Lukijatutkimuksen tulokset vamistuivat

Acatiimi-lehti sai myönteisen palautteen

Acatiimi-lehden lukijatutkimuksen raportti valmistui marraskuun alkupuolella. Vastausten myönteisyys yllätti tutkimuksen tekijän - yleensä järjestölehdet saavat paljon kriittisemmän palautteen. Myös nuorten lukijoiden hyvä sitoutuminen lehteen on poikkeuksellista.

Acatiimi-lehden toimitusneuvosto päätti viime vuoden lopulla, että lehdestä teetetään lukijatutkimus vuoden 2000 aikana. Tutkimus tekijäksi valittiin tamperelainen Focus Master Oy, joka on tehnyt monien järjestölehtien vastaavanlaisia lukijatutkimuksia.

- Järjestölehtien lukijatutkimuksen palaute on yleensä hyvin kriittistä ja kriittisyys vielä korreloi koulutuksen kanssa. Acatiimi-lehden kohdalla vastausten myönteisyys yllätti, kertoo toimitusjohtaja Yrjö Lauha Focus Master Oy:stä.

 

Lehden ulkoasun arviointi.

Lehteä käsitteleviä väittämiä arvioidaan hyvin myönteisesti. Vahvimmin lehteen yhdistetään lehden antaman luotettava tieto ja ammattitaitoinen toimitus. Kriittisimmin lukijat arvioivat lehden aihepiirien kiinnostavuutta ja lehden käsittelemien asioiden tärkeyttä itselle.

Edelleen tutkimuksen tekijää hämmästytti nuorten lukijoiden vahva sitoutuminen lehteen. Yleensä tämän joukon mielenkiinnon herättäminen on kovin vaikeaa, mutta Acatiimin kohdalla nuoret ovat huomattavan kiinnostuneita lehden sisällöstä.

Naiset lukevat miehiä tarkemmin

Tutkimuksen alussa selvitettiin lukemisen tarkkuutta. Lukijat lukevat tyypillisesti muutaman mielenkiintoisen jutun; tähän luokkaan kuuluu noin kaksi kolmasosaa lukijoista. Lähes koko lehden tai koko lehden lukee vastaajista yhteensä 18 prosenttia. Luottamustehtävissä toimivista peräti 47 % lukee lähes kaiken. Naiset lukevat selvästi miehiä tarkemmin.

Hieman vajaa kolmannes vastaajista arkistoi lehden vähintään puolen vuoden ajaksi. Lisäksi useat vastaajat säilyttävät lehden joko seuraavan numeron ilmestymiseen saakka tai kiinnostavimmat numerot tai artikkelit valikoiden. Yhteensä tavalla tai toisella lehden säilyttävien osuus on 66 %.

Lehden juttutyypeistä seuratuimpia ovat yliopistojen rahoitukseen liittyvät jutut ja pääkirjoitus. Pääkirjoituksen aina lukevien osuus kohoaa iän myötä 8 prosentista 38 prosenttiin. Seuraavaksi luetuimpia ovat työmarkkina-asiat ja keskustelua-palsta.

Ulkoasu kehittynyt myönteisesti

Lehden ulkoasua arvioitiin hyvin myönteisesti. Varsinkin kansikuvan piristävä vaikutus ja kuvituksen sopiva määrä yhdistetään lehteen hyvin voimakkaasti. Nykyistä suurempi värikuvien määrä ei saanut ihmeemmin kannatusta.

Sekä lehden sisällön että varsinkin ulkoasun kehittymistä viimeksi kuluneen vuoden aikana arvioitiin hyvin myönteisesti. Peräti 48 prosentin mielestä lehden ulkoasu on viimeisen vuoden aikana kehittynyt jonkin verran tai huomattavasti paremmaksi. Sisältö on pysynyt 63 %:n mielestä ennallaan ja 34 %:a katsoo, että se on kehittynyt parempaan suuntaan. Luottamustehtävissä toimivat vastaajat arvioivat lehden kehittymistä erityisesti myönteisesti; tässä ryhmässä 53 % kokee sisällön ja 68 % ulkoasun aikaisempaa paremmaksi.

Vastaajista 93 % on sitä mieltä, että lehden ilmestymistiheys, 10 kertaa vuodessa, on sopiva. 95 % pitää lehden nykyistä kokoa B 5 sopivana. Myös lehden sivumäärää pidettiin hyvänä (91 %). Alle 30-vuotiaiden lukijoiden keskuudessa korostuu sellaisten vastaajien osuus (17 %), jotka toivoisivat lehden olevan nykyistä paksumpi.

