Communicatio Academican ohjelman juontajana toimi toimittaja Marja Manninen.

Tutkimus muuttaa maailmaa

Itäistä valoa -seminaarissa pohdittiin vastauksia vesipulaan ja hyvään energiaan. Seminaariyleisölle näytettiin myös mahdollinen ratkaisu nälänhätään.

Yli kolmasosa ihmiskunnasta kärsii jatkuvasta vesipulasta. Usein vesi on myös niin huonolaatuista, että se on terveysriski. Joka minuutti kuolee lapsi likaisen veden tai huonon hygienian aiheuttamiin sairauksiin

Onkin elintärkeää puhua puhtaasta vedestä, muistutettiin Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla (LUT) järjestetyssä Itäistä valoa -seminaarissa.

Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja Lea Kauppi mainitsi, että ilmastonmuutos kärjistää olosuhteita entisestään.

— Tämä nähtiin hiljattain Kaliforniassa, jossa ensin kärsittiin kuivuudesta johtuvista maastopaloista ja sitten tulvista ja maanvyöryistä, jotka aiheutuivat runsaista vesisateista.

Suomessa asiat ovat monessa suhteessa hyvin. Mutta huolenaiheitakin on, kuten jokien ja Itämeren ravinnekuormitus, valuma-alueen maankäytön vaikutukset sekä mikromuovit ja lääkejäämät.

Kauppi huomautti, että vaikka Suomessa on vuosikymmenien aikana kehitetty innovaatioita vedenpuhdistukseen, uusia ratkaisuja tarvitaan koko ajan – sekä teknologian että yhteiskunnan tasolla.

— Tarvitsemme uusia teknisiä innovaatioita, kuten tehokkaampia suodatustekniikoita. Mutta tarvitsemme myös kulutukseen ja käyttöön ratkaisuja, joilla ehkäisemme ongelmien syntymistä.

Innovaatioilla puhdasta vettä

Professori Mika Mänttäri tarjosi joitakin vastauksia haasteisiin. Mänttäri työskentelee LUTin membraanitekniikan tutkimusryhmässä, joka kehittää energiatehokkaita ja ympäristöystävällisiä puhdistus-, talteenotto- ja erotusprosesseja.

— Tarpeita on kaksi. Vettä on puhdistettava paremmin ja jäteveden komponentit, kuten ravinteet, on myös pystyttävä käyttämään hyödyksi. Tulevaisuutta on, että jäteveden orgaaninen aines muokataan hyödynnettäviksi kemikaaleiksi.

Tutkimusryhmän työ puhtaampien vesin hyväksi keskittyy kolmeen linjaan – membraanitekniikoiden, adsorptiotekniikoiden sekä hapetustekniikoiden kehittämiseen.

— Koko ajan tutkitaan ja kehitetään uutta eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi Sveitsissä käytetään adsorbenttina aktiivihiiltä. On myös mahdollista hyödyntää valolla aktivoituja katalyyttisiä materiaaleja veden puhdistuksessa. Hapetus valokatalyytin avulla voisi olla ratkaisu Afrikkaa vaivaavaan vesipulaan, Mänttäri mainitsi.

Yksi asia on varma.

— Jos jonkinlaista vettä on, se voidaan puhdistaa juomavedeksi. Singaporessa tehdään jo jätevedestä juomavettä, mikä on halvempaa kuin juomaveden tekeminen merivedestä.

LUTin kehittämillä tekniikoilla voidaan päästä hyvinkin puhtaaseen lopputulokseen niin, että lääkeaineet poistuvat vedestä 90-prosenttisesti. Mikromuovit ovat vielä lääkeaineita helpommin poistettavissa jätevesistä tai raakavedestä juomavettä valmistettaessa.

— Mutta jos mikromuovit päätyvät meriin, järviin tai maaperään, on niiden poistaminen liki mahdotonta.

Uudistuksia energiantuotantoon

Professorit Veli-Pekka Tynkkynen ja Juhani Hyvärinen olivat mukana Energiaa ihmiskunnan parhaaksi -paneelissa.

Paneelikeskustelussa siirryttiin vedestä energiaan ja pohdittiin, miten eri energiamuodot valjastettaisiin ihmiskunnan parhaaksi.

— Jos tavoitteena on pelastaa maailma, missä me olemme menossa? kysyi paneelin juontaja, toimittaja Marja Manninen.

— Emme ole perillä, mutta hyvää vauhtia matkalla, vastasi professori Juhani Hyvärinen LUTista.

Hänen mukaansa Suomen tilanne on hyvä, koska energiantuotantorakenteemme on monipuolinen.

— Ei ole olemassa hyviä ja huonoja energiamuotoja, vaan kaikkia tarvitaan.

Professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin yliopistosta huomautti, että Suomi ostaa 70 prosenttia tuomastaan energiasta Venäjältä.

— Se ei ole kestävää. Venäjän ekologinen jalanjälki on moninkertainen verrattuna vaikkapa Norjaan.

Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Riikka Heikinheimo toi esiin, että energiaköyhempi maa on itse asiassa edullisemmassa asemassa etsittäessä uusia energiavaihtoehtoja. Tukipolitiikankin pitäisi hänen mukaansa tähdätä uudistamiseen.

— Meidän pitäisi uudistaa koko energiamalli. On käsittämätöntä, että jos lämmittää päästöttömällä sähköllä, on maksettava veroa biopolttoaineiden ollessa verottomia, huomautti professori Jero Ahola LUTista.

Tutkimus Suomessa on tasokasta — siitä kaikki olivat samaa mieltä. Heikinheimo toi kuitenkin esiin kaksi puutetta.

— Meillä on osaavia professoreita, mutta parannettavaa on siinä, miten innovaatioista saataisiin kehitettyä liiketoimintaa ja vietyä myös ulkomaille.

Paneelin alussa Ahola esitteli kädessään olevaa ampullia, joka sisälsi sähkön ja hiilidioksidin avulla valmistettua proteiinia. Se on syntynyt LUTin ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n yhteisessä tutkimuksessa.

Ahola kertoi, että proteiinia voidaan kehittää ravinnoksi ja sitä voidaan tuottaa missä tahansa, missä uusiutuva energiaa saadaan esimerkiksi auringosta.

Olisiko sähkö siis ratkaisu nälänhätään?

---