SKR suunnittelee yliopistokorvauksesta luopumista

Suomen Kulttuurirahasto on vuodesta 2014 lähtien pyrkinyt turvaamaan apurahatutkijoiden työskentelyedellytyksiä suomalaisten yliopistojen kanssa tekemällään sopimuksella. Sopimuksen mukaan SKR maksaa vähintään neljän kuukauden mittaisen apurahan päälle yliopistokorvauksen, jolla tutkija voi hankkia esimerkiksi työtilat ja tietoliikennepalvelut, jos yliopisto haluaa periä niistä korvauksen. Vaihtoehtona on ollut järjestää edellytykset itse muuta kautta.

Hyvää tarkoittava uudistus ei kuitenkaan ole toiminut toivotusti, apurahoista ja kulttuurista vastaava asiamies Juhana Lassila kertoo. Käytäntö on ollut sekavaa, koska osa yliopistoista on alkanut viime vuosina tulkita sopimusta niin, että yliopiston on pakko periä yliopistokorvaus kaikista SKR:n maksamista apurahoista. Samaan aikaan suurin osa yliopistoista ei peri apurahatutkijoilta yliopistokorvausta. Lisäksi osa tutkijoista on alkanut kokea, että yliopistokorvaus on pois itse tutkimuksesta.

— Motiivi oli parantaa apurahatutkijoiden asemaa antamalla lisää rahaa, jotta he saavat työskentelyolosuhteet turvattua. Kentällä viesti on kääntynyt itseään vastaan. Jotkut ovat tulkinneet, että yliopistokorvaus on pois nettoapurahasta, mitä se de facto ei ole, Lassila sanoo.

Nyt SKR on käynyt yliopistojen kanssa keskusteluja siitä, että yliopistokorvauksesta luovuttaisiin ja kaikki yliopistot turvaisivat itse apurahatutkijoiden työskentelyedellytykset. Keskustelut ovat Lassilan mukaan alkaneet hyvässä hengessä.

Mitä Itä-Suomen yliopiston apurahatutkijoille tarjoamaan työsuhteeseen tulee, "Kulttuurirahaston puolesta asia on ok", Lassila kommentoi.

SKR:n sääntöjen mukaan apurahatutkija on saanut jo ennestään käyttää alle 25 prosenttia työajastaan sivutoimiseen palkkatyöhön, ja UEF:n 10-prosenttinen työsuhde jää reippaasti sen alle.

Itä-Suomen yliopisto ei ole Tapio Määtän mukaan selvittänyt säätiöiden kantaa heidän uuteen työsuhdemalliinsa, mutta yhtenä kriteerinä on, että työsuhteen täytyy sopia apurahanmyöntäjälle. Lassila arvelee, ettei ongelmia synny muissakaan säätiöissä.

— Säätiöt ovat nimenomaan se osapuoli, joka pyrkii olemaan joustava. Meilläkin on periaate, että jos säännöissä on kaksi yhtä pätevää tulkintavaihtoehtoa, asetumme tutkijan puolelle.

---