Kysymys - vastaus Jouko Niinimäki

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut tiivistävät yhteistyötään monissa korkeakoulukaupungeissa. Oulussa selvitellään mahdollisuutta yhteisestä kampuksesta, kertoo Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki.

1) Oulun, Itä-Suomen, Turun ja Tampereen yliopistot allekirjoittivat 3.12.2015 strategisen yhteistyösopimuksen. Mitä se käytännössä tarkoittaa opetus- ja tutkimushenkilöstön kannalta?

- Yhteistyösopimuksen tavoitteena on ylläpitää koulutuksen laatua tilanteessa, jossa tutkimus profiloituu nykyistä tiukemmin yliopiston strategiassaan määrittelemille vahvuusalueille. Vahvuusalueiden ulkopuolelle sijoittuvan opetuksen järjestelyyn on mahdollista saada apua kumppanilta. Sopimuksen puitteissa käsitellään myös mm. infrojen yhteiskäyttöä ja ylläpidon työnjakoa, tietojärjestelmiä ja innovaatiopalveluita. Näissä alueissa tähdätään korkeaan laatuun kohtuullisin kustannuksin. Yhdessä pystymme myös olemaan kansainvälisempiä. Henkilökunnan kannalta sopimus tarkoittaa kuulumista suurempaan yhteisöön ja joidenkin kohdalla mahdollisuutta päästä opettamaan myös toisten yliopistojen opiskelijoille.

2) Aloititte vuoden alussa Suomen yliopistot UNIFIn puheenjohtajana. Miten UNIFI edistää tänä vuonna yliopistojen profilointihankkeiden esityksiä?

- Unifi keskittyy seuraamaan yliopistojen profilaation ja rakenteellisen kehityksen edistymistä korkeakoulusektorilla. Asioita on paljon menossa ja hyvän aktiivisen seurannan avulla pysymme ajan tasalla siitä, mitä muualla tapahtuu. Unifin tehtävä on jakaa tätä tietoa jäsenilleen ja tarpeellisissa määrin myös suurelle yleisölle. Unifin rooli on myös julkistaa lausuntoja asioista, joista yliopistot ovat samaa mieltä.

3) Kuinka pitkälle meneviä yhteistyösuunnitelmia on Oulun yliopistolla ja paikallisella ammattikorkeakoululla?

-Oulun yliopisto rakentaa opintopolkuyhteistyötä vaikutusalueensa ammattikorkeakoulujen kanssa. Tavoitteena on mahdollisimman joustava siirtyminen ja koulutuksen hyödyntäminen yli korkeakoulurajojen. Yhteistyöllä siltaopinnoista aiheutuvaa kynnystä saadaan madallettua ja opintojen keskeyttäminen opiskelijan halutessa vaihtaa korkeakoulua tulee tarpeettomaksi. Oulun ammattikorkeakoulun kanssa on myös pidemmälle meneviä kaavailuja toiminnallisesta yhteistyöstä, joka on helppoa samalla paikkakunnalla. Selvitämme mahdollisuutta muuttaa samalle kampukselle, jolloin tilojen ja erilaisten infrojen yhteiskäyttö toisi taloudellisia hyötyjä.

4) Kuinka rankasti yliopistojen ja Tekesin rahoitusleikkaukset iskevät Oulun yliopistoon? Millaisia säästötoimia pitää tehdä?

- Tekesin rahoitus Oulun yliopistolle on ollut n. 18 Meur. Jos koko rahoitus poistuisi, eikä kompensoituisi mistään, olisivat seuraukset dramaattisia tutkimukselle niissä tiedekunnissa, jotka Tekes-rahaa ovat saaneet. Tällaisia ovat Teknillinen tiedekunta ja Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta. Teemme kovasti töitä sen eteen, että pystymme laajentamaan täydentävän rahoituksen lähteitä. Katseet kääntyvät helposti EU-rahoitukseen. Toki uskomme siihen, että myös kotimainen uutta yrittäjyyttä ja innovaatioita tuottava raha säilyy jossakin muodossa.

5) Oulun yliopisto taisi olla ainoa yliopisto, joka vastusti lukuvuosimaksuja EU/ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille. Miksi?

Suhtaudumme nykyisin myönteisesti lukukausimaksuihin. Vastustusta oli tilanteessa, jossa keskusteluun ei kytketty stipendijärjestelmää. Ilman stipendijärjestelmää EU/ETA-alueen ulkopuolisten hakijoiden määrä vähenisi huomattavasti. Oulun yliopistossa opiskelee vuosittain suuri määrä kv-opiskelijoita ja nimenomaan noista maista. Kv. opiskelijoiden suuri vähentyminen olisi haitaksi kampuksemme kansainväliselle ilmapiirille ja opiskelukokemukselle ja toki tuloksellekin.

teksti Kirsti Sintonen

• Painetussa lehdessä sivu 16