Parhaillaan valmistellaan niin sanottua Suomen mallia, jonka mukaan palkankorotusvara eri sektoreille määräytyisi korkeintaan vientiliittojen palkankorotuslinjan mukaan. Julkisen sektorin liitot ovat kritisoineet vientiliittojen vetämää palkkakeskustelua. Yliopistosektori on myös alttiina kilpailulle. Yliopistot kilpailevat työntekijöistä kansainvälisesti ja ovat mukana kilpailluissa koulutusvientihankkeissa. Valtiosektorilla leikattiin lomarahoja, joten kurottavaa palkoissa on. Jotta yliopistot ja julkinen sektori pärjäisivät rekrytoinneissa, eivät ne voi jäädä lisää jälkeen palkoissa yksityissektorille.
Maltillisilla palkkaratkaisuilla haetaan positiivista vaikutusta työllisyysasteeseen ja työttömien määrään. Työllisyysaste on nyt 67,7 prosenttia ja yli 72 prosenttia on maan hallituksella tavoitteena. Työttömyysaste on nyt 8 prosentin luokkaa ja siinä tavoitellaan alle 6 prosentin lukemia.
Talouspolitiikan arviointineuvosto on arvioinut, että kilpailukykysopimuksen työllisyysvaikutukset jäävät arvioitua pienemmiksi. Arviointineuvosto on todennut myös, että todennäköisesti kilpailukykysopimus heikentää julkista taloutta päinvastoin kuin tavoiteltiin.
Maan hallitus tullee ottamaan kevään kehysriihessä esille paikallisen sopimisen ongelmien ratkaisijana. Paikallisella sopimisella tuskin kuitenkaan laitetaan maan taloutta kuntoon.
Yliopistoissa on takana rankka yt-vuosi ja tämä vuosikin alkoi Oulun yliopiston ilmoituksella muun henkilöstön vähentämistarpeesta. Paikallinen sopiminen on esillä myös yliopistoissa. Sivistystyönantajat ry:n ja pääsopijajärjestöjen yhteinen paikallisen sopimisen seminaari pidettiin 6. helmikuuta. Yliopistoissa on melko vähän kokemusta paikallisesta sopimisesta. Aalto-yliopistossa on oma yliopistokohtainen opetus- ja tutkimushenkilöstön palkkausjärjestelmäsopimus.
Yliopistojen yleinen työehtosopimus on voimassa 31.1.2018 saakka. Palkankorotuksia tänä vuonna ei ole tiedossa. Työehtosopimuksesta Sivistystyönantajat ry:n ja pääsopijajärjestöjen (JUKO, Pardia ja JHL) väillä alettaneen neuvotella tämän vuoden syksyllä. Jos keväällä saadaan aikaiseksi ratkaisu ”Suomen mallista”, määrittelee se todennäköisesti linjaa myös yliopistosektorin ja julkisen sektorin palkkaratkaisulle.
Kuluvalla sopimuskaudella neuvotellaan Sivistystyönantajat ry:n kanssa yliopistojen palkkausjärjestelmän uudistamisesta. Palkkausjärjestelmää on arvosteltu kankeaksi ja byrokraattiseksi. Kannustavuus ei ole toteutunut, kun rahaa palkkauksen korjaamiseen on ollut niin vähän. Tänä keväänä käydään kaikissa yliopistoissa henkilökohtaisen suoriutumisen arviointikierros. Tämä kierros koetaan molemmin puolin turhauttavaksi, kun etukäteen on tiedossa, että korotuksiin ei ole juurikaan käytettävissä rahaa.
Tässä taloudellisessa tilanteessa palkkausjärjestelmän uudistaminen on haasteellista. Rakenteellisia muutoksia on vaikea tehdä ilman lisärahaa. Henkilökohtaisen suoriutumisen osuus ja porrastus ovat ainakin neuvottelujen kohteena.
Eeva Rantala
toiminnanjohtaja, Tieteentekijöiden liitto
JUKOn yliopistoneuvottelukunnan puheenjohtaja
Painetussa lehdessä sivu 9