Dosentit huolissaan opetuksen jatkosta

Helsingin yliopisto lopetti dosenttiopetuksen määrärahan, mutta ei ole luopumassa ulkoisista dosenteista opettajina. Dosenttiyhdistykset toivovat yliopiston ulkopuolistenkin dosenttien pääsevän opettamaan.

Teoreettisen filosofian dosentti Markku Roinila opettaa tänä keväänä Helsingin yliopistolla kurssia Leibnizin ja Malebranchen filosofiasta. Kerta ei ole ensimmäinen: yhteensä Roinila on opettanut yliopistolla tuntiopettajana kymmenkunta omia tutkimusaiheitaan liippaavaa kurssia.

Mutta jääkö kurssi viimeiseksi? Roinila ei sitä tiedä, mutta pelkää näin.

— Mitään varmaa tietoa ei ole, mutta kovasti huhutaan, että dosenttiopetuksesta oltaisiin luopumassa. Että jatkossa kursseja pitäisi vain yliopiston henkilökunta, Roinila kertoo.

Hänestä se olisi suuri sääli, sillä hän kokee dosenteilla olevan yliopistolle paljon annettavaa.

— Jos dosentti jää vain arvonimeksi, suhde yliopistoon jää helposti ohueksi. Meillä on kuitenkin paljon osaamista. Miksi ihmisiä koulutetaan, jos meidän ei toivota välittävän oppimaamme eteenpäin? Roinila ihmettelee.

Samat huhut ovat kantautuneet myös Helsingin yliopiston dosenttiyhdistyksen puheenjohtaja Anne Nevgin korviin.

Niiden alkuperää hän ei osaa nimetä, mutta arvelee niiden johtuvan yliopiston tutkintouudistuksesta, jossa opetuksen järjestäminen siirtyy laitoksilta kandi- ja maisteriohjelmiin.

Toinen syy ovat yliopiston säästöt. Tuntiopettajiin on vähemmän rahaa kuin ennen. Tämä kuitenkin koskee kaikkea ulkopuolista opetusta, ei vain dosentteja.

Dosentteihin liittyy kuitenkin suoraan se muutos, että aiemmin yliopistolla oli rehtorin hallinnoima erillinen määräraha dosenttiopetusta varten. Nyt se on lakkautettu ja raha jaettu suoraan tiedekuntiin.

Nevgi kertoo kuitenkin yliopiston johdon vakuuttaneen hänelle tapaamisissa, ettei ulkopuolisten dosenttien antamasta opetuksesta olla luopumassa.

Kysely Suomen muihin dosenttiyhdistyksiin Tampereelle ja Turkuun kertoo samantyylisestä tilanteesta. Tampereen yliopiston dosenttiyhdistyksen puheenjohtaja Tom Frisk kertoo dosenttien käytön opetuksessa olevan hänestä liian vähäistä.

Turun yliopistojen dosenttiyhdistyksen johtokunnan puheenjohtaja Risto Nurmela, puolestaan kertoo oman työnantajansa Åbo Akademin luopuneen ulkopuolisten dosenttien opetuksesta kokonaan.

— Tämä on kustannuskysymys. Ei voida maksaa ulkopuolisille, Nurmela toteaa.

Myös Turun yliopistolla ulkopuolisten dosenttien käyttö on vähenemään päin, arvioi Turun yliopistojen dosenttiyhdistyksen johtokunnan sihteeri Antti Pajala.

— Dosentit ovat verraton voimavara, mutta heidän osaamistaan kyetään rahapulassa käyttämään selvästi liian vähän, Pajala toteaa.

Helsingin yliopistossa dosenttien antama opetus ei ole loppumassa, rauhoittaa opetus- ja opintoasioista vastaava vararehtori Keijo Hämäläinen. Hän kertoo kuitenkin, että tutkintouudistuksessa uudet ohjelmat on tarkoitus rakentaa niin, ettei niiden pyörittäminen perustu liiaksi dosenttiopetukseen.

— Lähtökohtana pitäisi olla, että perusopetus annetaan yliopiston omin voimin. Tämä on tärkeää ohjelmien laadun, jatkuvuuden ja ennustettavuuden kannalta — yliopiston ulkopuolinen opettaja voi muiden velvoitteidensa vuoksi olla estynyt opettamaan. Tämä ei saa muodostaa opiskelijoille ongelmaa ja viivästyttää opintoja.

Entä jos näyttää siltä, ettei ohjelmaa voi toteuttaa yliopiston sisäisin voimin. Jos yliopiston sisältä ei löydy opettajia, joiden avulla koulutusohjelman opetus voidaan järjestää, täytyy Hämäläisen mukaan harkita uusien lehtoreiden tai professoreiden palkkaamista.

Mitään systemaattista päätöstä dosenttien käytön lopettamiseksi ei kuitenkaan ole tulossa. Kyse ei Hämäläisen mukaan ole säästöistä, vaan opetuksen keskittämisestä yliopiston omalle henkilöstölle.

— Olen varma, että dosentit antavat opetusta jatkossakin, mutta toivoakseni enemmän erilaisia erikoiskursseja omalta tutkimusalaltaan tuoden yliopiston ulkopuolista osaamista.

Dosentteja voidaan jatkossakin käyttää myös gradujen ja väitöskirjojen ohjaajina silloin kun ne heidän alalleen osuvat.

— Käytännön päätökset tästä tehdään kuitenkin tiedekunnissa ja koulutusohjelmissa, Hämäläinen kertoo.

Tätä tukee myös dosenttiopetukseen aiemmin varatun rahan siirtäminen osaksi tiedekuntien opetusbudjetteja. Näin tiedekunnat ja koulutusohjelmat voivat itse käyttää sen kuten parhaiten katsovat.

Kysytään siis asiaa myös Humanistisesta tiedekunnasta, Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteen tutkimuksen laitokselta. Sen johtaja professori Matti Sintonen tyrmää ajatuksen, että dosenttien ja muiden tuntiopettajien antamasta opetuksesta luovuttaisiin kokonaan edes uusien koulutusohjelmien myötä.

— Päätökset siirtyvät pois laitoksilta, mutta en pidä sitä todennäköisenä tai lähiaikoina edes mahdollisena, Sintonen vastaa.

— Emme me tulisi toimeen ilman dosentteja ja heidän täsmäosaamistaan. Heidän panoksensa oppiaineille ja ylipäätään opetukselle on ensiarvoisen tärkeä.

---