Vaasan yliopiston rehtori Jari Kuusisto (oik.) muistutti tervehdyksessään, kuinka tärkeitä menestyvät ja hyvinvoivat tutkijat ovat yliopistolle. Kuvassa vieressä Professoriliiton puheenjohtaja Jouni Kivistö- Rahnasto.

Yritysyhteistyötä, yhteiskunnallista vaikuttavuutta ...ja menikö yliopistolain uudistus kuin Strömsössä?

Fantastinen yliopistouudistus, joka oli parasta, mitä yliopistoille oli tapahtunut sitten niiden perustamisen? Vai tarpeellinen muutos viikkorahaa saavista teini-ikäisistä vastuullisiksi aikuisiksi, joilla on mahdollisuus tehdä omat virheensä? Vai ulkopuolisten hallitusjäsenten ohjailema, johtamisongelmista kärsivä kuviteltu autonomia? Kymmenen vuotta voimassa ollut yliopistolaki puhutti Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton Communicatio Academica -foorumissa Vaasan yliopistossa.

Lakiuudistuksen arvioinnin lisäksi tilaisuuden aiheina olivat myös yliopistojen ja yritysten yhteistyö ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen monet ulottuvuudet. Tilaisuuden alussa julkistettiin Vuoden Professori. Valinta kohdistui maantieteen professori Anssi Paasiin Oulun yliopistosta, jota kiiteltiin muun muassa monitieteisyydestä, ennakkoluulottomista tutkimusaiheista sekä pitkäaikaisesta vaikuttamisesta tutkimusalansa kehitykseen.

Communicatio Academica on joka toinen vuosi järjestettävä foorumi, jossa käsitellään Suomen yliopistoelämään liittyviä tärkeitä ja ajankohtaisia kysymyksiä. Paikalliset teemat ovat myös näkyneet tapahtuman ohjelmassa.

Kymmenvuotista yliopistolakia ruotivat paneelikeskustelussa emeritusprofessori, Vaasan yliopiston hallituksen jäsen ja entinen Helsingin kauppakorkeakoulun rehtori Eero Kasanen, professori Teija Laitinen, projektitutkija Lotta Alhonnoro ja Vaasan yliopiston vararehtori Annukka Jokipii. Keskustelua johdatteli viestintäpäällikkö Kirsti Sintonen.

Paneelikeskustelua johdatteli viestintäpäällikkö Kirsti Sintonen (oik.) ja siihen osallistuivat professori Teija Laitinen, Vaasan yliopiston hallituksen jäsen Eero Kasanen, projektitutkija Lotta Alhonnoro ja vararehtori Annukka Jokipii.

Kasasen mukaan yliopistolain uudistus oli tarpeellinen, sillä vanha järjestelmä oli tullut jo tiensä päähän.

— Yllättävän moni asia, joita silloin 10—15 vuotta sitten pohdiskeltiin ja debatoitiin, on nyt tätä päivää. Esimerkiksi Vaasan yliopistossa on tenure track -järjestelmä, tutkimusalustat ja lisäksi kaupungin ja yliopiston mittavat kiinteistöjärjestelyt. Nämä ovat asioita, joita olisi ollut mahdotonta tai paljon hankalampaa toteuttaa vanhan yliopistolain aikana, kun yliopistot olivat tilivirastoja ja työntekijät eivät olleet yliopiston työntekijöitä, vaan valtion virkamiehiä.

— Laskeskelin, että professorien ja päälliköiden lukumääräsuhde lähentelee hoitajamitoitusta, professori Teija Laitinen totesi. Eero Kasanen odottaa vastausvuoroa.

Vaasan yliopiston laskentatoimen professorin Teija Laitisen mukaan lakimuutoksen tullessa tuskin saatettiin kuvitella nykyisenkaltaista organisaatiota, johtamismallia tai tavoiteasetantaa.

