Kysymys-vastaus Keijo Hämäläinen

Yliopistojen toimintaympäristön pitää säilyä vakaana ja akateemisen yhteisön saada keskittyä perustehtäviinsä. Näin toivoo Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen, joka aloitti tämän vuoden alussa Suomen yliopistojen rehtorineuvoston UNIFIn puheenjohtajana.

1) Mitkä teemat ovat keskeisimmässä roolissa UNIFIn toimintavuonna 2020?

—Unifin toiminnassa painottuu aktiivinen osallistuminen tiede- ja korkeakoulupoliittiseen keskusteluun. Ajankohtaisia kysymyksiä ovat muun muassa koulutuspoliittisen selonteon valmistelu, visio 2030:n toimeenpano tutkintomäärien ja jatkuvan oppimisen osalta sekä yliopistojen työrauhan varmistaminen. Näistä puhuttaessa koko korkeakouluyhteisön ääni on tärkeää saada kuuluviin. Lisäksi yliopistot jatkavat hyvin alkanutta yhteistyötä digivision laatimisessa ja kestävän kehityksen kysymyksissä sekä edistävät Pohjoismaiden välistä keskustelua Suomen toimiessa pohjoismaisen NUSyliopistoverkoston puheenjohtajana.

2) Yliopistojen aloituspaikkoja lisätään, mutta lisärahoitusta siihen ei ole näköpiirissä. Miten tämä yhtälö toteutetaan?

—Tutkintomäärien nostaminen pitkällä aikavälillä on välttämätöntä, jotta pystymme vastaamaan kasvavaan osaajatarpeeseen ja saavuttamaan visio 2030:n tavoitteen 50 %:n koulutustasosta. On kuitenkin selvää, että lisäys ei onnistu ilman riittäviä resursseja – muuten opettajien mahdollisuudet suoriutua tärkeästä työstään heikkenevät ja koulutuksen laatu kärsii. Toivoisinkin kuluvana vuonna keskusteltavan erityisesti siitä, millä keinoilla pystymme takaamaan laadukkaan korkeakoulutuksen tuleville sukupolville. Tulemme jatkamaan jo käynnissä olevaa aktiivista vuoropuhelua opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.

3) Millaisena näet tutkijoiden sananvapauden ja tutkimuksen vapauden tilan nyky-Suomessa?

—Tilanne Suomessa on kansainvälisesti vertaillen hyvä, mutta meilläkin on näkyvissä huolestuttavia ilmiöitä, jotka uhkaavat akateemista vapautta ja työrauhaa. Näitä ovat esimerkiksi vihapuhe, häirintä ja tutkijoiden integriteettiin kohdistuvat asiattomat epäilyt sosiaalisessa mediassa. Tutkijat ovat itse arvioineet Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan kyselyssä, että itsesensuuri voi häiritsevän palautteen vuoksi lisääntyä. Yliopistojen tehtävänä on tukea häirinnän ja uhkailujen kohteeksi joutuneita työntekijöitään parhaalla mahdollisella tavalla. Lisäksi meidän on pidettävä huolta siitä, että rahoituskilpailu ja poliittinen ohjaus eivät kavenna tutkimuksen akateemista vapautta.

4) Yliopistolaki astui voimaan 10 vuotta sitten. Miten laki on toiminut ja näetkö siinä muutostarpeita?

— Kuten arvioinnit viime vuosilta osoittavat, lakiuudistus on tavoitteidensa mukaisesti vahvistanut yliopistojen autonomiaa ja parantanut profiloitumisen edellytyksiä. Samanaikaisesti kuitenkin rahoitusmallin rooli yliopistojen toiminnan ohjaajana on vahvistunut ja johtamisjärjestelmän muutokset ovat etäännyttäneet yliopistoyhteisöä päätöksenteosta. Näihin haasteisiin on tärkeää löytää ratkaisuja tulevina vuosina. En kuitenkaan näe tällä hetkellä tarvetta yliopistolain uudistamiseen. Ajattelen, että kokonaisuutena nykylainsäädäntö on hyvä ja mahdollistaa monenlaiset toimenpiteet esimerkiksi yliopistodemokratian kehittämiseksi. Kuluvalla hallituskaudella on erityisen tärkeää, että yliopistojen toimintaympäristö ja säädöspohja säilyvät vakaina ja akateeminen yhteisö saa keskittyä perustehtäviinsä.

5) Yliopistosektorin tes-neuvottelut alkavat tammikuun lopussa. Mikä on UNIFIn puheenjohtajan pääviesti neuvottelupöytään?

— Toivon, että neuvottelut sujuvat hyvin, vaikka pöydällä on toki hankaliakin asioita. Luotan siihen, että asiantuntevat työmarkkinajärjestömme käyvät neuvottelut hyvässä ja toisiaan arvostavassa hengessä ja pääsevät yhteisymmärrykseen tulevan kauden työehtosopimuksista.

---