Ruotsalaiset korkeakoulut linjaorganisaation pauloissa
Naapurimaassa kvartaalin tulokset
heijastuvat jo kurssien
suunnitteluun ja arvosteluihin.
Linjaorganisaation toteuttaminen merkitsee
ylhäältä käsin johtamista ja autonomian
vähenemistä — ainakin Ruotsin yliopistoissa
ja korkeakouluissa. Jan-Erik Gustafsson,
dosentti ja Statstjänstemannaförbundetin
luottamusmies Kungliga Tekniska Högskolanista
(KTH) kertoo esimerkin omalta osastoltaan.
— Juhannuksen jälkeen työntekijöille tiedotettiin
organisaatiouudistuksesta. Se toteutettiin ensimmäinen
heinäkuuta, juuri ennen kesälomia.
Lähes samoin kävi Mittuniversitetissä, jonka
kampukset sijaitsevat Östersundissa, Sundsvallissa ja
Härnösandissa. Siellä Ingrid Leo toimii espanjan kielen
lehtorina.
— Puolitoista vuotta sitten yliopistonjohto leikkasi
rajusti budjettia. Vuonna 2013 päätettiin Härnösandin
kampuksen lopettamisesta 2014 aikana. Se oli
kova isku kaupungille. Myös osa henkilöstöstä protestoi,
toiset olivat tyytyväisiä. Sundsvall on suurempi
ja elinvoimaisempi kampus, hän kertoo.
Vaikenemisen kulttuuri
Osaston kokouksissa käyttää osastopäällikkö eniten
puheenvuoroja. Ketkä osallistuvat keskusteluihin,
vaihtelee.
— Määräaikaisissa työsuhteissa olevat sanovat
kokouksissa harvoin mitään, joko he eivät halua tai
uskalla. Jotkut kommentoivat asioita kokouksien jälkeen,
Ingrid Leo kertoo.
Varsinkin pienemmissä korkeakouluissa vallitsee
vaikenemisen kulttuuri.
Lehtori Lars Ekstrand Gävlen korkeakoulusta kertoo,
että kollegojen kesken ei koskaan puhuta mitään
tärkeää tai käydä kriittistä keskustelua osaston toiminnasta.
— Kahvihuoneen pöydälle joku nimetön henkilö
laittaa joskus korkeakoulua käsitteleviä kriittisiä sanomalehtiartikkeleita.
Professorin irtisanominen
Gävlen korkeakoulun rehtori edellytti henkilöstön
osallistuttavan ryhmäkoulutus-internaattiin. Sen tarkoituksena
oli valaa me-henkeä ja yksimielisyyttä. Kirjallisuuden
professori Michael Gustavsson oli yksi niistä,
jotka kieltäytyivät lähtemästä kurssille. Tämä sekä
hänen kriittiset artikkelinsa sanomalehdissä kostautuivat
myöhemmin: hänet irtisanottiin syksyllä 2012. Syy:
opettajakoulutuksen kirjallisuuskurssien tappiollisuus.
Todellisuudessa tulot ja menot kirjattiin laitoksen kirjanpidossa
eri tileille. Näin saatiin alijäämä. Nyt kirjallisuudenluentoja
pitävät tilapäiset luennoitsijat.
Kun Högskolan i Dalarna julisti kirjallisuuden professorinviran
auki, Michael Gustavsson haki sitä. Ulkopuoliset
asiantuntijat asettivat Gustavsonin ensimmäiseksi
hänen akateemisten ansioittensa perusteella.
Työpaikkahaastattelu meni hyvin. Tilanne vaikutti
lupaavalta. Parin viikon kuluttua rehtori ilmoitti, ettei
virkaa täytetä huonon taloudellisen tilanteen takia.
Gustavsson sanoo saaneensa ammatinharjoittamiskielon.
— Jos haen työtä akateemisen maailman ulkopuolelta,
se vaikuttaa hieman oudolta. Professori titteli
on rasite tällä hetkellä työmarkkinoilla.
Parhaillaan hän etsii rahoitusta tutkimusprojekteihinsa.
Näin ikävästi asiat eivät ole joka puolella. Lehtori
Elisabeth Elgán on työskennellyt Södertörnin korkeakoulussa
ennen Tukholman yliopistoon siirtymistä.