— Haasteena on se, että maailma on muuttunut enemmän kuin yliopistolaki. Ei voida välttämättä erottaa, mikä johtuu lakimuutoksesta ja mikä kaikesta muusta.

Keskustelussa nousi esiin myös seikkoja, joita uusi laki ei ole pystynyt ratkaisemaan — esimerkiksi määräaikaiset työsuhteet ovat edelleen hyvin yleisiä yliopistoissa.

Kuka yliopiston strategiasta lopulta päättää?

— Tarvitsemme lisää vakautta ja ennakoitavuutta yliopistojen johtamiseen, kommentoi projektitutkija Lotta Alhonnoro.

Projektitutkija Lotta Alhonnoro puolestaan nosti esiin yhteisöllisyyden ja kollegiaalisuuden vähenemisen lakiuudistuksen jälkeen. Varsinkin nuorten tutkijoiden mahdollisuudet vaikuttaa yliopiston päätöksentekoon ja tulevaisuuden suuntaan ovat hänen mukaansa kovin vähäisiä. Osallistamista tarvittaisiin enemmän. Samalla kun maailmalla asiantuntijaorganisaatioiden johtaminen on kehittynyt, yliopistot ovat yhä hierarkkisia ja valta on keskittynyt. Hän myös herätti kysymyksen siitä, että kenen käsissä yliopistojen strategiat lopulta ovat.

— Onko strateginen ohjausvoima sittenkin ministeriöissä, mikä on lopulta yliopiston oma rooli? Tästä tulisi keskustella paljon nykyistä enemmän. Onko yliopistoilla vain kuvitteellinen autonomia?

Keskustelua herättivät myös yliopistojen hallintomallit ja hallituksen ulkopuoliset jäsenet. Esimerkiksi Vaasan yliopiston hallituksessa on viisi yliopiston ulkopuolista jäsentä ja neljä jäsentä yliopistoyhteisöstä.

Vararehtori Annukka Jokipiin mukaan tärkeää ei ole se, kuka on ulkopuolelta ja kuka sisäpuolelta, vaan miten ihmiset ajattelevat ja toimivat. Ulkopuolisellakin jäsenellä voi olla vahva akateeminen osaaminen.

— Tämä järjestelmä on ollut toimiva Vaasan yliopistossa, ja hallituksessa on kyetty tekemään visionäärisiä ratkaisuja, hän muistutti.

Vararehtori Annukka Jokipiin mukaan tärkeää ei ole se, onko yliopiston hallituksen jäsen yliopiston sisältä vai ulkopuolelta, vaan se, miten ihmiset ajattelevat ja toimivat.

Professori Laitinen puolestaan totesi, että hallitus voi olla vain niin hyvä kuin kollegio on, sillä kollegiossa tehdään ehdotukset hallituksen jäsenistä.

— Meillä Vaasassa hallituksen valinta on onnistunut, mutta olisiko lainsäätäjä voinut varautua siihen, että näin ei välttämättä käy.

Puhtia yliopistojen ja yritysten yhteistyöhön

— Smart Technology Hubissa tulee olemaan 80–90 prosenttia tutkimus- ja tuotekehitysasiantuntijoistamme, joten se on hyvä paikka yliopiston tutkijoille käydä keskusteluja ja olla vuorovaikutuksessa, sanoi Wärtsilä Finlandin toimitusjohtaja Vesa Riihimäki.

— Kumppanit eivät tarkoita vain toimittajia, vaan myös asiakkaita ja yliopistoja. Haluaisimme myös opiskelijat mukaan nykyistä aiemmin. Ekosysteemimme täytyy olla parempi kuin kilpailijoilla. Vain siten voimme säilyttää asemamme markkinoilla, Riihimäki totesi.

Hän esitteli yleisölle Wärtsilän uutta Smart Technology Hubia, eli tutkimus-, tuotekehitys- ja tuotantokeskusta, joka on rakentumassa Vaasan Vaskiluotoon sekä Wärtsilän Partner Campus -konseptia.

