Hyvä tietää
Yt-menettelyn päättyminen
ja irtisanomistilanne
Henkilöstön vähentämiseen tähtäävistä yhteistoimintaneuvotteluista
on ikävä kyllä tullut yliopistojen arkea. Seuraavaan juttuun on
koottu irtisanomistilanteeseen liittyviä neuvoja.
Henkilöstövähennyksiin tähtäävien yhteistoimintaneuvotteluiden
päätyttyä työnantaja yleensä ilmoittaa
aikataulun, jonka kuluessa irtisanottaville
työntekijöille ilmoitetaan irtisanomispäätöksestä.
Työntekijälle on järjestettävä kuulemistilaisuus,
jossa irtisanomisen perusteet ilmoitetaan. Kuulemistilaisuuteen
saa aina ottaa mukaan avustajan,
kuten luottamusmiehen, ja se on myös aina suositeltavaa.
Työntekijälle on kuulemistilaisuudessa
selvitettävä hänen työsuhteensa päättymisen perusteet
ja annettava todistus työsuhteen päättämisestä
kirjallisesti.
Irtisanomisaika
Irtisanomisaika alkaa kulua irtisanomisilmoituksen
saamista seuraavasta päivästä. Irtisanomisaika
on yleensä mainittu työsopimuksessa, mutta mikäli
erillistä mainintaa ei ole, noudatetaan työsopimuslain
mukaisia irtisanomisaikoja. Irtisanomisajat ovat
tällöin 14 päivää, jos työsuhde on kestänyt enintään
vuoden, 1 kuukausi, jos työsuhde on kestänyt 1-4
vuotta, 2 kk, jos työsuhde on kestänyt 4-8 vuotta,
4kk, jos työsuhde on kestänyt 8-12 vuotta ja 6 kk, jos
työsuhde on kestänyt vähintään 12 vuotta.
Työsuhde on molemminpuolisine velvoitteineen
voimassa irtisanomisajan päättymiseen saakka. Tältä
ajalta työntekijälle esimerkiksi kertyy edelleen vuosilomaa
(toimistotyöajan piirissä olevat) ja hänellä on
oikeus työterveyshuollon palveluihin. Työntekijän on
lähtökohtaisesti hoidettava työtehtäviään irtisanomisajan
loppuun saakka, ellei erikseen ole ilmoitettu,
että työntekovelvoitetta ei irtisanomisaikana ole.
Loppupalkan maksaminen
Työsuhteen päättyessä päättyy myös palkanmaksukausi.
Jollei muuta ole sovittu, tulee työnantajan
maksaa työntekijän loppupalkka kokonaisuudessaan
työsuhteen viimeisenä voimassaolopäivänä. Tällöin
on maksettava kaikki mahdolliset saatavat, kuten
palkkaan liittyvät lisät, korvaukset, lomakorvaukset
ja lomarahat, joita ei siihen mennessä ole maksettu.
Työsopimuksissa saattaa olla maininta siitä, että loppupalkka
tulee maksaa esimerkiksi seuraavana palkanmaksupäivänä.
Mikäli työnantaja viivästyy suorituksessaan,
on työntekijällä oikeus saada odotusajalta
palkkansa enintään kuudelta kalenteripäivältä.
Kokonaistyöajan piirissä oleville ei lähtökohtaisesti
makseta pitämättä jäänyttä vapaata lomakorvauksena,
mutta toimistotyöajan piirissä oleville tulee
maksaa lomakorvaus jokaisesta pitämättä olevasta
lomapäivästä. Lomaraha tulee maksaa myös kokonaistyöajan
piirissä oleville ja kokonaistyöajan piirissä
olevien tulee ehdottomasti huolehtia siitä, että he
pitävät pitämättä olevat vapaansa ennen työsuhteen
päättymistä, jottei heille synny oikeuden menetyksiä
pitämättä jääneiden vapaiden johdosta.
