Yliopistojen työpaikkakato lähes 4000
Viime syksy ja alkuvuosi ovat osoittaneet,
että väen vähentäminen on
yliopistojen ensisijainen keino toteuttaa
Sipilän hallituksen ajamat rahoitusleikkaukset.
Keskisuomalainen ja sen kumppanilehdet tekivät
tammikuun puolivälissä varsin ansiokkaan koosteen
korkeakoulujen rahoitusleikkauksista sekä henkilöstövähennyksistä.
Yliopistojen työpaikkakato on
enemmän kuin muutaman keskisuuren yliopiston
henkilöstömäärä yhteensä.
Suomalaisen yliopistohistorian suurimpien ytneuvottelujen
kylmiä tuloksia ei ollut vielä tiedossa,
kun tämä lehti meni painoon. Helsingin yliopiston oli
määrä kertoa niistä 27.1. Irtisanomiset tulevat kohdistumaan
myös opetus- ja tutkimushenkilöstöön.
Helsingin yliopisto myllertää samalla kertaa myös
hallinto-organisaation ja 13.1. se piti tiedotustilaisuuden
uudesta palvelusorganisaatiosta.
- Ratkaisu laittaa kaikki hallinnon tehtävät hakuun
on valitettava, eikä herätä luottamusta työntekijöihin
sitoutumiseen. Täysin kohtuutonta on katsoa
samassa yhteydessä myös vakituisessa työsuhteessa
olevien palkkaus uudestaan. Kaikesta huolimatta on
tärkeää, että uusi palveluorganisaatio lähtee heti toimimaan.
Jäljelle jäävien työntekijöiden toteutettavaksi
jää omien perustehtävien ohella lukuisien kesken
olevien uudistusten toteuttaminen, kommentoi
Helsingin yliopiston jukolainen pääluottamusmies
Seppo Sainio.
Aalto-yliopistossa yt-neuvottelut saatiin päätökseen
18. tammikuuta. Enintään 190 työntekijää irtisanotaan.
Lisäksi eläköitymisten ja määräaikaisten työsuhteiden
päättymisen vuoksi väki vähenee 130:lla.
Professorit jätettiin yt-neuvottelujen ulkopuolelle,
koska heitä jää lähivuosina Aallosta aika iso joukko
eläkkeelle (ks. myös juttu).
Åbo Akademissa yt:t päättyvät 2. helmikuuta.
- Koko vähennystarvetta ei tällä kertaa voida
hoitaa eläköitymisin. Henkilöstöltä tuli noin 320
säästöehdotusta, joista koetetaan löytää jotain toteutettavaa.
Kaikkia työpaikkoja ei kuitenkaan niillä pelasteta,
kertoo jukolainen pääluottamusmies Mirkka
Ali-Laurila.
Itä-Suomen yliopistossa on menossa jo kuudennet
yt-neuvottelut. Tuloksista kerrotaan 25. helmikuuta.
Alueen lehtien palstoilla käydään kuumaa
keskustelua Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen
mahdollisesta siirtämisestä Joensuun kampukselle.
Tampereen teknillinen yliopisto ilmoitti yt-neuvottelujen
aloittamisesta 18. tammikuuta. Ne ovat
järjestyksessä jo kahdeksannet.
Yliopistojen työpaikkakato on herättänyt keskustelua
myös politiikkojen parissa. Edellisen hallituksen
opetusministeri, nykyinen kansanedustaja ja SDP:n
varapuheenjohtaja Krista Kiuru lähetti asiasta tiedotteen
(17.1.), jossa hän edellyttää hallitusta katsomaan
peiliin. Kiurun mielestä hallituksen on turha puhua
kilpailukykyloikasta. Se vaarantaa tutkimuksen ja
opetuksen Suomessa ja ottaa hypyn pimeyteen.
- Elinkeinoministeri Rehnin kannattaisi tehdä
rakennemuutosministerinä kriisivisiitti yliopistoihin
ja oppilaitoksiin, jotka ovat menettämässä tuhansia
työpaikkoja hallituksen takia, Kiuru ehdottaa.
Kansanedustaja Li Andersson (vas.) vaatii hallitusta
takaamaan korkeakouluista irtisanottujen muutosturvan.
Hän kysyy, soveltuvatko olemassa olevat
työvoimahallinnon palvelut muiden kuin teollisuudessa
työskennelleiden työntekijöiden muutosturvan
takaamiseen.
-Kun vientiteollisuudessa tapahtuu isoja murroksia
toimipisteiden lakkautusten ja irtisanomisien
muodossa, käsitellään sitä isosti kansallisella tasolla.
Tämäkin hallitus on aivan oikein reagoinut muun
muassa Microsoftin irtisanomisiin Salossa suuntaamalla
varoja irtisanottujen uudelleenkouluttautumiseen
ja työllistymisen tukemiseen. Mutta missä ovat
hallituksen toimenpiteet korkeakouluissa töissä olevien
muutosturvan takaamiseksi? Andersson perää.
(20.1.2016)
teksti Kirsti Sintonen
Miten uskot väen vähennysten vaikuttavan työhön yliopistolla?
|
Jukka Finne biokemian professori,
Helsingin yliopisto
- Epäilyttää, onko näin raju
leikkaus todellakin tarpeen,
vai oltaisiinko voitu selvitä
vähemmälläkin? Suurempiin
yksiköihin pyrkiminen on
kyllä järkeenkäypää mutta
voivatko sen mahdollisesti tuomat edut kompensoida
näin suurta työpanoksen vähentymistä?
|
|
|
Markku Kivinen Aleksanteri-instituutin johtaja,
Helsingin yliopisto
- Nykytiedon varassa suurin
ongelma koskee hallintohenkilökunnaksi
laskettua, mutta
akateemista asiantuntemusta
käyttävää henkilökuntaa.
Heidän siirtämisensä pois kaventaa substanssiosaamista
ja vaarantaa yliopiston menestyksen. Tärkeintä
olisi kuulla akateemisia johtajia, He tuntevat toiminnan
vaatimukset ja työntekijöiden osaamisen.
|
|
|
Matti Rossi
tietojärjestelmätieteen
professori, Aalto-yliopisto
- Kyllähän tämä on aika
outoa, että samaan aikaan
vaaditaan nousua kansainväliselle
huipulle ja leikataan
resursseja vaikka ne ovat
jo nyt pienemmät kuin
kilpailijamaissa. Vaikka leikkaukset kohdistuvat laitoksilla
hallintoon, näkyy se väistämättä myös akateemisen
henkilökunnan työtaakassa.
|
teksti Juha Merimaa
- Painetussa lehdessä sivu 8
|