Pääkirjoitus

Uuden kynnyksellä

Uusi vuosi aloitti uuden vuosikymmenen. Vanhan lopuksi Suomi teki esityksen EU-budjetiksi. Valitettavasti suunnitelma Horizon 2021—2027-tutkimusohjelman rahoituksen merkittävästä nostamisesta ei päätynyt budjettiin saakka. Viimeistään nyt on aika lopettaa poliittinen viisastelu siitä, kuinka Suomen tiede nousee EU:n tutkimusrahaa hakemalla.

Uusi vuosikymmen alkaa siis sateisella arjella. Vuoden 2020 keskeisiä teemoja ovat helmikuussa alkavat yliopistojen TES-neuvottelut, valtion vuoden 2021 budjetin valmistelu sekä avoin tiede ja tekijänoikeudet. Tämä on myös se vuosikymmen, jolloin korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 tulee toteutettavaksi.

Työehtosopimusneuvotteluihin lähtevät pääsopijat JUKO, Ammattiliitto PRO ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto (JHL). Yliopistoja neuvotteluissa edustaa Sivistystyönantajat. Työmarkkinoiden yleistilanne on ollut syksystä lähtien poikkeuksellisen vaikea. JUKO:n uudella yliopistosektorin neuvottelupäälliköllä, Katja Aholla, on ryhmineen haastava tehtävä. Uskon puhuvani koko yliopistosektorin suulla toivottaessani menestystä neuvottelijoillemme – Me olemme yliopisto 3.0.

Kevään 2020 aikana tehdään myös valtion seuraavan budjetin valmistelu. Viime syksyn budjetti palautti yliopistoindeksin ja toi 40 miljoonan lisärahoituksen yliopistoille. Rahat näyttävä kuitenkin kuluvan elinikäisen oppimisen edistämiseen ja tutkintojen tuottamiseen. Tutkimukseen ja kehittämiseen varatut rahat eivät tule viemään Suomea kohti T&K -toiminnan 4 prosentin bruttokansantuoteosuutta. Suomen T&K -vaje on miljardiluokkaa. Neljän prosentin tason saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä edellyttää muutaman sadan miljoonan euron jatkuvia julkisia ja yksityisiä lisäpanostuksia — joka vuosi — kymmenen vuoden ajan.

Rahan määrän lisäksi pitää yliopistojen olla huolissaan rahan laadusta. Tutkimuksen rahoituksen sirpaloituminen hankkeiksi on tehotonta rahan käyttöä. Yliopistot eivät ole selvityksiä tekeviä alihankkijoita. Yliopistot ovat vahvoja osaamisen ja sivistyksen keskittymiä ja sellaisina niitä pitää edelleen kehittää. Yksi keskeinen yliopistojen asemaa ja autonomiaa vahvistava teko olisi niiden merkittävä pääomittaminen. Jokainen pääoman tuottama euro auttaa yliopistoa toimimaan nykyistä itsenäisemmin.

Ajankohtaiseksi on noussut myös avoin tiede ja vertaisarvioitujen tieteellisten artikkeleiden rinnakkaistallentaminen. Periaate on tavoiteltava, mutta varauksin. Perustuslaki ja tekijänoikeuslaki turvaavat tutkijalle oikeuden teoksiinsa ja niiden taloudelliseen hyödyntämiseen. Tutkijalla on oikeus päättää teoksensa julkaisemisesta valitsemallaan tavalla ja valitsemassaan kanavassa sekä tekijänoikeuksien taloudellisesta hyödyntämisestä. Tutkijalla on myös oikeus päättää teoksensa julkaisematta jättämisestä. Yliopistoyhteisön ei pidä sallia virheellistä puhetta siitä, että tekijänoikeuksista päättäisi joku muu, kuin tutkija itse.

Kymmenen vuoden aikajänteen näkyvin toteutettava kokonaisuus on korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030. Tehtäviä on ladattu paljon: osaavimman työvoiman kotimaa, uudistunut korkeakoulutus ja digitaalinen palveluympäristö, yhteistyö ja avoimuus tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan voimavarana, maailman parasta oppimista ja oppimisympäristöjä sekä korkeakoulut Suomen parhaiksi työpaikoiksi.

Tavoitteet on siten tehty, että niistä ei voi olla eri mieltä. Toteutusta kuitenkin kritisoin. Johtamisen ensimmäinen perussääntö on tehtävien realistinen resursointi. Jos resursseja ei ole riittävästi, pitää tehtäviä vähentää. On vastuutonta työntää yliopistoille resursoimattomia lisätehtäviä sillä saatteella, että olkaa luovia.

Lopuksi iloisia uutisia. Vuosi 2021 on tutkitun tiedon teemavuosi. Tiedeyhteisölle avautuu uusi mahdollisuus lisätä toimintansa näkyvyyttä. Tiiviin yhteistyön edistämiseksi OKM, Suomen Akatemia ja Tieteellisten seurain valtuuskunta perustavat Tutkitun tiedon vuosi 2021 -hankeen. Tässä kannattaa olla mukana.

---