Neuvottelutulos tulopoliittiseksi sopimukseksi 2001-2002

Neuvottelutulos tupo-sopimukseksi syntyi 17.11.2000. AKAVAn hallitus hylkäsi yksimielisesti ko. sopimuksen, koska se ei sisältänyt keskusjärjestön ajamaa koulutuspalkkaerää. Kyseinen erä olisi AKAVAn ajamassa muodossa merkinnyt tuntuvaa palkankorotusta monille yliopistojen työntekijöille. Hyötyjiä olisi löytynyt amanuenssi- ja assistenttikunnasta, päätoimisista tuntiopettajista, lehtoreista, kirjastonhoitajista ja informaatikoista, suunnittelijoista jne. Koulutuspalkkaerän saaminen kariutui lähinnä muiden keskusjärjestöjen vastustukseen.

Tätä kirjoitettaessa (5.12) ei ole selvillä, tulevatko valtiosektorin akavalaiset liittymään neuvottelutuloksen pohjalta solmittavaan sopimukseen vai eivät. Kunkin neuvotteluosapuolen on ratkaistava mukaan tulo 13.12 kello 16.00 mennessä. Neuvottelutulokseen liittyen maan hallitus on sitoutunut muun muassa veronkevennyksiin ja neuvoteltujen palkankorotusten täysimääräiseen budjetointiin. Edellytyksenä on, että sopimus syntyy riittävän kattavana 13.12 mennessä.

Hallituksen lupaama tukipaketti ja neuvottelutulos merkitsevät toteutuessaan palkansaajien aseman tuntuvaa paranemista. Siksi Tieteentekijöiden liitto on sopimukseen liittymisen kannalla, vaikkei se sisälläkään AKAVAn ajamaa koulutuspalkkaerää.

Lähtökohdat

Neuvottelutuloksen lähtökohtana on myönteisen taloudellisen kehityksen turvaaminen, työttömyyden vähentäminen, inflaation hallinta, ostovoiman vakaa kehitys, kilpailukyvyn edistäminen sekä työelämän kehittäminen.

Sopimuskausi alkaa 1.2.2001 ja päättyy 31.1.2003.

Palkantarkistukset vuonna 2001

Palkkoja korotetaan 1.2.2001 alkaen yleiskorotuksella, jonka suuruus on 200 mk kuukaudelta, kuitenkin vähintään 2,1%.

Tässä yhteydessä on syytä korostaa, että yliopistojen henkilöstön palkkoja korotetaan 57 miljoonalla markalla jo tammikuun alusta lukien niin sanotuilla Valpas-rahoilla, joista on sovittu jo aiemmin. Valpas-korotuksista osa perustuu kahden ensimmäisen ikälisän aikaistamiseen, osa vuoden alusta käyttöön otettaviin uusiin palkkataulukoihin ja osa yliopistoissa loppuvuodesta päätettyihin kuopparatkaisuihin.

Neuvottelutuloksen mukaan palkkoja korotetaan yleiskorotusajankohdasta lukien 0,5%:n suuruisella sopimusalakohtaisella liittoerällä. Työ- ja virkaehtosopijaosapuolet ovat hiljattain sopineet, että kyseisestä erästä 0,05% käytetään niin sanottuihin tekstitarkistuksiin. Näin ollen järjestelyvaran osuudeksi 0,45%.

Yliopistojen opetushenkilöstön järjestelyvaran käytöstä päätetään AKAVA-JS:n ja opetusministeriön välisissä tarkentavissa ves-neuvotteluissa. Nämä neuvottelut ovat tätä kirjoitettaessa juuri alkaneet. Neuvotteluissa AKAVA-JS on esittänyt, että yliopisto-opettajien järjestelyvaroja kohdennettaisiin opettajien tuloksellisuuslisien lukumäärän kartuttamiseen, sijoituspalkkausluokkien nostamiseen, sivutehtävien palkkioperusteiden täsmentämiseen, luottamusmiespalkkioiden korottamiseen sekä eräisiin muihin kohteisiin.

Yliopistojen muun kuin opetushenkilöstön järjestelyvarat menevät suoraan yliopistoihin, joissa ne kohdennetaan kuoppakorotuksina henkilöstölle järjestöjen ja työnantajan käymien neuvottelujen pohjalta.

