Ennakoivalla henkilöstösuunnittelulla iso rooli määräaikaisuuksien vähentämisessä

Yliopistojen määräaikaisia työsuhteita koskeva ohjeistus on päivitetty. Se korostaa aiempaa enemmän ennakoivan henkilöstösuunnittelun merkitystä. Määräaikaisuuksia yliopistoissa käsittelevä työryhmä sai työnsä loppuun ennen joulua.

Keväällä 2018 käydyissä työehtosopimusneuvotteluissa sovittiin Sivistystyönantajien ja palkansaajajärjestöjen (JUKO, JHL, Pro) yhteisestä työryhmästä, jonka tehtävänä oli käsitellä määräaikaisia työsuhteita yliopistoissa. Erityinen tavoite oli pyrkiä vähentämään määräaikaisten työsopimusten määrää.

Työryhmän työn määräaika oli 1.11.2018- 31.5.2019, mutta työ päästiin aloittamaan vasta joulukuussa 2018. Keväällä 2019 työryhmä päätyi jatkamaan työtään vielä syksylle ja syksyllä uudelleen vielä loppuvuodeksi 2019. Työryhmä päätti lopulta työnsä joulukuun lopussa julkaistuaan uuden määräaikaisia työsuhteita koskevan ohjeistuksen. Työryhmä järjesti yhteisen webinaarikoulutuksen määräaikaisuuksista yliopistojen esimiehille ja luottamusmiehille 14.1.2020. JUKOsta työryhmän toimintaan osallistuivat Maija Holma Loimusta, Mia Weckman Tieteentekijöiden liitosta, Mika Parkkari (osan kaudesta) Ekonomeista ja Katja Aho JUKOsta.

Työryhmä kokoontui 12 kuukauden ajan. Yhteistyössä osapuolet tarkastelivat mm. määräaikaisuuksia koskevia tilastoja. Työryhmän työskentelyn aluksi JUKO toteutti ensin oman kyselynsä hyvistä määräaikaisuuksiin liittyvistä käytännöistä yliopistojen jukolaisille pääluottamusmiehille. Myöhemmin keväällä työryhmä suunnitteli ja toteutti vielä toisen, yhteisen kyselyn, joka lähetettiin yliopistojen HR-päälliköille ja pääluottamusmiehille. Myös tämä kysely koski yliopistojen hyviä käytäntöjä määräaikaisiin työsuhteisiin liittyen. Sekä tarkasteltujen tilastojen että kyselyihin saatujen vastausten pohjalta työryhmä lähti uudistamaan vuonna 2013 annettua ohjeistusta määräaikaisista työsuhteista yliopistolla.

Työryhmässä keskusteltiin paljon määräaikaisuuksien perusteista sekä siitä, mistä määräaikaisuudet yliopistoilla yleensä johtuvat. Erityisesti opetusja tutkimushenkilöstön valtavan suuri määräaikaisten työsuhteiden käytön määrä aiheutti keskustelua. Osapuolet olivat yhtä mieltä esimerkiksi siitä, että yliopistojen rahoitusmalli on työsuhteiden suunnittelun osalta ongelmallinen ja osaltaan vaikeuttaa yliopistojen henkilöstösuunnittelua. Ulkopuolisen projektirahoituksen haasteet ovat selkeästi yksi tekijä määräaikaisten työsuhteiden suuressa määrässä, mutta tämä ei pelkästään riitä selittämään määräaikaisten työsuhteiden poikkeuksellisen suurta määrää yliopistoissa.

Erityisen paljon keskustelua määräaikaisuuden perusteista aiheuttivat yliopistojen erilaiset urajärjestelmät, kuten neliportainen tutkijanuramalli. Osapuolet sopivat jatkavansa keskustelua uramalleista ajan kanssa avoimin mielin ja siksi ohjeistus jätettiin tältä osin vanhaan muotoonsa. Sekä kerätyissä hyvissä palautteissa, että työryhmän keskusteluissa esille nousi keskeisenä tilannetta parantavana seikkana ennakoiva henkilöstösuunnittelu, jonka avulla tarpeettomia määräaikaisuuksia voitaisiin yliopistoissa konkreettisesti vähentää.

Uusi ohjeistus julkaistiin joulukuussa 2019 tällä kertaa pelkästään sähköisessä muodossa ja se on saatavilla niin liittojen, JUKOn kuin Sivistystyönantajienkin nettisivuilta. On hyvä, että neuvotteluyhteys Sivistystyönantajien ja palkansaajajärjestöjen välillä toimii, ja osapuolet kykenevät löytämään yhteisiä näkemyksiä kehittämiskohteista yliopistoilla. Ohjeistuksen toivotaan tuovan parannusta myös määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevien uudelleen työllistymiseen ja mahdollisuuksiin löytää työtä tarvittaessa myös yliopiston ulkopuolelta.

Määräaikaisten työsuhteiden määrän kehittymistä on syytä seurata myös jatkossa ja myös pidemmällä aikajänteellä. Lisäksi uramalleista alkanutta keskustelua kannattaa jatkaa. Myös jäsenten omaa aktiivisuutta kaivataan perusteettomia määräaikaisia työsuhteita koskevan ongelman hoitamisessa.

Työehtosopimuksen mukaan määräaikaisuuden perusteesta voidaan käydä ensin neuvottelu oman esimiehen kanssa, minkä jälkeen asiasta voidaan neuvotella paikallisesti luottamusmiehen ja työnantajan edustajan kanssa. Mikäli paikallisneuvottelutkin päättyvät erimielisyyteen, voidaan neuvotteluja jatkaa liittotasolla JUKOn ja Sivistystyönantajien kesken ja asia voidaan lopulta saattaa työtuomioistuomen saakka ratkaistavaksi. Vaihtoehtoisesti määräaikaisen työsuhteen perusteen voi riitauttaa käräjäoikeudessa. Paikalliset luottamusmiehet ja liittojen asiantuntijat vastaavat mielellään määräaikaisia työsuhteita koskeviin kysymyksiin.

---