”Ilman työehtosopimuksia työnantajan toiminta voisi muuttua ennalta-arvaamattomaksi, eikä esimerkiksi palkkakehitys olisi enää millään tavalla säänneltyä. Tämä voisi johtaa jopa siihen, että joidenkin työntekijöiden palkat eivät nousisi koskaan.”

Miksi työehtosopimuksen puolesta on syytä taistella

Työehtosopimusjärjestelmän tarkoitus

Työntekijän kannalta työehtosopimuksessa on sovittu useista työehdoista lakia paremmin. Suomessa ei ole esimerkiksi lakia euromääräisestä vähimmäispalkasta. Palkkaus määräytyy pitkälti työehtosopimuksen (tes) mukaan. Myös palkankorotukset tulevat tessin kautta. Ilman työehtosopimusta työnantajalla olisi yksin valta päättää palkankorotuksista — tai olla korottamatta palkkoja. Yliopistojen yleisestä työehtosopimuksesta sopivat määräajaksi eli sopimuskaudeksi työnantajien Sivista, Julkisalan koulutettujen JUKO , toimihenkilöiden PRO ja työntekijöiden JHL. Määräajan päättyessä osapuolet neuvottelevat sopimuksen uudistamisen ehdoista. Sopimusneuvottelujen lähtökohtana ovat edellisen sopimuksen määräykset.

Uuden työehtosopimuksen muutoksista palkkaukseen ja muihin työehtoihin syntyy niin sanottu kustannusvaikutus, joka osaltaan säätelee ja rajoittaa muutosten suuruutta. Samalla se myös ilmentää muutosten vaikutusta yliopistojen työvoimakustannuksiin.

Työehtoja ei joka sopimuskierroksella neuvotella uudestaan alusta alkaen, vaan vanhaa sopimusta täydennetään ja muutetaan.

Työehtosopimustoiminnassa on kysymys työpanoksen myymisestä työrauhaa vastaan (palkansaajat) ja työpanoksen ostamisesta ja työrauhan takaamisesta (työnantajat). Tämä tapahtuu, kun osapuolet sitoutuvat työehtosopimuksessa yhteisesti sovittuihin ehtoihin.

Yliopistojen yleinen työehtosopimus solmitaan kiinteälle ajanjaksolle. Voimassaoloaikana se sitoo työnantaja- ja palkansaajaorganisaatioita ja niiden jäseniä. Työehtosopimus edellyttää organisaatioiden valvovan, että työnantajat ja työntekijät noudattavat sopimuksen ehtoja. Työehtosopimuksella on myös nk. jälkivaikutus. Vaikka työehtosopimus on kauden lopussa sanottu irti, sitovat työehtosopimuksessa sovitut asiat jälkivaikutuksen perusteella osapuolia, kunnes uusi työehtosopimus saadaan sovittua. Työnantaja ei voi esimerkiksi sopimuksettomassa tilassa yhtäkkiä alentaa työntekijöiden palkkoja tai heikentää työehtoja. Jos uusia työehtosopimuksia ei enää solmittaisi, tilanne voisi olla kokonaan toisenlainen. Miltä tuntuisi, jos palkat alenisivat, totutut loma- ja vapaapäivät, palkankorotukset ja palkalliset sairauspoissaolot ajan mittaan vähenisivät tai jäisivät kokonaan pois?

Miksi TES:n puolesta kannattaa taistella?

Yleinen työehtosopimus on jokaisen yliopistolaisen etu. Työntekijän kannalta ei ole järkevää joutua neuvottelemaan työsuhteensa kaikista ehdoista työnantajan kanssa itse ja yksin. Työehtosopimus luo työsuhteelle kollektiiviset raamit, joista työntekijä hyötyy tekemättä itse mitään.

Ilman työehtosopimuksia työnantajan toiminta voisi muuttua ennalta-arvaamattomaksi, eikä esimerkiksi palkkakehitys olisi enää millään tavalla säänneltyä. Tämä voisi johtaa jopa siihen, että joidenkin työntekijöiden palkat eivät nousisi koskaan. Ilman työehtosopimuksia erilaiset niissä sovitut työsuhteen ehdot heikkenisivät ajan mittaan.

Työehtosopimuksen turvaamat pidemmät lomat, äitiysvapaan alun palkallinen jakso, tietyt vapaapäivät ja lain vaatimuksia pidemmät palkalliset sairauspoissaolot katoaisivat. Työnantaja pyrkisi neuvottelemaan työntekijöiden kanssa jatkuvista heikennyksistä, ja työntekijät joutuisivat pikkuhiljaa keskenään erilaiseen asemaan.

