• pääsivu
  • sisällys
  • Professorit ja uusi yliopistosopimus


    Yliopistojen uudessa tarkentavassa virkaehtosopimuksessa professorien tutkijankoulutuslisäjärjestelmää kehitettiin. Helsingin yliopiston uusi rinnakkainen palkkarakenne koskee myös professoreita. Uudella palkkarakenteella on heijastusvaikutuksia myös muiden yliopistojen professoreihin. Tavoitteena on professorien sijoituspalkkaluokkien tason nostaminen. Sopimus on professorien osalta hyväksyttävä, korjauksenkin varaa jäi.

    Professorit eroavat yliopistojen muusta henkilöstöstä monessa suhteessa. Professorien palkkauksen määräytymismekanismit ovat kuitenkin pääasiassa samanlaiset kuin muulla opetushenkilökunnalla.

    Valtion yleinen työmarkkinaratkaisu koskee professoreitakin. Niin tekee myös yleiseen työmarkkinaratkaisuun perustuva yliopistoja koskeva uusi tarkentava virkaehtosopimus.

    Uuden yliopistosopimuksen vaikutukset professoreihin voidaan jakaa viiteen eri osatekijään: 1) 0,5 %;n järjestelyvaran käyttäminen tutkijankoulutuslisäjärjestelmän kehittämiseen. 2) Helsingin yliopiston rinnakkainen palkkarakenne. 3) Helsingin yliopiston palkkarakenteen heijastusvaikutukset muiden yliopistojen professoreihin. 4) Professorien sijoituspalkkaluokkien tason nostaminen. 5) Muut vaikutukset. Viimeksi mainittuihin kuuluvat mm. esimiespalkkiojärjestelmään tehdyt indeksitarkistukset.

    Tutkijankoulutuslisäjärjestelmän kehittäminen

    Valtion yleisessä virkaehtosopimuksessa osoitettua 0,5 %:n järjestelyvaraa käytettiin professorien osalta tutkijankoulutuslisäjärjestelmän kehittämiseen siten, että lisien lukumäärää kasvatettiin. Tässä yhteydessä muutettiin myös tutkijankoulutuslisien yliopistokohtaista laskentapohjaa. Aikaisemmasta professorin virkojen lukumäärästä siirryttiin professorien henkilötyövuosiin.

    Tutkijankoulutuslisien uusi lukumäärä kussakin yliopistossa on 65,5 % professorien henkilötyövuosista (aikaisemmin 57 % professorien viroista). Tutkijankoulutuslisän suuruus on noin 2.300 markkaa kuukaudessa. Samalle professorille voi kohdentua nyt useita lisiä.

    Tutkijankoulutuslisäjärjestelmän muutoksen vaikutukset eri yliopistoissa vaihtelevat. Tämä johtuu siitä, että professorien virkojen ja henkilötyövuosien suhde ei ole vakio. Lisäjärjestelmän kehittäminen merkitsee kuitenkin valtakunnallisesti selvästi sitä, että professorikunta kokonaisuutena kyllä sai 0,5 %:n osuuden järjestelyvaroista.

    Helsingin yliopiston uusi palkkarakenne

    Helsingin yliopiston uutta palkkarakennetta on kuvattu kaaviossa toisaalla tässä lehdessä.

    Vähitellen voimaan tuleva Helsingin yliopiston opettajien rinnakkainen palkkarakenne koskee myös professoreita. Jäljempänä on kuvattu uuden palkkarakenteen eräitä vaikutuksia professoreihin.

    Opettajien tehtävätasojen kuvauksessa ja sen pohjalta laaditussa hierarkkisessa järjestelmässä professorit sijoittuvat muun opetushenkilökunnan yläpuolelle. Tällainen mielipide lienee itsestään selvää yliopistomaailmassa, järjestö- ja työmarkkinamaailmassa aivan kaikki eivät tähän saakka ole tätä tunnustaneet. Nyt tämä tunnustus on kirjattu sovittuun tehtävätasoon.

    Tehtävätasojen kuvauksen kanssa hyvin yhdenmukaisesti professorien sijoituspalkkaluokat ovat ylimmissä kategorioissa. Professorien sijoituspalkkaluokissa ei ole rakenteellista päällekkäisyyttä muun opetushenkilökunnan sijoituspalkkaluokkien kanssa. Eri asia on, että yksittäistapauksittaista palkkauksellista päällekkäisyyttä eri tekijöistä johtuen voi jossain määrin esiintyä.

