VALPAS-raportti ja työmarkkinaratkaisu

Edelliseen noin kaksi vuotta sitten tehtyyn työmarkkinaratkaisuun perustuva VALPAS-valtion palkkatyöseurantaryhmä jätti laajan loppuraporttinsa joulukuussa 1999. Raportin mukaan valtiolla palkat ovat 1990-luvulla kehittyneet heikommin kuin yleisillä työmarkkinoilla. Tämä siis koskee kaikkia valtion palveluksessa olevia. Raportissa todetaan myös, että valtiolla nuoret aloittelevat työntekijät ovat huonommin palkattuja kuin yleisillä työmarkkinoilla. Raportissa kiinnitetään suurta huomiota valtiolla johto- ja asiantuntijatehtävissä olevien huonoon palkkatasoon verrattuna yleisiin työmarkkinoihin. Erityisen korostettuna tämä huono palkkakilpailukyky on yliopistojen johto- ja asiantuntijatehtävissä olevilla.

Yleisesti voidaan todeta, että nimenomaan akateemisella väellä palkkakilpailukyky laskee suhteessa yleisten työmarkkinoiden akateemisiin senioriteetin lisääntyessä. VALPAS-raporttiin ei sisälly kovin eriteltyä selvitystä eri ammattiryhmien tai -nimikkeiden palkkakilpailukyvystä. Tämäkin on kuitenkin luettavissa raportin rivien välistä. Johtavat keskustason valtiotyönantajaviranomaiset ovat eri yhteyksissä maininneet valtiolla nimenomaan professorit esimerkkinä huonosta palkkakilpalukyvystä.

VALPAS-raportti on todenmukainen ja luotettava. Eri järjestöjen kannalta se ei suinkaan ole tasapuolinen, mikäli tasapuolisuudella tarkoitetaan raportin esiin tuomaa vaihtelevaa palkankorotustarvetta. VALPAS-raportin esiintuomien epäkohtien korjaaminen merkitsisi, että jotkut ammattiryhmät valtiolla saisivat huomattavan paljon suuremman korotuksen kuin toiset. Tällaista ei ole kaikkien helppo hyväksyä.

VALPAS-raportin toteamien epäkohtien korjaaminen on ollut voimakkaasti esillä valtion työmarkkinaneuvotteluissa, joissa on siis saavutettu neuvottelutulos. Kaikkien valtion sopijaosapuolten signeeraaman neuvottelutuloksen allekirjoituspöytäkirjaan on kirjattu VALPAS-raportin epäkohtien korjaamista koskevia seikkoja: Valtion palkkaseurantaselvityksen linjaukset toteutetaan työnantajapäätöksillä. Sopijaosapuolet pyrkivät tulevissa neuvotteluissa toteuttamaan selvityksen linjauksia. Valtion työmarkkinalaitos myötävaikuttaa siihen, että virastot painottavat a) nuorten palkkauksellista asemaa, b) vaativia johto-, asiantuntija- ja muita vastaavia tehtäviä, c) palkkauksen ja tehtävän vaativuuden välisten palkkausongelmien korjaamista sekä hyviä suorituksia ja d) muita ammattitehtäviä. Allekirjoituspöytäkirjan mukaan toimenpiteet käynnistetään tämän sopimuskauden aikana.

Em. kirjauksen aikaansaaminen oli vaikeaa. Tämä johtui mm. edellä mainituista järjestöllisistä tekijöistä sekä yleisillä työmarkkinoilla laajasti toteutuneesta kustannusvaikutukseltaan 3,1 %:n korotustasosta. Tämän tason ylittäminen edes VALPAS-hankkeen yhteydessä ei olisi mitenkään onnistunut nimenomaisella sopimuksella sopimuskaudella. Tämän takia pöytäkirjaan tai muihin neuvottelutulosasiakirjoihin ei sisälly prosentti- tai markkamääräisiä mainintoja VALPAS-hankkeeseen liittyen. Korotustasoltaan 3,1 %:n ylittävät markat tai prosentit edellyttäisivät vaikeita työtaisteluja.

Allekirjoituspöytäkirjan VALPAS-raporttiin liittyvä maininta on melko heikko. Se on kaikkien hyväksymä, joten se on kompromissi. Akavalaiset lähtökohdat olisivat edellyttäneet vaativien johto-, asiantuntija- ja muiden vastaavien tehtävien korostamista tapahtunutta enemmän. VALPAS-linjauksia toteutetaan korostetusti työnantajapäätöksillä. Valtiotyönantajat ovat todenneet yliopistojen johto- ja asiantuntijatehtävissä olevien palkkakilpailukyvyn kaikista huonommaksi koko valtionhallinnossa. Näistä kahdesta seikasta on tehtävä toteutettava johtopäätös.

Jorma Virkkala