Miten minä hyödyn työehtosopimuksesta ?

Yliopistojen yleinen työehtosopimus varmistaa työntekijälle monelta osin lakia paremmat edut työelämään. Työehtosopimus (tes) ja työsopimus ovat kaksi eri asiaa. Työsopimuksen työntekijä neuvottelee itse työnantajansa kanssa. Työehtosopimuksen neuvottelevat työntekijöiden puolesta JUKO ja jukolaisten liittojen edustajat.

Työehtosopimuksen ansiosta työntekijät hyötyvät automaattisesti heille jo ennalta neuvotelluista eduista. Etuja ovat esimerkiksi yleiskorotukset palkkaan, sairauspoissaolojen lain vaatimuksia pidempi palkallinen jakso, palkalliset arkipyhävapaat, palkalliset äitiys- tai isyysvapaat ja lomaraha. Moni ei tiedä, että esimerkiksi lomarahaa ei ole kirjattu mihinkään lakiin, vaan siitä määrätään työehtosopimuksessa. Ilman työehtosopimusta työnantajalla ei olisi velvoitetta maksaa lomarahaa yliopistolla työskenteleville. Myöskään kokonaistyöaikaa ei voitaisi noudattaa ilman, että siitä on sovittu työehtosopimuksella. Ilman työehtosopimusta myös opetus- ja tutkimustehtävissä olevat joutuisivat leimaamaan kellokortin.

Miksi pelkkä työsopimus ei riitä?

Työsopimus on jokaisen henkilökohtainen sopimus työnantajan kanssa. Siihen voi yksittäisen työntekijän olla vaikea neuvotella tiettyjä asioita, kuten esimerkiksi niin kutsuja yleiskorotuksia, jotka työntekijä saa erikseen pyytämättä työehtosopimuksen kautta. Työehtosopimuksissa sovittu työaika voi olla työaikalain säännöksiä lyhyempi ja esimerkiksi tessin mukaiset vuosilomat voivat olla pidempiä. Siksi on työntekijän kannalta hyvä, että työsopimuksen lisäksi löytyy alalla käytetty työehtosopimus.

Työehtosopimuksella sovitaan juuri kyseiselle alalle sopivista työehdoista, kuten työajoista ja palkoista. Työehtosopimuksessa on sovittu myös työpaikkojen luottamusmiehistä. Työnantajan on helpompi neuvotella yhden työntekijöitä edustavan työntekijän kanssa kuin kaikkien kanssa erikseen. Luottamusmiehellä on yleensä hyvä neuvotteluyhteys työnantajaan sekä hyvä ymmärrys työehtosopimuksesta ja työpaikan käytännöistä.

Työntekijöitä edustava liitto on vahvempi neuvottelemaan kuin sinä yksin. Kun liitot neuvottelevat keskenään, parannetaan yhden työntekijän sijaan kaikkien työntekijöiden asemaa samanaikaisesti. Joukossa on voimaa.

Yliopistojen yleisessä työehtosopimuksessa on sovittu myös erimielisyyksien ratkaisemisesta. Paikallis- ja liittotason neuvottelut ovat edullinen tapa ratkoa työelämän konflikteja. Nämä ratkaisukeinot ovat käytettävissä vain järjestäytyneille työntekijöille. Yliopistojen yleisessä työehtosopimuksessa on myös määräys siitä, että määräaikaisen työsopimuksen lainmukaisuuden voi saattaa erimielisyysprosessiin. Tämä on merkittävä etu työntekijälle.

Ketkä hyötyvät työehtosopimuksesta ?

Yleissitova työehtosopimus on koko alan etu. Työnantajat eivät voi silloin kilpailla epäreiluilla ehdoilla, esimerkiksi maksamalla puolta pienempää palkkaa kuin kilpailevat yritykset. Työehtosopimus takaa työntekijälle minimiedut, joista työnantajien on pidettävä kiinni. Työnantajat voivat kuitenkin aina tarjota työntekijälle työehtosopimuksessa määriteltyjä etuja parempia etuja.

Työehtosopimus on myös työnantajan etu. Työehtosopimus takaa työnantajalle työrauhan, eli sen, ettei sopimuksen voimassaoloaikana lakkoilla. Työehtosopimuksen kautta työnantaja pystyy neuvottelemaan sopimusalan keskeisistä asioista kollektiivisesti luottamusmiesjärjestelmän ja liittojen avulla myös sopimuskauden kestäessä. ”Sopien ja neuvotellen” on JUKO n iskulause, joka osaltaan kuvastaa hyvin koko työehtosopimusneuvottelutoimintaa.

---