Yleiskorotusajankohdasta lukien tulee maksuun myös tasa-arvoerä. Erä lasketaan siten, että naisten suhteellinen osuus sopimusalan kaikista palkansaajista kerrotaan luvulla 0,6. Näin saatuun lukuun lisätään alalla alle 9 950 markkaa kuukaudessa ansaitsevien palkansaajien suhteellinen osuus alan kaikista palkansaajista kerrottuna luvulla 0,2. Tasa-arvoerä on jaettavissa naispalkkaerään ja matalapalkkaerään. Opetushenkilöstön matalapalkkaerä kohdennetaan lähinnä assistenteille ja päätoimisille tuntiopettajille. Naispalkkaerästä hyötyvät eniten ne ryhmät, joissa naisten osuus on suhteellisesti ottaen suurin. Opetushenkilöstössä naisvaltaisimmat ryhmät ovat päätoimiset tuntiopettajat, lehtorit ja assistentit.

 

Veroperusteet 2001: Hallituksen eistykset (eduskunnassa), palkansaajien työttömyysvakuutusmaksu 1,0 ->0.7% Veroperusteet 2002: Hallituksen kannanoton 21.11.2000 mukaan (laskenta: lopullinen verotus). Laskelmissa kunnallisvero 2000-2002 17,67 %, kirkollisvero 2000-2002 1,30 %. Vuosiansio = 12,5 kk-palkka. Verotuksessa otettu huomioon ainoastaan viranomaisvähennykset.

Tasa-arvoerä käytetään työ- ja virkaehtosopijaosapuolten sopimalla tavalla. Mikäli erän käytöstä ei sovita, maksetaan se prosenttimääräisenä yleiskorotuksena.

Palkantarkistukset vuonna 2002

Palkkoja korotetaan sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.3.2002 alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 179 markkaa kuukaudelta, kuitenkin vähintään 1,9%.

Tässä yhteydessä on syytä todeta, että Valpas-hankkeen kakkosvaiheen johdosta palkat nousevat ensimmäisen kerran vuonna 2002 jo heti vuoden alusta lukien. Valppaan kakkosvaiheen yksityiskohdat ovat vielä auki.

Yleiskorotuksen lisäksi palkkoja korotetaan yleiskorotusajankohdasta lukien 0,3 prosentin suuruisella sopimusalakohtaisella liittoerällä.

Yleiskorotusten ja veroratkaisujen lisäysvaikutukset nettoansioihin eri tulotasoilla vuonna 2001 ja 2002 käyvät ilmi oheisesta taulukosta. Yleiskorotusten lisäksi maksetaan edellä todetut järjestelyvarat ja tasa-arvoerät sekä Valpas-korotukset.

Muuta

Neuvottelutuloksessa sopijaosapuolet toteavat, että yliopistojen perusrahoituksen resurssit ovat lisääntyneet viimeisten vuosien aikana selvästi vähemmän kuin niiden opiskelijamäärät. Siksi sopijaosapuolet esittävät valtiovallalle, että se turvaisi tiedekorkeakoulujen perusrahoitukseen tarkoitettujen resurssien riittävän kehittymisen tulevissa budjeteissa.

Luottamusmiesten palkkioita esitetään korotettaviksi. Ansioon suhteutetun työttömyyspäivärahan määräytymistä muutetaan 1.3.2002 lukien siten, että päivärahan ansio-osan määrä on 45% (nykyisin 42 %) päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Vuorotteluvapaakokeilua jatketaan entisin ehdoin kahdella vuodella eli vuosina 2001 ja 2002. Elinikäistä oppimista tuetaan.

Työelämää kehitetään. Työn kuormittavuuden arvioimiseksi laaditaan mittaristo. Työyhteisön suunnitelmallisen kehittämistoiminnan toteuttamiseksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi työpaikkoja varten laaditaan koulutusaineisto. Lisäksi käynnistetään hankkeita, joiden tavoitteena on kehittää osapuolten yhteistyötä työelämän ja muutosten hallinnassa.

Klaus Sundbäck
5.12.2000