Jukka Heikkilä tunnetaan laajasti lempinimellä ”Jups”. Se sai alkunsa lukion luontokerhossa 1980-luvun alussa, mutta koko tarina ei Heikkilän mukaan ole painokelpoinen.

Ei kilpailla vaan kilvoitellaan

Suomalaiset yliopistot pärjäävät parhaiten toimimalla yhteisönä, Professoriliiton uusi puheenjohtaja Jukka ”Jups” Heikkilä sanoo.

Kuten niin monet asiat suomalaisessa yliopistomaailmassa, myös tietojärjestelmätieteen professorin Jukka ”Jups” Heikkilän tuore pesti Professoriliiton puheenjohtajana juontaa juurensa vuoden 2010 yliopistouudistukseen. Heikkilä oli toiminut jukolaisena luottamusmiehenä Jyväskylän yliopistossa jo vuosina 2009–2010, mutta sitten yhdistysura jäi vuosiksi tiedeuran varjoon.

2010-luvun edetessä yliopistolain mukanaan tuomat komplikaatiot ja lisääntyvä yhteistyön tarve saivat hänet jälleen aktivoitumaan. Yliopistojen hallinto oli alkanut paisua ja byrokratisoitua entisestään, ja pääministeri Juha Sipilän kaudella tehdyt leikkaukset runtelivat tutkimusta ja opetusta. Samalla toimintatapoja yritettiin uudistaa viranhaltijavetoisesti hallinnosta käsin. Johtamista ja organisaatioita tutkinut Heikkilä kuitenkin tiesi, että organisaatiokulttuuria voivat muuttaa vain tekijät itse, yhteistyössä.

— Minusta alkoi näyttää siltä, että tilanteet joko eskaloituvat tai niitä ryhdytään yhdessä ratkaisemaan. Ammattiliitto on siinä aika kätevä, Heikkilä sanoo.

Marraskuun lopussa Professoriliiton valtuusto valitsi Heikkilän liiton puheenjohtajaksi ja lääketieteen professori Eeva Moilasen varapuheenjohtajaksi. Heikkilä toimi edellisessä hallituksessa varapuheenjohtajana.

Puheenjohtajan pesti tuntuu Heikkilästä mielekkäältä, sillä yhdessä tekeminen on viime vuosina tuonut tuloksia. Lisäleikkaukset saatiin torjuttua ja yliopistoindeksi palautettua. Yhteistyö yliopistolaisten ja yliopiston johdon ja hallinnon välillä on jatkuvasti parantunut. Oikeusnormien vastaisia määräaikaisuuksia ja irtisanomisia vastaan on taisteltu onnistuneesti oikeudessa ja tekijänoikeussopimuksia on modernisoitu.

Yhteistyöstä puhuessaan Heikkilä ei tarkoita vain ammattiliitojen ja yliopistojen johdon välistä yhteistyötä, vaan kaikkea muutakin: ammattiliittojen kesken, yliopistojen kesken ja yliopistolaisten kesken mutta myös yritysten ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa.

— Yliopistouudistuksessa yliopistosta luotiin kilpailuareena, kun se on oikeasti kilvoitteluareena. Tiedettä tehdään yhteistyössä, ja tähdätään koko ajan korkeampiin suorituksiin. Meitä vastaan on aika, ei toinen yliopisto.

Heikkilä kokee, että Professoriliitto on siitä poikkeuksellinen ammattiliitto, että jäsentensä edunvalvonnan lisäksi se valvoo tieteen etua.

— Tehtävämme on se, mitä yliopistolaissa lukee. Edistämme vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä ja annamme tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta. Tutkimuksemme ja taiteellinen toimintamme vaikuttaa monipuolisesti suomalaiseen yhteiskuntaan ja ihmiskuntaan.

Heti alkuvuonna odotetaan tärkeitä linjauksia yliopistojen ja tieteen tulevaisuudesta, kun yliopistojen autonomiaselvitys ja koulutuspoliittinen selonteko valmistuvat. Niissä otetaan Heikkilän mukaan kantaa muun muassa siihen, minkälaisena organisaationa yliopistoja jatkossa kehitetään: yhteisöllisenä vai korporatistisena.

— Niillä resursseilla, jotka Suomessa on käytettävissä, en näe, että yliopisto-organisaatio voisi olla mitään muuta kuin yhteisö.

Heikkilän 30 sivua pitkästä CV:stä löytyy tietojärjestelmätieteen lisäksi muutamia tutkimuksia hydrobiologian alalta. Tämä selittyy sillä, että Heikkilä asuu Varsinais-Suomessa Littoistenjärven rannalla. Järven sinileväongelmaa oli manattu 1990-luvulta asti, kun Heikkilä järven hoitokunnan puheenjohtajana ryhtyi ajamaan järven kemiallista käsittelyä vuonna 2016. Aiemmin pahasti rehevöityneen järven vesi on palautunut kirkkaaksi, hajuttomaksi ja värittömäksi. Myös eliöstön tila kohentui ja virkistysmahdollisuudet paranivat.

— Projektin toteuttaminen oli erittäin kompleksinen asia. Oli hommattava rahoitus, järjestettävä asiantuntijoita paikalle sekä jatsailtava paikallisten asukkaiden, maanomistajien ja valvovien viranomaisten kanssa. Se vaatii taitoja, joita yliopistomaailmassa oppii.

Samanlaisena projektina Heikkilä näkee myös ammattiliiton johtamisen. Tarvitaan monenlaista osaamista, mutta ennen kaikkea motivaatiota ja yhteistyötä. Kumpikin urakka vaatii silti paljon aikaa, vaikka delegoiminen onkin välttämätöntä. Heikkilä luopui laitosjohtajan tehtävistään puheenjohtajaksi siirtyessään. Uhrauksesta ei silti ole kyse, hän sanoo.

— Kun tulee ikää ja etenee urallaan, näkee, että enin osa duunista on jo tehty. Silloin kannattaa kuunnella nuorempia ja ryhtyä petaamaan tulevaisuutta heille. Vähän niin kuin Littoistenjärven kanssa.

---

Professoriliiton Hallitus vuonna 2021

Puheenjohtaja: Jukka Heikkilä (2021–2022),
Turun yliopisto (tietojärjestelmät)
Varapuheenjohtaja: Eeva Moilanen (2021–2022),
Tampereen yliopisto (lääketiede)

Jäsen	Varajäsen
Jäsen Petri Mäntysaari (2018–2021) Svenska Handelshögskolan (kauppaoikeus)	Varajäsen Markku Vieru (2020–2021) Lapin yliopisto (liiketaloustiede)
Jäsen Matti Alatalo (2020–2021) Oulun yliopisto (fysiikka)	Varajäsen Markus Olin (2018–2021) VTT (käytetyn ydinpolttoaineen loppusij. mallinnus)
Jäsen Johanna Moisander (2020–2021) Aalto-yliopisto (organisaatioviestintä)	Varajäsen Edward Hæggström (2018–2021) Helsingin yliopisto (fysiikka)
Jäsen Jussi Välimaa (2019–2022) Jyväskylän yliopisto (koulutustutkimus)	Varajäsen Kristiina Ilmonen (2021–2022) Taideyliopisto (kansanmusiikki)
Jäsen Teija Laitinen (2021–2022) Vaasan yliopisto (liiketaloustiede)	Varajäsen Erkki Lähderanta (2021–2022) LUT-yliopisto (fysiikka)
Jäsen Juha Rouvinen (2021–2022) Itä-Suomen yliopisto (kemia)	Varajäsen Reko Leino (30.11.2019–2022) Åbo Akademi (kemia)

---