Kouluarvosanan keskiarvoksi lehti sai 7,7. Luottamustehtävissä toimivien keskuudessa arvosanaksi tuli 8,2 ja muilla vastaajilla 7,6.

Lehden nykyisin käsittelemistä aihepiireistä verotukseen liittyvä informaatio, yliopisto- ja tiedepolitiikka ja täydennyskoulutukseen liittyvä neuvonta olivat sellaisia, joista lukijat toivoivat nykyistä enemmän kirjoituksia. Luottamustehtävissä toimivat vastaajat kaipaavat muita lukijoita enemmän päättäjien haastatteluja ja tietoa yleisestä ay-toiminnasta, kansainvälisistä asioista sekä yliopisto- ja tiedepolitiikasta. Nuorempien, alle 30-vuotiaiden keskuudessa korostuu lisätiedon tarve täydennyskoulutuksen, työttömyysturvan ja työsuhteen ehtojen osalta. Vanhemmat lukijat toivovat lisää kirjoituksia yliopisto- ja tiedepolitiikasta.

Aihepiirejä, joiden osalta lukijat toivoivat nykyistä enemmän kirjoituksia, olivat jutut kiintoisista tutkimustuloksista, tietoa vapaista työpaikoista, lisää keskustelua, informaatiota järjestöjen tarjoamista eduista ja palkkaukseen liittyvistä seikoista.

Edelleen lehden sisältöön liittyvässä osuudessa kysyttiin lukijoiden mielipiteitä syyskuun numeron jutuista. Lehti oli ilmestynyt noin viikkoa ennen kaavakkeiden postitusta. Sen lehden jutuista vastaajia kiinnostivat eniten "Yliopistojen rahoitus kaipaa edelleen korjaamista", "Onko hyvänä opettajana hyvä olla?", ja pääkirjoitus "Päivän sana: opetus".

Tutkimuksessa haluttiin selvittää myös lehden verkkoversion suosiota. Ainoastaan 11 % vastaajista oli ehtinyt tutustua lehden verkkoversioon (www.acatiimi.fi). Acatiimi-lehtihän on ollut verkossa viime tammikuun numerosta alkaen. Verkkoversio ei ole aivan samanlainen kuin painettu lehti, mutta sieltä löytyy kuitenkin kaikki lehden keskeiset pääjutut.

Liittokohtaiset erot pieniä

Kaavakkeen lopussa vastaajilta kysyttiin, mihin liittoon hän kuuluu. Tutkimuksen tekijän Yrjö Lauhan mukaan vastauksissa ei ollut suuria eroja liittojen jäsenten välillä.

- Vaikka eri liittoja edustavien lukijoiden mielipiteet lehdestä ja kiinnostus eri aihepiirejä kohtaan vaihtelee, ei lukijoiden välillä kuitenkaan esiinny järjestölehdille tyypillisiä jännitteitä tai ristiriitoja.

 

Väittämä "Lehti esittelee tasapuolisesti kolmen julkaisijaliitonsa asioita", jäsenyyden mukaan luokiteltuna.

Yliopistonlehtorien liiton jäsenet lukevat muita useammin koko lehden tai lähes koko lehden, mutta suhtautuvat siihen hieman muita kriittisemmin. He antavat kouluarvosaksi 7,3, kun keskiarvo kaikkien kohdalla oli siis 7,7. Professoriliiton jäsenet ovat puolestaan kaikkein tyytyväisimpiä lehteen. He arvioivat myös myönteisimmin lehden kehittymistä viimeisen vuoden aikana. Tieteentekijöiden liiton jäsenten mielipiteet asettuivat näiden kahden muun välimaastoon.

 

Lehteä käsittelevät väittämät.

Tieteentekijöiden liiton jäsenten kohdalla lisäinformaation tarve korostuu lukuisten eri aihepiirien osalta. Tällaisia ovat mm. työmarkkinat ja palkkaus, työsuhteen ehtoihin liittyvät asiat, kansainväliset asiat, työttömyysturvaan liittyvä neuvonta ja tiedot vapaista työpaikoista. YLL:n jäsenet toivoivat lisää juttuja täydennyskoulutuksesta, palkkauksesta, verotuksesta, järjestöjen tarjoamista eduista ja enemmän aineistoa englannin kielellä. Professoriliiton jäsenten vastausten kohdalla lisätiedon tarve oli yleisesti ottaen pienempi kuin muiden liittojen jäsenillä.

