Lehtori ja luottamusmies

Luottamusmiehet ovat yliopistoissamme henkilöstön edustajina hiljaisia puurtajia, jotka itse asiassa ovat paljon vartijoiksi valittuja. Työ on enimmäkseen näkymätöntä, jatkuvaa kouluttautumista ja sopimusjärjestelmissä ajan tasalla pysymistä. Tehtävät ovat viime aikoina lisääntyneet ja muuntuneet, muun muassa tarkentavien virkaehtosopimusten kohdennetut erät, jotka jaetaan tuloksellisuuden perusteella ja kuoppina, ovat lisänneet luottamusmiesten vastuuta. Tiina Saali on yhden Yliopistonlehtorien liiton jäsenyhdistyksen eli Kuopion yliopiston lehtorit ry:n luottamusmies.

Yliopistoissa opetushenkilöstöä edustaa kolme vahvaa järjestöä ja näin ollen luottamusmiesjärjestelmässä on vallalla mandaattijako: kun kunkin järjestön paikallinen jäsenyhdistys valitsee oman luottamusmiehen ei voida puhua yleisakavalaisen näkemyksen toteutumisesta. Kuitenkin niissä yliopistoissa, joissa on pääluottamusmies, on myös edunvalvonnan koordinointi toteutettu yleisakavalaisessa hengessä. Yhteensä yliopistolaitoksessamme toimii nykyään noin sata luottamusmiestä.

Luottamusmiehen tehtävät

Yliopistonlehtorien liitolla on 28 AKAVA-JS ry:n luottamusmiestä, jotka paikallistasolla liiton jäsenten edustajina hoitavat luottamusmiessopimuksen mukaiset tehtävät suhteessa työnantajaan. Luottamusmiehen pitää olla hyvin perehtynyt toimipaikkansa olosuhteisiin sekä voimassa oleviin virkaehtosopimuksiin, säännöksiin ja määräyksiin. Työssään hänen täytyy sitoutua toimimaan AKAVA-JS:n, OAJ:n ja YLL:n hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Luottamusmiehet käyvät jatkuvasti kursseilla pysyäkseen ajantasalla yliopistosektorin edunvalvonnassa. Liiton koulutustoiminnassa luottamusmiehet ovat kärkiryhmä. Sopimuksiin liittyvien asioiden hoidon lisäksi luottamusmies usein joutuu paneutumaan myös työpaikan inhimillisiin tekijöihin. Tiivistetysti voidaan sanoa, että luottamusmiehen toiminnassa tarvitaan avointa mieltä ja valmiutta tarttua mitä erilaisimpiin eteen tuleviin haasteisiin. Luottamusmiesjärjestelmällä pyritään siihen, että sopimuksia noudatetaan, erimielisyyskysymykset selvitetään tarkoituksenmukaisesti ja nopeasti ja työrauhaa ylläpidetään.

Perehdyttäminen auttoi alkuun

Tiina Saali on englannin kielen lehtori Kuopion yliopiston kielikeskuksessa ja hän toimii YLL:n paikallisen jäsenyhdistyksen lehtoreiden ja päätoimisten tuntiopettajien luottamusmiehenä. Tiina suhtautuu luonteensa mukaisesti tunnollisesti ja innostuneesti luottamusmiehen tehtäviin. Usein on niin, että toimintaan mukaan tuleva uusi luottamusmies joutuu tutustumaan työtehtäviinsä yksin ja aloittamaan ikään kuin tyhjältä pöydältä. Tiina Saalin kohdalla tilanne oli toinen:
- Kuopion yliopiston lehtorit ry:n jäseneksi ja mukaan toimintaan minut innosti yhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja Jouko Vostila. Ennen eläkkeelle jäämistään vuonna 1999 Jouko huolehti ajoissa luottamusmiehen työhön perehdyttämisestä ja oli mukava hakeutua koulutukseen tutun ja asiantuntevan puheenjohtajan matkassa. Joukolta saamani tuki oli minulle tavattoman arvokasta.

Myös edeltäjäni kanssa olen voinut, ja voin vielä nytkin, puhua kiperistä kysymyksistä.

Yhteistyöllä asiat edistyvät

Kokemuksinaan toiminnastaan luottamusmiehenä Kuopion yliopistossa Tiina Saali kertoo, että yhteistyö työnantajan edustajien, hallintojohtajan ja henkilöstösuunnittelijan, kanssa on sujunut luontevasti ja helposti. Työnantaja on luovuttanut luottamusmiehelle hänen tarvitsemaansa tietoa ja yhteydenpito on ollut mutkatonta. Jäsenistön osallistumishalukkuudesta Tiina Saalilla on kuitenkin samanlaisia kokemuksia kuin monilla muillakin paikallisilla järjestöaktiiveilla: on erittäin vaikeaa saada yhdistyksen jäseniä mukaan toimintaan. Kuitenkin luottamusmies on sitä vahvempi mitä enemmän hän saa aktiivista tukea taustaryhmältään eli edustamiltaan henkilöiltä.