— Pienessä korkeakoulussa olin lojaali johtoa
kohtaan. Tukholman yliopisto on suurempi. Lojaalisuus
kohdistuu omaan osastoon. Luulen opettajien ja
tutkijoiden voivan vapaasti arvostella yliopistoa ja sen
johtoa, jos haluavat.
Työtehtävät lisääntyneet
Pitkään työskennelleet kertovat yliopistojen työmäärän
lisääntyneen viime vuosina. Linjaorganisaation
toteuttaminen on poistanut lähes koko hallinnollisen
henkilöstön. Opettajat hoitavat ne työt opetuksen
ja seminaaritöiden ohjauksien lomassa. Jäljellä oleva
hallinnollinen henkilöstö työskentelee tiedekunnan
kansliassa.
Erilaisten kurssien tarjonta on monipuolistunut ja
lisääntynyt. Mittuniversitetissa on paljon etäkursseja.
Niiden sisällön pitää olla hakijoita kiinnostava.
— Etäopetuksen valmistelu vie enemmän aikaa ja
siitä saa vähemmän palautetta kuin normaalista opetuksesta.
Näin on ainakin kielten kohdalla. Espanjan
kielen online-tentin ohjelmoiminen vie minulta viisi
tuntia. Tavallisen tentin laadin vartissa, Ingrid Leo
sanoo.
Kilpailu ja opetuksen taso
Kurssien määrä opettajaa kohden on kasvanut kaikkialla
ja kilpailu opiskelijoista on kovaa. Jos kurssille
tulee vähän opiskelijoita ja opettaja käyttää siihen liian
monta tuntia siihen, tulee tappiota. Osaston neljännesvuosiraportissa
alijäämä on kirjoitettu punaisella.
Se on varoitus. Opettajan on suunniteltava kurssi uudelleen,
vähennettävä opetusta ja kustannuksia, professori
Dick Urban Vestbro KTH:ta selvittää.
Hän luulee, että osa opettajista päästää tenteistä
opiskelijoita läpi, vaikka heidät pitäisi hylätä. Näin
opettaja takaa osaston tulot ja säilyttää työpaikkansa.
Laadunvalvonta on heikentynyt.
Muutama vuosi sitten Lars Ekstrand julkaisi Gefle
Dagbladetissa ilkikurisen artikkelin, jossa hän kirjoitti
opettajan joutuvan hyväksymään kaikenlaisten opiskelijoiden
tenttejä osaston talouden pelastamiseksi.
— Sain osakseni suurta kunnioitusta. Mutta kaikki
halusivat olla anonyymeja, eikä kukaan ei uskaltanut
puolustaa minua julkisesti.
Oma tutkimus
Valtion myöntämät määrärahat yliopistojen perustutkimusta
varten ovat vähäiset. Suurin osa rahoituksesta
tulee ulkopuolelta. KTH tekee paljon yhteistyötä elinkeinoelämän
kanssa. Professori ja pari nuorta tutkijaa
hakevat yhdessä projekteihinsa rahaa. Yksi hakemus
15:sta hyväksytään, Jan-Erik Gustafsson sanoo.
— Tämä työvoiman tuhlausta. Professorien pääasiallinen
tehtävä on tehdä tutkimustyötä, eikä hakea
rahoitusta, Dick Urban Vestbro lisää.
Periaatteessa omaa tutkimustyötä pitäisi voida
tehdä työaikana.
Kontakti opiskelijoiden kanssa on tiiviimpää ja
nopeampaa kuin aikaisemmin. He vaativat välitöntä
vastausta, Elisabeth Elgàn sanoo.
Mittuniversitetista Ingrid Leo kertoo käyttävänsä
vapaa-aikansa tutkimustyöhön. Kunnollista lomaa
hänellä ei ole pitänyt vuosiin. Gävlen korkeakoulun
johto uskoo, että tutkimustyötä tehdään opetuksesta
yli jäävällä ajalla, Lars Ekstrand sanoo.
Mihin suuntaan ruotsalainen korkeakoulutus on
menossa? Onko kipuraja jo ylitetty?
teksti Kerttu Jokela
- Painetussa lehdessä sivu 42
|