavat yliopistoja.

Yliopistojen työryhmät

Neuvoteltaessa tupon soveltamisesta yliopistoihin esillä oli paljon ns. tekstikysymyksiä. Tekstikysymyksissä ei juurikaan päästy eteenpäin tuolloisissa neuvotteluissa. Osa näistä kysymyksistä siirrettiin yliopistojen keskustason työryhmiin, joita on nimetty kuusi. Työryhmissä tapahtuu lähiaikojen keskeinen yliopistojen neuvottelutoiminta.

Paikallista sopimista käsittelevä työryhmä käsittelee yliopistokohtaisia mahdollisia sopimuskäytäntöjä. Työryhmällä on tiukka aikataulu.

Palkkausjärjestelmän kehittämistyöryhmä käsittelee henkilökohtaisen työsuorituksen kehittämistä, palkkausjärjestelmä toimivuutta yleensä ja erityisesti vaativuustasojen toimivuutta ja toteutunutta ansiokehitystä. Tälläkin työryhmällä on tiukka aikataulu. Työryhmä voi jakautua alaryhmiin opetus- ja tutkimushenkilöstöä koskien ja toisaalta muuta henkilöstöä koskien.

Harjoittelukoulujen työaika- ja palkkausjärjestelmätyöryhmä käsittelee nimensä mukaisesti harjoittelukouluja.

Työaikatyöryhmä selvittää mahdollisuudet tuottavuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi työaikajärjestelyjen avulla. Työryhmä voi jakautua alaryhmiin kummankin työaikajärjestelyn osalta. Kovin tiukkaa aikataulua tällä työryhmällä ei ole.

Yhteistoiminta- ja työsuojelun yhteistoimintaryhmä käsittelee nimensä mukaisia kysymyksiä samoin kuin tilastotyöryhmä. Kovaa kiirettä ei niillä ole.

Työryhmien tarkoituksina on viedä po. asioita eteenpäin, onnistumisen taetta niillä ei ole. Niillä ei ole ainakaan nyt rahaa käytettävissä.

Eläkeneuvottelut alkoivat keskusjärjestötasolla

Keskusjärjestöt ovat aloittaneet neuvottelut eläkejärjestelmän uudistamisesta ja työelämän kehittämisestä. Nämä neuvottelut kuuluvat kuluvan vuoden keskeisimpiin työmarkkinakysymyksiin. Ratkaisut eläkejärjestelmän uudistamisesta on tarkoitus saada aikaiseksi ensi syksyyn mennessä. Uusi järjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2017.

Akava on valmis keskustelemaan vanhuuseläkkeen alaikärajasta vain osana muita työelämän parannustoimia. Lopputuloksen tulee olla sen mielestä sellainen, että ikääntyvien työntekijöiden työllisyys ja hyvinvointi turvataan. Liitot luonnollisesti seuraavat eläke- ja työuraneuvotteluja hyvin tarkasti. Eläkeneuvottelujen etenemistä voi seurata myös Akavan verkkosivuilta www.akava.fi/elakeneuvottelut.

Jorma Virkkala
Professoriliiton toiminnanjohtaja 16.1.2014

PS. Yliopistoindeksi ei ole varsinainen työmarkkinakysymys. Toki sillä on vaikutusta esim. yliopistojen palkanmaksukykyyn. Yliopistoindeksin jatkuminen vuonna 2015 ja siitä eteenpäin voi muodostua keskeiseksi liittojenkin toiminnassa lähiaikoina.

• Painetussa lehdessä sivu 10