Oletko portinvartija vai suunnannäyttäjä?
Tieteentekijöiden liiton kirjastonhoitajille ja informaatikoille järjestettävästä ajankohtaisia edunvalvontakysymyksiä käsittelevästä kevätseminaarista on tullut jo perinne. Tänä vuonna 30.-31.1. pidetyn seminaarin aiheena olivat kirjasto- ja informaatioalan ammattilaisen palkkausrakenne ja suosituspalkat.
Seminaariin osallistui 23 osallistujaa, jotka olivat pääasiassa kibiläisiä aktiiveja: johtokunnan jäseniä, kirjastotyöryhmän jäseniä ja luottamusmiehiä.
Tarkoituksena oli pohtia syvällisesti ja aivan uusista lähtökohdista alan palkkausrakennetta ja pyrkiä tämän pohdinnan pohjalta laatimaan uusi suosituspalkkaluonnos Tieteentekijöiden liiton hallituksen hyväksyttäväksi. Lähtökohtana oli, että suosituspalkkojen pohjana ei tule enää olemaan nimike ja asema organsaatiossa vaan ainoastaan työn vaativuus. Kirjasto- ja informaatioalan suosituspalkkoja tarvitaan muunmuassa palkankorotusneuvottelujen tueksi ja informoitaessa työnantajia oikeasta palkkatasosta ja oikeista vaatimuksista virkojen auki ollessa.
Seminaarissa tehtävän työn pohjaksi olivat osallistujat vastanneet yhdessä työpaikkansa muiden kibiläisten kanssa seuraavaan kysymykseen:
“Työnantaja on valmis korottamaan palkkaasi yksityisen sektorin tasolle, mikä merkitsee huomattavaa korotusta. Saat korotuksen kuitenkin vasta sen pohjalta, miten osaat perustella palkkauksen tarpeesi. Mieti mihin vetoaminen vaikuttaisi parhaiten: kokemukseen, koulutukseen, nimikkeeseen työn vaativuuteen tai sisältöön, erityistietoihisi ja -taitoihisi.”
Vastausten runsaus ja paneutuminen asiaan oli kiitettävää. Vastauksista näki, että kirjoittaessaan monet olivat vasta itsekin huomanneet oman työnsä todellisen vaativuuden ja palkkavaatimuksetkin olivat sen mukaiset. Kirjastonhoitajan ja informaatikon työ vaatii paljon “hiljaista tietoa”, jota tämän tiedon hallitsijan on itsekin vaikea huomata.
Tilaisuudessa kouluttajana toimi toimitusjohtaja Vesa Niinikangas Oy Enostone ltd:stä. Hän oli - yhdessä puolisonsa, kirjastonjohtaja Inkeri Näätsaaren kanssa - hahmotellut aineiston innoittamana kirjasto- ja informaatiopalvelualan asiantuntijan osaamispuntarin. K&I-alan asiantuntijan osaaminen koostuu sivistyspääomasta, K&I-alan osaamispääomasta ja johtamispääomasta. Millaisia vaatimuksia näiden pääomien käyttöön kohdistuu, riippuu siitä, sovelletaanko niitä toimintoja ylläpitäviin prosesseihin, toimintoja kehittäviin prosesseihin vai uutta toimintaa luoviin prosesseihin. Pääomat hankitaan koulutuksen, kokemuksen ja verkostoitumisen avulla. Seuraava luettelo esittää yhteenvedon eri pääomien sisältöalueista:
K & I - AMMATTILAISEN PÄÄOMAT:
1. Sivistyspääoma
- arvot
- yhteiskunnan toiminnan ja kehityksen
ymmärtäminen
- tiedon- ja tieteenalojen tuntemus
2. K & I -alan osaamispääoma
- tiedonhallintataidot
- kommunikaatio- ja osaamistaidot
- organisointi-, yhteistyö- ja verkosto-
taidot
3. Johtamispääoma
- tilan tunnistaminen ja suunnan
näyttäminen
- ihmisten johtaminen
- asioiden johtaminen
Tältä pohjalta oli laadittu
K & I -AMMATTILAISEN OSAAMISPUNTARI
Säilyttävistä voimista mainittiin esimerkkeinä tontinomistajat, portinvartijat ja paikannäyttäjät. Uutta luovina taas suunnannäyttäjät, tilantunnistajat ja rajanvenyttäjät.
Vesa Niinkankaan alustuksen jälkeen työ jatkui molempina seminaaripäivinä ryhmätöiden merkeissä. Ensimmäisenä päivänä pohdittiin työn vaatimuksia ja vastattiin kysymyksiin “Mitä vaativuus on?”, “Mistä kirjasto- ja informaatioalan palkkauksen tila johtuu?”. Toisena päivänä määriteltiin alan asiantuntijan työn vaativuuksia ja lopuksi tämän työn tuloksena jokainen ryhmä laati oman esityksensä uusiksi vaativuustasoon perustuviksi suosituspalkoiksi.
Näin syntyneissä suosituspalkoissa vaativuudet, mahdolliset nimikkeet ja palkkataso oli luokiteltu kolmen edellä mainitun ryhmän mukaan (ylläpitävät, kehittävät ja uutta luovat prosessit). Palkkaustavoitteista ryhmät olivat jokseenkin yksimielisiä; palkkahaarukka liikkui 15 000 markasta 30 000 markkaan.
Marketta Honkanen
|
