Yliopistoalan ammattiyhdistys UCU järjesti mielenosoituksen Oxfordissa viime marraskuussa.

Yliopistoväki lakkoilee Isossa-Britanniassa

TBritanniassa yliopistoissa on lakkoiltu loppuvuodesta ja uudet lakot uhkaavat keväällä. Lakkojen ilmeinen syy ovat työeläkemaksut ja palkat, mutta ammattiyhdistysaktiivi näkee todellisen syyn olevan syvemmällä.

Britannian yliopistoissa lakkoiltiin viime vuoden lopulla. Yliopistoalan ammattiyhdistyksen UCU:n jäsenet olivat kahdeksan päivän lakossa marras- ja joulukuussa kahdessa osassa.

Lakon keskeisin syy olivat erimielisyydet työntekijöiden eläkemaksujen suuruudesta sekä eläkejärjestelmästä ylipäänsä. Muita syitä olivat yliopistojen heikko palkkakehitys, sukupuolten välinen palkkaepätasa- arvo sekä kyllästyminen lyhyisiin määräaikaisuuksiin.

Tällä hetkellä neuvottelut työnantajapuolen kanssa jatkuvat kaikista aiheista. Jos niistä ei päästä sovintoon uhkaa UCU uusilla lakoilla kevään aikana.

Eläkekassan laskukaavasta kiistaa

Vaikka lakkojen takana on useita syitä, keskeisin on kysymys vanhojen (ennen vuotta 1992 perustettujen) yliopistojen eläkejärjestelmästä.

Yliopistoväen eläkevaroja hallinnoi yksityinen, työnantajien ja työntekijöiden puoliksi omistama eläkekassa. Sen sääntöihin kuuluu tarkistaa työeläkemaksun suuruus aina kolmen vuoden välein.

Tähän mennessä tilanne on ollut aina sama. Tarkistushetkellä kassa on laskelmiensa mukaan pahasti alijäämäinen, minkä tähden eläkemaksuja tulee korottaa. Tämä on johtanut lakkoihin vuosina 2011, 2014 ja 2017.

Lakkoilu eläkekassan vuoksi voi tuntua oudolta: eikö ole kaikkien etu, että rahaa riittää eläkkeisiin? Työntekijäpuolen mielestä kassan käyttämä laskentatapa on kuitenkin turhan tiukka ja kaataa kaiken riskin työntekijöiden kannettavaksi.

— Hieman kärjistäen kassan voi sanoa varautuvan tilanteeseen, jossa kaikki Britannian yliopistot lakkautettaisiin, mutta tätä ei voi pitää kovin realistisena skenaariona, kertoo UCU:n aktiivi, professori Andreas Bieler.

Bieler on ollut mukana järjestämässä lakkoa Nottinghamin yliopistolla, mutta tuli vuoden vaiheesta vierailijaksi Helsingin yliopiston tutkijakollegiumiin.

— Eläkkeiden määrittelyissä on muitakin kysymyksiä. Kassa haluaisi pienentää mahdollista enimmäiseläkettä nykyisestä 55 000 punnasta (64 000 euroa) 42 000 puntaan (49 000 euroa) ja korvata palkkaan sidotun eläkkeen kassan tuottoon sidotuilla. Yhdistettyinä kasvaviin eläkemaksuihin tämä voisi tuottaa työuran ja eläkkeen aikana satojen tuhansien eurojen tappiot.

— Ymmärrämme, että ihmisten elinikien pidentyminen ja ikäluokkien pieneneminen luovat painetta eläkejärjestelmään, mutta emme näe, että nykyinen tapa varautua niihin on oikeudenmukainen tai mielekäs.

Yliopistoista tuli kuin yrityksiä

Vaikka lakoissa on nimellisesti kyse eläkkeistä ja palkoista, on niiden todellinen syy Bielerin mukaan syvemmällä. Todellinen syy on yliopistojen rahoituksen muuttuminen lukukausimaksupohjaiseksi 2000-luvun mittaan.

Kun yliopistot saivat samalla päättää vapaasti sisäänotostaan, alkoi kilpailu opiskelijoista, joka on johtanut erikoisiin investointeihin.

— Komeista rakennuksista on tullut yliopistoille yhä tärkeämpiä. Esimerkiksi Nottinghamin yliopistoon rakennettiin juuri uusi, 40 miljoonaa puntaa (47 miljoonaa euroa) maksanut urheiluhalli. Se näyttää hienolta tutustumispäivänä, kun nuori miettii, minne haluaa opiskelemaan.

Samalla yliopistojen henkilöstökulujen osuus niiden budjeteista on laskenut. Yliopistoja johdetaan yhä enemmän kuin yrityksiä ja henkilöstö nähdään kulueränä Bieler kertoo.

— Koska yliopistot eivät ole liikeyrityksiä, ne eivät voi tuottaa voittoa. Useat kuitenkin kerryttävät ylijäämää, esimerkiksi Nottinghamissa sitä kertyy noin 30 miljoonaa puntaa (35 miljoonaa euroa) vuodessa.

Samalla sitten säästetään henkilöstökuluissa. Vuonna 2017 yliopiston henkilöstö, opiskelijoiden tukemana, lakkoili nostaakseen kaikkein pienituloisimpien ammattiryhmien, kuten siivoojien palkkoja. Lopulta yliopisto suostui vaatimuksiin, joiden toteuttaminen maksoi 168 000 puntaa (197 000 euroa) vuodessa.

— Saman tyylinen ongelma vaivaa myös akateemisten työntekijöiden palkkoja. Esimerkiksi opettajia voidaan palkata lukukauden ajaksi pätkiin, jotta säästetään kesän palkkakuluissa. Vuodesta 2009 laskien yliopistojen reaalipalkat ovat pudonneet 17 prosenttia, kun inflaatio otetaan huomioon.

Kevät voi tuoda sovun

Jatkuvatko lakot keväällä? Bieler suhtautuu tällä hetkellä optimistisesti neuvottelumahdollisuuksiin. Työnantajapuoli on viime aikoina esiintynyt neuvottelunhaluisena.

— Toivoisin, että eläkeasiassa löydetään sopu, mutta isommat kysymykset ovat tietysti vaikeampia. Ne ovat vaikeita myös liitolle, koska esimerkiksi palkkaepätasa-arvon tai pätkätyösuhteiden kohdalla on vaikeampi asettaa selkeitä tavoitteita. Toivon silti, että niissäkin päästäisiin eteenpäin.

---