Raamisopimus yliopistotutkijoiden tekijänoikeuksista?

Tutkijoilla ja yliopisto-opettajilla on ollut vanhastaan vapaa oikeus päättää, missä, miten ja milloin julkaisevat työnsä tuloksia. Nyt monet yliopistot ovat kehitelleet työsopimusten liitteitä, joihin sitoutumalla tutkija luopuisi joko täydellisesti tai osittain immateriaalioikeuksistaan siten, että yliopistot työnantajina saisivat jopa käyttö-, muuttamis- ja edelleenluovuttamisoikeudet tutkijoiden luomiin teoksiin ja aineistoihin.

Helsingin yliopistossa on hahmoteltu mallia, joka koskisi myös tutkijoiden muita kuin sopimustutkimukseen kuuluvia oikeuksia. Pohjapaperista kirvonneen vastustuksen vuoksi asian edistäminen on laitettu nyt ainakin vähäksi aikaa ”jäihin”.

Immateriaalioikeuksiin perehtyneen professori Niklas Bruunin mukaan Helsingin yliopiston pohjaesitys oli huonosti harkittu paperi. Sitä perusteltiin muun muassa yksityisyyden suojaa koskevalla EU:n asetuksella, vaikka asetus ei mitenkään koske tutkijoiden tekijänoikeuksia. Bruun pitää myös marssijärjestystä huonona.

— Komentomallilla näitä asioita ei ole syytä edistää. Kaikille osapuolille on eduksi, jos näistä voitaisiin yhteisesti sopia, Bruun kommentoi.

Bruun pitää poissuljettuna, että yliopisto voisi päättää, missä tutkija julkaisee. Tämä on jo tieteen vapauteen ja perusoikeuksiin kuuluva periaate.

— Tutkijavetoisuuden on syytä säilyä lähtökohtana myös jatkossa.

Bruun katsoo, että tutkijoiden immateriaalioikeuksista sovittaessa avoimen tutkimuksen ja sopimustutkimuksen erottaminen on tärkeä lähtökohta.

Professori Bruun pitää myös ongelmallisena, että eri yliopistot ovat kehittämässä omia, monenkirjavia sopimusmalleja ja määräyksiä. Tällöin jopa tutkijoiden rekrytoiminen yliopistosta toiseen voi vaikeutua. Hän katsoo, että kaikille osapuolille olisi eduksi, jos tekijänoikeuksista pystyttäisiin neuvottelemaan ja sopimaan yhdessä – esimerkiksi suositusluontoisessa raamisopimuksessa – yliopistotyönantajaa edustavan Sivistystyönantajien ja yliopistojen henkilöstöjärjestöjen kesken.

— Tässä myös henkilöstöjärjestöt voisivat kantaa enemmän vastuuta, Bruun muistuttaa.

Yhteisiä intressejä on aika paljon. Niitä voi löytyä mm. digitaalisen oppimisen ja verkkokurssien järjestämisen puolelta, yliopistojen avoimista arkistoista sekä rinnakkaistallennuksista. Lisäksi yliopistot voisivat nykyistä paljon aktiivisemmin tukea tutkijoita ja antaa neuvoja hankalissa sopimusasioissa.

---