Heikki Hänninen
Kun kasviekologian professori Heikki Hänninen sai vuonna 2016 kutsun dekaanin tapaamiseen aiheena ”työsopimus”, hän tiesi heti, mistä oli kyse. Irtisanominen oli tulossa, kuten lähes 400 työntekijälle Helsingin yliopistossa.
Viime joulukuussa Helsingin hovioikeus velvoitti yliopiston maksamaan Hänniselle korvauksia työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. Vaikka rahoitusleikkaukset olivat kurittaneet yliopistoa ja johtaneet massiivisiin irtisanomisiin, Hännisen tapauksessa ei hovioikeuden mukaan ollut taloudellista ja tuotannollista perustetta.
Oikeusriita kulminoitui ennen kaikkea siihen, oliko Hännisen tilalle otettu uusi henkilö. Biotieteiden laitokselle oli palkattu kutsumenettelyllä tenure track -professori. Irtisanominen on laiton, jos pian sen jälkeen valitaan samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin uusi ihminen.
Yliopisto vetosi siihen, että kutsumenettely tenure track -professuuriin liittyy hiljattain väitelleiden tutkijoiden urapolkuun eikä asialla ollut yhteyttä irtisanomiseen. Hovioikeus kuitenkin totesi, että tehtävät olivat siinä määrin samankaltaiset, että tehtävän voitiin katsoa säilyneen muuttumattomana.
— Tuomio vahvistaa uskoani siihen, että kaikesta Euroopan ja maailman melskeestä huolimatta Suomi säilyy oikeusvaltiona tulevinakin vuosikymmeninä, Hänninen kommentoi Kiinan Hangzhousta, josta hän sai töitä irtisanomisen jälkeen.
Hännisen mielestä oli merkittävää, että hovioikeus otti yksiselitteisen kannan siihen, mitä ”sama tai samankaltainen työ” tarkoittaa.
— Irtisanomisen laittomuuden osoittamiseksi ei vaadita, että irtisanotun ja uuden palkatun professorin toimenkuvat ja tutkimusaiheet ovat identtiset. Sitähän ne eivät ole koskaan kahdella samankaan alan professorilla.
Professoreja ei ole perinteisesti juuri irtisanottu. Vuoden 2015 rahoitusleikkausten jälkeen Helsingin yliopisto irtisanoi yhdeksän professoria ja silloinen Tampereen teknillinen yliopisto niin ikään yhdeksän. Viime keväänä Lapin yliopistosta irtisanottiin yksi professori tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä.
Hänninen kertoo, että irtisanomisesta tuli alun alkaen kova hätä ja ahdistus.
— Olin toipumassa vaimon poismenosta. Hän kuoli 55-vuotiaana syöpään, ja olin toiminut omaishoitajana. Oli kolmen vuoden jakso, jolloin en ollut sairauslomalla päivääkään, mutta tuloksellisuuteni oli vähäistä.
Kanteen nostoon hän päätyi Professoriliiton tuella elokuussa 2017, koska irtisanomisen perusteet tuntuivat epäselviltä. Hän ei ollut menestynyt tutkimusrahoituksen hankinnassa, mutta opettajana hän oli pidetty ja arvostettu. Tenure track -professorin palkkaamisen myötä näytti ilmeiseltä, että kasviekologian opetus ja tutkimus eivät olleet vähentyneet.
Käräjäoikeus hylkäsi kanteen kesäkuussa 2019. Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja velvoitti yliopiston maksamaan professorille 68 807 euroa ja korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Helsingin yliopiston hallintojohtaja Esa Hämäläinen kertoi joulukuussa sähköpostitse, että yliopisto ei ole päättänyt, hakeeko se valituslupaa korkeimpaan oikeuteen.
— Yliopisto ja bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta ovat yt-prosessin aikana arvioineet, että professorin ja tenure track -apulaisprofessorin alamäärittelyt ovat selvästi erilaiset ja siksi kyse on ollut eri tehtävistä. Käräjäoikeus oli samaa mieltä, mutta hovioikeus ei. Käymme oikeuden päätöksen läpi asianajajamme kanssa ja päätämme vasta sen jälkeen, haemmeko valituslupaa.
Helsingin yliopiston vuonna 2015 käynnistyneitä yt-neuvotteluita on käsitelty oikeudessa aiemminkin. Helsingin käräjäoikeus määräsi syyskuussa 2019 yliopiston maksamaan viidelle irtisanotulle työntekijälle korvauksia yt-lain rikkomisesta. Tuomion mukaan yliopisto ei antanut työntekijöiden edustajille riittävästi tietoa esimerkiksi siitä, miten vähennystarve kohdistui tiedekunnissa ja erillislaitoksissa. Yliopiston katsottiin myös laiminlyöneen velvollisuutensa selvittää, olisiko irtisanomiset voitu välttää. Helsingin yliopisto valitti ratkaisusta hovioikeuteen, jonka käsittely on vielä kesken.
Professoriliiton valtuuston puheenjohtaja Jaana Hallamaa pitää merkittävänä sitä, kuinka hovioikeus korosti yliopistolaissa määriteltyä tieteen ja opetuksen vapautta. Käräjäoikeus vertaili Hännisen ja tenure trackille palkatun tutkimusprofiilia selvittääkseen tehtävien samankaltaisuutta, mutta hovioikeus ei lähtenyt näitä vertaamaan lainkaan. Se totesi, että professorin tehtävään kuuluu olennaisesti tutkimuksen vapaus.
— Tuntui hyvältä, että asiaa oli tarkasteltu laajemmasta perspektiivistä: mikä yliopisto on instituutiona ja miksi yliopistoille on erillislainsäädäntöä.
Hovioikeus otti kantaa myös vakinaistamispolkuun: tenure track on varsin pitkän koeajan kaltainen järjestelmä, jota työsopimuslaki ei tunne.
Hallamaa työskentelee Helsingin yliopistossa sosiaalietiikan professorina ja kertoo, että vuoden 2016 irtisanomiset tuntuivat yliopistoyhteisöstä ”hakatuksi tulemiselta”.
— Vaikutus näkyy vieläkin kyynistymisenä ja huolena, ehkä jonkinlaisena pelkona, hän kertoo.
Heikki Hännisellä menee hyvin. Hänellä on uusi työ Kiinassa, ja yksityiselämään onnea on tuonut uusi puoliso.
— Nykyisessä työssäni saan keskittyä täysin tutkimukseen. Viimeksi minulla oli tällaista väitöskirjantekijänä.
teksti Terhi Hautamäki
kuva Veikko Somerpuro
Painetussa lehdessä sivu 10