    Professorien palkkauksen lähtötaso on A28. Se on nykyistä korkeampi ja siten selvä parannus (entisissä apulaisprofessuureissa esiintyy edelleen sijoituspalkkaluokka A26 kaikissa yliopistoissa). Tutkijankoulutuslisäjärjestelmä säilyy uudessa rakenteessakin.

    Uuden palkkarakenteen käyttöönottoon liittyy epävarmoja tekijöitä professorienkin kannalta. Järjestelmän täysimääräinen voimaantulo voi osoittautua hitaaksi. Uuteen rakenteeseen ei suunnattu lisärahoitusta solmittaessa sopimusta. Vanha järjestelmä voi säilyä pitkään rinnakkaisena. Professorien osalta tilanne eroaa kuitenkin muista opettajista. Professorien virat ovat jo olemassa, muut virat uudessa rakenteessa täytyy erikseen perustaa.

    Professorien taulukonmukainen korkein sijoituspalkkaluokka on uudessa rakenteessakin edelleen A30. Taulukkoa täydentävässä huomautusosassa ja muissa yhteyksissä professorien palkkaluokka kyllä aukeaa ylöspäin A30:stä.

    Heijastusvaikutukset muiden yliopistojen professoreihin

    Suoranaisesti Helsingin yliopiston uusi palkkarakenne koskee nimensä mukaisesti vain sitä. Muissa yliopistoissa saattaa syntyä halua vastaavanlaisiin järjestelyihin. Professorien kannalta tällaista pyrkimystä voidaan pitää tarkoituksenmukaisena edellyttäen, että professorien ylin sijoituspalkkaluokkaa saadaan avattua A 30:stä ylöspäin selvästi enemmän kuin Helsingin yliopiston juuri hyväksytyssä palkkarakenteessa. Kehityksen täytyy mennä tältäkin osin eteenpäin. Yliopistojen tulee olla palkkakilpailukykyisiä muiden alojen kanssa kaikilta osin, myös ylimmillä tasoillaan.

    Helsingin yliopiston uudella palkkarakenteella on myös välittömiä heijastusvaikutuksia muiden yliopistojen professoreihin. Sopimusasiakirjoihin sisältyvässä kaikkia yliopistoja koskevassa osassa tehdään nimittäin nimenomaan professorien osalta viittauksia Helsingin yliopiston sopimusosaan. Kaikissa yliopistoissa otetaan käyttöön professorien osalta palkkaluokka A29. Kaikissa yliopistoissa noudatetaan professorien osalta soveltuvin osin Helsingin yliopiston sopimusosaa (ks. myös jäljempänä professorien sijoituspalkkaluokat).

    Professorien sijoituspalkkaluokkien tason nostaminen

    Professorien sijoituspalkkaluokat ovat vielä nykyisin seuraavat: A26 (vain entisissä apulaisprofessoriviroissa) A28 ja A30. Helsingin yliopiston uudessa palkkarakenteessa professorien sijoituspalkkaluokat ovat A28:sta ylöspäin. Tätäkin siis noudatetaan soveltuvin osin myös muissa yliopistoissa.

    Kaikkia yliopistoja koskevaan sopimusosaan on kirjattu seuraavanlainen maininta: Tavoitteena on, että professorien sijoituspalkkaluokkien tasoa nostetaan samoin kuin Helsingin yliopistossa on tavoitteena. Tämä virkaehtosopimukseen sisältyvä maininta on yhtä velvoittava kuin kaikki muutkin virkaehtosopimuksen kohdat.

    Professorien sijoituspalkkaluokkia on tähän mennessä nostettu sekä siten, että nostamiseen on käytetty tutkijankoulutuslisiä että myös siten, että tutkijankoulutuslisiä ei ole käytetty tähän palkkaluokkien nostamiseen. Toistaiseksi professorien sijoituspalkkaluokkien nostamista on tapahtunut melko vähän. Nimenomaisen määräyksen perusteella professorien sijoituspalkkaluokkien tason nostamiseen on nyt tarkoitus saada vauhtia kaikissa yliopistoissa.

    Jorma Virkkala
    8.3.2000