Keskusjärjestörakennetta rukataan uusiksi

Akava haluaa säilyä itsenäisenä, mutta kaksi muuta palkansaajakeskusjärjestöä ja niiden liitot ovat käynnistäneet hankkeen yhdistymisestä. Akavalaisista järjestöistä mukana on tässä vaiheessa vain Insinööriliitto.

Keskustelut keskusjärjestökentän remontista alkoivat jo marraskuussa Hotelli Tornin ”pidoissa”. Tuohon SAK- ja STTK-vetoiseen tapaamiseen akavalaisista liitoista oli kutsuttu vain Insinööriliiton, Akavan Erityisalojen ja Ekonomiliiton edustajat. Kyseisessä tilaisuudessa sovittiin, että 16. tammikuuta pidetään valmistelukokous uudesta keskusjärjestöhankkeesta. Tähän kokoukseen kutsuttiin kaikki ammattiliitot.

Akava päätti pitää tiedotustilaisuuden jo päivää ennen tätä valmistelukokousta.

– Akava säilyy itsenäisenä ja puoluepoliittisesti sitoutumattomana, korosti puheenjohtaja Sture Fjäder tiedotustilaisuuden aluksi.

– Akava pyrkii strategiansa mukaisesti vahvistamaan jäsentensä edunvalvontaa sekä uudistamaan toimintaansa aloitteellisesti ja aktiivisesti. Tämä edellyttää sitoutumatonta ja itsenäistä keskusjärjestöä. Olemme jo tehneet useita esityksiä, joilla pyritään uudistamaan työelämän rakenteita, vähentämään työttömyyttä ja kannustamaan uuden työn innovointiin, Fjäder totesi Akavan tiedotteessa.

Akavan 1. varapuheenjohtaja, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen tähdensi tiedotustilaisuudessa, että kukin akavalainen liitto on pohtinut omassa keskuudessaan lähtemistä yhdistymishankkeen valmisteluun, ja vain yksi 35:stä on ilmaissut halukkuutensa jatkaa selvittelyä.

— Uutta tilannetta ei koeta uhkana. On jo pitemmän aikaa nähty se, että SAK:n ja STTK:n tavoitteet ovat lähentyneet toisiaan, Luukkainen lisäsi.

Akava totesi tiedotteessaan, että sen lähivuosien painopisteet liittyvät ennen kaikkea uuteen työhön, uusiin työpaikkoihin ja Suomen osaamispohjan vahvistamiseen. Tästä syystä se painottaa panostuksia koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin.

Akava on kuitenkin korostanut, että palkansaajakeskusjärjestöjen yhteistyötä tulee tiivistää ja kehittää jatkuvasti.

Tammikuun 16. päivän valmistelukokoukseen osallistui yhteensä 73 ammattiliiton edustajat kaikista kolmesta palkansaajakeskusjärjestöstä. Keskustelua olivat kuulemassa myös monien akavalaisten liittojen edustajat, mm. Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen. Mukana oli edustajia myös keskusjärjestöihin kuulumattomista liitoista, kuten mm. Suomen Journalistiliitosta.

Kokouksen alussa kuultiin Tampereen yliopiston vararehtorin, työelämää ja sen rakenteita tutkineen professori Harri Melinin alustus työmarkkinajärjestelmän tulevaisuudesta. Kokouksessa käytettiin yhteensä parikymmentä puheenvuoroa. Akavan näkemyksistä kävivät kertomassa puheenjohtaja Sture Fjäder ja varapuheenjohtaja Olli Luukkainen.

Kokouksen jälkeen pidettiin tiedotustilaisuus, jossa isolle mediajoukolle asiaa valaisivat kokouksen puheenjohtajina toimineet JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta (SAK), Vakuutusväen Liiton puheenjohtaja Liisa Halme (STTK) ja Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari (Akava).

— Monissa puheenvuoroissa korostettiin uutta keskusjärjestöä vastavoimana työnantajien EK:lle. Yhteiskunnallinen keskustelu käy nyt liikaa työnantajavetoisena. Uusi keskusjärjestö kirkastaisi myös ammattijärjestöjen julkisuuskuvaa, uskoi Eloranta.

Yhdistymisasia etenee siten, että uuden keskusjärjestön perustamisen valmisteluun osallistuvat liitot ilmoittavat mukanaolostaan 10. helmikuuta mennessä. Tämän jälkeen alkaa nopealla aikataululla käytännön työ uuden keskusjärjestön perustamiseksi. Kunnianhimoisena tavoitteena on, että uusi keskusjärjestö aloittaisi toimintansa vuoden 2016 aikana.

Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari huomautti tiedotustilaisuudessa, että liitot voivat tulla mukaan selvitystyöhön helmikuun jälkeenkin – ovet ovat auki.

— Toivottavasti mahdollisimman moni akavalainen liittokin tulisi selvittelyyn mukaan esittämään omia näkemyksiään. Tämä on sauma vaikuttaa, Porokari lisäsi.

SAK:n ja STTK:n puheenjohtajat pääsivät ääneen tiedotustilaisuuden lopuksi.

— Jos lähdettäisiin puhtaalta pöydältä, Suomessa olisi vain yksi palkansaajakeskusjärjestö – ei tarvittaisi kolme mustaa salkkua kertomaan palkansaajien tavoitteista, SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly totesi. Hän näki ilmassa historian havinaa ja vertasi tilannetta SAK:n eheytykseen 1960-luvun lopulla.

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola katsoi, että nyt ei ole kyseessä vain yksi osa ”hynttyyt yhteen” -ohjelmasta. Erinäisiä yhdentymiskuvioita kun on ollut vireillä ennenkin.

— Nykyisellä rakenteella on oma historiallinen taustansa. Aikoinaan hyvä koulutus takasi vihreän oksan, mutta sitä se ei enää välttämättä tee, Palola sanoi

?x3 - Mitä mieltä keskusjärjestöjen yhdistymishankkeesta?

teksti Kirsti Sintonen

• Painetussa lehdessä sivu 6