— Partner Campus –konseptin ideana on tuoda oikeat ihmiset oikeaan paikkaan eli yhteiseen tilaan. Smart Technology Hubissa tulee olemaan 80–90 prosenttia tutkimus- ja tuotekehitysasiantuntijoistamme, joten se on hyvä paikka yliopiston tutkijoille käydä keskusteluja ja olla vuorovaikutuksessa. Tietoa on paljon saatavilla, mutta kaikkien kanssa tehtävät salassapitosopimukset eivät ole ratkaisu. Tarvitaan siis myös hyvä malli yhteistyöhön.

Professori, Vaasan yliopiston Digital Economy -tutkimusalustan johtaja Heidi Kuusniemi esitteli Vaasan yliopiston uusia avoimia ja monitieteisiä tutkimusalustoja ja puhui tutkijoiden kannustamisesta yritysyhteistyöhön. Hän myös nosti esiin Merenkurkun avaruuskeskusta kehittävän KvarkenSpaceEcoprojektin hyvänä esimerkkinä yliopiston ja yritysten yhteistyöstä.

Yhdistyskoordinaattori, FT Miia Ijäs-Idrobo Tieteentekijöiden liitosta puhui puolestaan juuri väitelleiden tutkijoiden asemasta työmarkkinoilla ja kannusti yrityksiä palkkaamaan lisää tohtoreita. Yksi prosentti Suomen työvoimasta on tohtoreita ja vain kuusi prosenttia yksityisen sektorin t&k-henkilöstöstä on tohtoreita. Neljännes tohtoritutkinnon suorittaneista on ei-suomalaisia. Ijäs-Idrobo toivoi, että yritykset hyödyntäisivät ja rekrytoisivat yhä enemmän näitä kansainvälisiä osaajia.

— Vain kuudella prosentilla yritysten t&k-henkilöstöstä on tohtorin tutkinto, muistutti Tieteentekijöiden yhdistyskoordinaattori Miia Ijäs-Idrobo.

Vuorovaikutukseen yhteiskunnan kanssa

Yhteiskunnallisen vaikuttamisen monista ulottuvuuksista olivat puhumassa vaasalainen kansanedustaja, eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Joakim Strand (rkp.) ja dosentti, yliopistotutkija Henna Syrjälä Vaasan yliopistosta. Strand muistutti, että Sitran tuoreissa megatrendeissäkin mainittu verkostomainen valta on voimistumassa.

— Se on meidän vahvuutemme tällä alueella. Jopa kilpailevat yritykset tekevät yhteistyötä Vaasassa, hän sanoi.

Strandin mukaan Suomen on panostettava enemmän tutkimukseen, kehitykseen ja etenkin koulutukseen. Siitä hänen mukaansa riippuu, onko lopputulos edelläkävijä vai takapajula.

Yliopistotutkija Henna Syrjälä kertoi, miten tutkijalla on mahdollisuus vaikuttaa kuluttajiin ja kansalaisiin tiedettä popularisoimalla. Hänet palkittiin Vaasan yliopistossa tiedeviestinnän kunniamaininnalla viime vuonna.

— Avaimia tässä onnistumisessa ovat olleet toimiva yhteistyö yliopiston viestinnän kanssa, lumipalloefekti – jutut mediassa ovat lisänneet median kiinnostusta, oma aktiivisuus ja nopeus vastata median pyyntöihin sekä rohkeus kommentoida ”yksittäisen tutkimuksen yli”.

— Kaiken kehityksen keskiössä on se, että panostamme enemmän tutkimus- ja kehittämistoimintaan, korosti eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Joakim Strand.

Haasteitakin toki riittää. Syrjälän mukaan medialla saattaa olla oma agenda ja otsikointiin ei voi tutkija puuttua, lisäksi popularisointi vie aikaa.

—Vaikka haasteita on paljon, niin tieteen popularisointi on hyvin palkitsevaa. On mahtavaa saada puhua omasta tutkimuksesta.

---