Kaavakkeessa kysyttiin myös mitä kautta lukijat haluavat tietoa oman liittonsa toiminnasta. Acatiimi osoittautui suosituimmaksi kanavaksi. WWW-sivujen osuus korostuu Tieteentekijöiden liiton jäsenten keskuudessa (40 %) ja Yliopistonlehtorien liiton jäsenten kohdalla (46 %). Professoriliiton jäsenistä kotisivujen kautta tietoa halusi vain 14 %. Jäsenkirjeiden suosio oli erityisen suuri (84 %) luottamustehtävissä toimivien vastaajien parissa.

Kiireisyys näkyy vastausprosenteissa

Lukijatutkimuksen kyselylomake postitettiin satunnaisesti lehden osoiterekisteristä valituille lukijoille. Kaavakkeita lähti 680 kappaletta ja niitä palautettiin 178. Vastausprosentiksi tuli 26. Toimitusjohtaja Yrjö Lauhan mukaan järjestölehtien lukijatutkimusten palautusprosentit ovat yleensä hieman päälle tai hieman alle 30 prosenttia.

- Tänä syksynä firmallamme on ollut menossa seitsemän lukijatutkimusta. Kaikkien vastausprosentit ovat selvästi pudonneet viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Ilmeisesti ihmiset ovat työssään entistä kiireisempiä - mihinkään hiemankin ylimääräiseen ei tunnu riittävän aikaa, Yrjö Lauha pohtii.

- Vaikka Acatiimin prosentti jäi 26:een, tulokset ovat silti aivan edustavia kaikissa vastaajaryhmissä, hän lisää.

Kiitokset!

Acatiimin lukijat, yliopistojen ja muun tiedemaailman asiantuntijat, ovat nykyisin niin kiireisiä ja heidän pyödilleen tulee niin monia lippuja, lappuja, kaavakkeita ja lomakkeita täydettäväksi, että lukijatutkimukseen vastanneet ansaitsevat erityiskiitokset!

Tulokset antoivat paljon eväitä lehden kehittämiselle. Monet vastaajat olivat kirjoittaneet kaavakkeen loppuun viestejä, joista on ihan konkreettista hyötyä juttujen ideoinnissa.

Lukijatutkimukseen vastanneiden kesken arvottiin kaksi 500 markan lahjakorttia Suomalaiseen kirjakauppaan. Arvonnassa voittivat Eija Paavilainen Tampereen yliopistosta ja James Haines Oulun yliopistosta. Onnea voittajille!

Vapaamuotoista palautetta

"Harvinaisen onnistunut ja selkeä kyselylomake! Kaikki asiat olivat keskeisiä. Toivoisin lehteen kentällä tehtävää työtä esittelyyn ja yliopistokohtaisia teemanumeroita."

"Mielestäni Acatiimin ei tarvitsekaan olla värikkäämpi. Sisältö on tässä lehdessä tärkein. Lehden pitäisi käsitellä enemmän nuorten yliopistoasioita: assistentteja, apurahoja, nuoria tutkijoita jne. Numerossa 3/2000 kirjoitukset kokonaistyöajasta olivat ansiokkaita. Välillä taas lehti keskittyy liikaa palkkausasioihin."

"Joskus lehti on liian virkamiesmäinen. Jutuissa olisi hyvä näkyä ihmisten läheisyys eikä kuivahko asioiden käsittely."

"Olisi hauskaa, jos lehdessä olisi ristikko. Silloin lehteä tulisi katsottua tarkemmin ja tietysti ristikossa pitäisi olla hyvä palkinto!"

"Acatiimi on aivan liian professoritasoinen lehti eikä palvele minua."

"50 % yliopistojen rahasta tulee opetusministeriön ulkopuolelta. Kunpa edes 10 % jutuista käsittelisi näitä."

"Enemmän räväkkyyttä edunvalvontaan. Enemmän myös sellaisia juttuja, joista joku julkaisijaliitto ei pitäisikään, esim. professoreiden kyky ja valmiudet johtaa laitosta, projekteja, akateemisen hierarkian luomat vääristymät, työpaikkakulttuuri, tilaustutkimuksen ja opetuksen suhde yms."

"Lehteen tulisi laittaa työpaikkailmoituksia, koulutuspaikkoja ja kurssitoimintaa tai ainakin sitten www-sivuille. Keskustelukanavan luonti voisi olla paikallaan - keskustelua valtakunnallisesti avoimella mielellä!"

Tietoa avoimista viroista verkkolehteen

Palaute tuo jo tuloksia. Acatiimin verkkoversion pääsivulle on laitettu nyt joulukuun numerosta lähtien linkit niihin yliopistojen osoitteisiin, joista löytyy tietoa avoinna olevista viroista.