Uudelleensijoittamis- ja takaisinottovelvoitteet
Työnantajalla on sekä ennen irtisanomista, että myös irtisanomisajan kuluessa velvoite pyrkiä uudelleensijoittamaan
työntekijä organisaatioonsa. Tämä tarkoittaa
sitä, että työnantajan tulee aktiivisesti etsiä
työntekijälle uutta työtä, johon tämä koulutuksensa,
työkokemuksensa sekä kohtuullisen lisäkouluttamisenkin
myötä soveltuisi. Ensisijaisesti pyritään tarjoamaan
samaa tai mahdollisimman samanlaista työtä,
kuin mitä työntekijä on aikaisemmin tehnyt. Työnantajan
on siis aktiivisesti pyrittävä löytämään keinoja,
joilla työsuhteen päättyminen voitaisiin välttää. Työsuhteen
päätyttyä työnantajalla on nk. takaisinottovelvoite
9 kuukauden ajan. Tämä tarkoittaa sitä, että
työsuhteen päätyttyä työnantajan tulee tarjota 9 kuukauden
ajan organisaatiossaan vapautuvia paikkoja
ensisijaisesti irtisanotuille työntekijöille, jotka ovat
työttöminä työnhakijoina TE-toimistossa. Työnantaja
ei siis voi palkata uutta työntekijää sellaisiin tehtäviin,
joihin joku irtisanottu työntekijä soveltuisi.
Edellä mainitut takaisinottovelvoite tai uudelleensijoittamisvelvoite
eivät koske määräaikaisia
työntekijöitä. Oikeuskirjallisuudessa on kuitenkin
katsottu, että pidemmän määräaikaisen työsuhteen
osalta määräaikaisellakin työntekijällä voisi olla tämän
sopimuskautensa pituinen oikeus kuulua takaisinottovelvoitteen
piiriin, mutta että se lakkaisi, kun
alkuperäinen sopimuskausi olisi päättynyt.
Määräaikaisten tilanne
Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa ja määräaikaisessa
työsuhteessa olevat työntekijät ovat siis
hieman erilaisessa asemassa yhteistoimintaneuvottelujen
päätyttyä ja työntekijöiden tullessa irtisanotuiksi.
Lähtökohtaisesti työnantajan tulee välttää
toistaiseksi voimassa olevien työsopimusten irtisanomista
ja pyrkiä vähennyksiin mahdollisuuksien mukaan
esimerkiksi jättämällä jatkamatta määräaikaisia
työsopimuksia. Yliopistoilla, joissa käytetään poikkeuksellisen paljon määräaikaisia työsuhteita, tämä on
erityisen ongelmallista, sillä moni voi olla ollut koko
työuransa määräaikaisissa työsuhteissa, kun taas
toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa saattaa
olla huomattavastikin lyhkäisemmän uran tehneitä.
Toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita on myös
yliopistojen sisälläkin käytetty kovin eri tavoin, mikä
voi johtaa työntekijöiden näkökulmasta hyvin epäoikeudenmukaisiin
tilanteisiin.
Työnantajan tulee pystyä näyttämään jokaisen
irtisanotun työntekijän osalta, että hänen kohdallaan
on irtisanomisperuste, eli käytännössä yleensä,
että hänen työnsä on tosiasiallisesti ja olennaisesti
vähentynyt tai lakannut kokonaan. Irtisanottavien
työntekijöiden valinta ei saa myöskään perustua epäasiallisiin
kriteereihin. Esimerkiksi naisten, raskaana
tai perhevapaalla olevien, iäkkäiden, sairaiden tms.
työntekijöiden valikoituminen irtisanottaviksi saattaa
muodostaa asiassa syrjintäolettaman. Tällöin työnantajan
on pystyttävä näyttämään, että irtisanomisen
kohdistaminen ei ole johtunut syrjivästä perusteesta.
Irtisanomisen riitauttaminen
Työntekijällä on mahdollisuus riitauttaa irtisanomisensa
lainmukaisuus kahden vuoden ajan työsuhteen
päättymisestä ja vaatia korvausta lainvastaisesta työsuhteen
päättämisestä. Korvauksen määrä on 3-24
kuukauden palkkaa vastaava määrä. Määrän ratkaisee
viime kädessä käräjäoikeus.