Tiina Saalin mielestä yhteistyö työnantajien kanssa on sujunut Kuopion yliopistossa luontevasti ja helposti.

Tiina Saali tahtoo rikkoa perinteiseen ammattiyhdistystoimintaan liittyvää virheellistä myyttiä, jonka mukaan ay-aktiivit pyrkivät ainoastaan siihen, että työtä teetettäisiin mahdollisimman vähän. Nykyään edunvalvontajärjestöt esimerkiksi yliopistosektorilla tekevät pitkäjänteistä ja arvokasta yliopistojen opetus- ja tutkimustoiminnan kehittämistyötä monella saralla ja toiminnan ”vaikeuttamisen ja vastustamisen” tilalla on asioiden ”edistäminen ja kehittäminen”. Esimerkkinä mainittakoon kokonaistyöaikasopimuksen muokkaaminen siihen kuntoon, että se voitiin hyväksyä kaikkia yliopistoja ja kaikkia opettajaryhmiä koskevaksi.

Tuloksellisuuslisät ja kuopat

Yliopistoissa luottamusmiehet valmistautuvat parhaillaan hallinnon kanssa käytäviin neuvotteluihin tarkentavan virkaehtosopimuksen tuloksellisuuslisien ja kohdennettujen kuoppien jakamisesta. Kun jaettavaa on niin vähän, jakoesityksen tekeminen niukkojen korotusten saajista on vaativa ja vaikea tehtävä. Kuitenkin, niin kuin Tiina Saali asian kiteyttää, tunnustuksen saaminen lehtorin tulokselliselle toiminnalle on asia, johon hän luottamusmiehenä mielellään osaltaan vaikuttaa.

Uudessa sopimuksessa oleva sivutoimisen opetuksen tuntien määrän arviointi ja korvausperuste oli heti tuoreeltaan sellainen kohta, joka askarrutti sekä luottamusmiestä että jäsenistöä.

AKAVA-JS:n, OAJ:n ja YLL:n tuki

Liiton antama tuki on luottamusmiehille aina tärkeätä, mutta erityisen merkittävä se on uuden sopimuksen tultua voimaan.Valtion sopimukset ovat perinteisesti niukkasanaisia ja jopa väljiä, ja tulkinnan varaa löytyy tekstistä joka sopimuskierroksella.. Sananselitystä kaivataan liitolta sekä koulutuksen että luottamusmieskirjeiden muodossa, jotta voitaisiin työnantajan kanssa käytävissä neuvotteluissa hoitaa luottamusmiehen yhtä päätehtävää, sopimusten noudattamisen valvontaa.

Tiina Saalin mielestä oli erittäin tärkeää, että Yliopistonlehtorien liitossa reagoitiin tehtyyn sopimukseen nopeasti, sekä kutsumalla luottamusmiehet Helsinkiin koulutukseen 25.2. sopimustekstin yksityiskohtien selvittelyä varten että lähettämällä jäsenyhdistyksiin liiton puheenjohtajan kirje.

Mitä AKAVA-JS:ään tulee, luottamusmiehet ovat akavalaisia luottamusmiehiä. Jari Lehdon ylläpitämä AJS-Uninet, joka on AKAVA- JS:n yliopistojaoston ja yliopistoissa toimivien luottamusmiesten keskinäiseen yhteydenpitoon tarkoitettu sähköinen postituslista on oivallinen luottamusmiesten informaatiokanava. Muutoinkin pääsopijajärjestössä kannetaan jatkuvaa huolta luottamusmiesjärjestelmän toimivuudesta ja paikallistoiminnan kehittämisestä, uutuutena kummiasiamiesjärjestelmä, jossa yliopistosektorin opettajien kummiksi on lupautunut neuvottelija Arja Vehmas.

OAJ:n koulutusta ja edunvalvontaosaston neuvontaa ja lakimiespalveluja luottamusmiehet voivat käyttää toimintansa tukena. Palkkaukseen ja palvelussuhteen ehtoihin liittyviä kysymyksiä hoitaa YLL:n piirissä OAJ:n nimittämä alueellinen palkkasihteeri, jonka on itse oltava luottamusmies.

Kelpoisuusvaatimukset luottamusmiestehtävään

Loppuvinjetiksi sopivat Tiina Saalin ajatukset hyvän luottamusmiehen ominaisuuksista, jotka hän on kiteyttänyt seuraavaan muotoon:

L uotettava
U skaltava
O bjektiivinen
T avoitteellinen
T iedonjanoinen
A ktiivinen
M äärätietoinen
U skollinen
S innikäs
M altillinen
I tsetuntoinen
E dustava
Sovitteleva

Teksti:
Maj-Len Rönkä