Yhteistoimintaneuvotteluiden jälkeen on myös
syytä tarkastella käytyjä yt-neuvotteluja. Onko neuvottelut
käyty yt-lain mukaisesti? Onko yt-prosessille
ollut asianmukaiset perusteet ja onko yt-prosessissa
noudatettu yt-lakia? Mikäli yt-prosessia ei ole
noudatettu yhteistoimintalain mukaisesti, voi työntekijällä
olla mahdollisuus nostaa kanne työnantajaa
kohtaan myös yhteistoimintalain rikkomisesta.
Syrjintätapauksessa myös tasa-arvolain tai yhdenvertaisuuslain
mukaisen hyvityksen vaatiminen
on mahdollista tuomioistuinteitse.
Muutosturva
Muutosturvan tarkoitus on parantaa työntekijöiden
turvaa irtisanomistilanteissa ja pitkäkestoisissa
lomautuksissa. Tavoitteena on auttaa työntekijöitä
työllistymään mahdollisimman nopeasti uudelleen,
helpottaa työnhakua, parantaa ammatillista osaamista
ja lisätä mahdollisuuksia osallistua työllistymistä
edistäviin toimiin, esimerkiksi koulutukseen. Muutosturvaan
piiriin kuuluva henkilö voi saada korotettua
työttömyysturvaa eli muutosturvan ansio-osaa, mikäli hänelle on laadittu työllistymissuunnitelma ja
hän toteuttaa suunnitelmaa aktiivisesti. Hänellä on
myös oikeus palkalliseen työllistymisvapaaseen irtisanomisaikana.
Muutosturva on työntekijälle vapaaehtoinen.
Työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuminen
Työsuhteen päätyttyä irtisanomiseen tuotannollistaloudellisella
perusteella, työntekijälle ei tule karenssia,
vaan oikeus työttömyysturvaan alkaa heti
omavastuuajan jälkeen. Työsuhteen päätyttyä työntekijän
tulee välittömästi ilmoittautua TE-keskukseen
työttömäksi työnhakijaksi. Nykyään ilmoittautumisen
voi tehdä myös netissä. Työvoimaviranomainen
neuvoo mitä dokumentteja työnhakijan tulee
TE-keskukseen toimittaa.
Tämän lehden julkaisijaliittojen jäsenet on vakuutettu
Opettajien työttömyyskassassa, joka on siis
maksaa ansiosidonnaisen päivärahan työttömälle jäsenelle
saatuaan TE-keskukselta työttömyyskassaa
sitovan työvoimapoliittisen lausunnon. Opettajien
työttömyyskassasta saa lisätietoja työttömyysturvaan
liittyen opetk.fi.
Myös tyj.fi -sivusto on erittäin hyödyllinen työttömyysturva-
asioiden tietopankki. Ko. sivustolta
löytyy esimerkiksi päivärahalaskuri, jonne voi syöttää
omat tietonsa ja saada arvion päivärahansa suuruudesta.
Tällä hetkellä työttömällä työnhakijalla on
oikeus saada ansiosidonnaista päivärahaa, mikäli hän
täyttää työssäoloehdon (on ollut palkkatyösuhteessa
viimeisen 28 kuukauden aikana vähintään 26 kalenteriviikkoa)
ja samanaikaisesti on ollut työttömyyskassan
jäsen vastaavan ajan.
Mikäli työssäoloehto tai kassan jäsenyysehto eivät
täyty, on työnhakijalla oikeus joko Kelan työttömyyspäivärahaan
tai työmarkkinatukeen. Lisätietoja
kela.fi.
teksti Mia Weckman
lakimies, Tieteentekijöiden liitto
Liitot auttavat
Oma liittosi avustaa irtisanomistilanteissa sekä työttömyysturvaetuuksiin
liittyvissä valitusasioissa. Älä
arkaile ottaa yhteyttä.
Jukolaiset liitot järjestävät yliopistojen henkilöstölle
tilaisuuksia, joissa voi kysellä työsuhteen päättymiseen
liittyvistä asioista:
- Helsingin yliopiston Porthaniassa 2.2.2016 klo 16.00 alkaen
- Aalto-yliopistossa 7.3.2016 klo 13.00 alkaen
- Painetussa lehdessä sivu 10
|