|
Puheenjohtaja Risto Piekka pohtii
50-vuotiaan AKAVAn uusia haasteita:
Takana kunniakas historia, edessä lupaava tulevaisuus
AKAVA täyttää tänä
vuonna 50 vuotta, mutta puheenjohtaja Risto Piekka haluaa pitää
katseen tiukasti kiinni tulevaisuudessa. Peruutuspeiliin ei kannata
liikaa vilkuilla, vaikka AKAVAlla onkin takanaan kunniakas historia.
Sen pohjalle on hyvä rakentaa, sillä edessä on
lupaava tulevaisuus.
- Meillä on hyvä historiallinen perinne ja juuret,
jotka pohjautuvat ammatti- ja tutkintopohjaiseen järjestäytymiseen.
Jäsenjärjestöt ovat kyenneet toimimaan uskottavasti.
Työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa saavutettujen tulosten
pohjalle voimme rakentaa tulevaisuutta, Piekka sanoo.
AKAVAa on rakennettu jäsenjärjestöjen edustaman
ammatillisuuden perustalle. Siinä piilee Piekan mukaan myös
AKAVAn voima.
- Ammatillisuuteen liittyy varsin selkeä kulttuuripohja.
Sitä voidaan kutsua akavalaisuudeksi tai korkeakoulutettujen
toiminnaksi. Järjestöillämme on aivan oma traditio
ja perinne. Niihin aiomme nojata ja katsoa tulevaisuuteen - vahvistaa
niitä alueita, joissa olemme vahvoja, hän linjaa.
AKAVA syntyi 50 vuotta sitten, kun korkeakoulutettujen ryhmälle
haluttiin saada paikka työmarkkinoiden ja yhteiskunnan neuvottelupöydissä.
Toisenlaisella järjestäytymisellä se ei olisi Piekan
mukaan ollut mahdollista, koska koulutettujen määrä
oli melko pieni vielä 1950-luvulla. Silloin lähdettiin
12 000 jäsenestä liikkeelle.
- Halusimme mukaan kaikkiin neuvottelupöytiin, se on ollut
keskeinen asia, Piekka korostaa.
Kohtalonyhteys työmarkkinoilla
Kansalliseen taloudelliseen kehitykseen voidaan Piekan mukaan
vaikuttaa enää vain kahdella tavalla: työmarkkinasopimuksilla
ja valtion finanssipolitiikalla.
- Työmarkkinoiden ja poliittisen vallan välinen suhde
on Suomen kohtalonyhteys. Niiden yhteistyön olisi kehityttävä
vielä nykyisestään. Sen ei pidä myöskään
jäädä vain keskusjärjestöjen varaan,
vaan yhteistyön on laajennuttava liittoihin ja työpaikoille,
Piekka sanoo.
Hän ei ota kantaa siihen, missä muodoissa työmarkkinasopimukset
jatkossa tehdään. Joka tapauksessa näyttää
siltä, että työmarkkinoiden merkitys korostuu Emu-oloissa.
- Palkansaajaliikkeen pitää osallistua Suomen menestystekijöiden
kehittämiseen sekä keskusjärjestö- että
liittotasolla. Se on vastuullista toimintaa yhteiskunnan kehittämiseksi,
Piekka huomauttaa.
Menestystekijät ovat niitä, jotka auttavat Suomea pärjäämään
muuttuvassa maailmassa. Suomen talouden kunto on yksi keskeinen
tekijä.
- Keskustelua tietoyhteiskunnasta pitäisi konkretisoida.
Mitä tarkoittaa, että Suomi on eturivin maa tietoyhteiskunnan
kehittämisessä, hän kysyy. Piekan mielestä
tietoyhteiskunnan edistäminen edellyttää suuria
panostuksia koululaitokseen. Se tarkoittaa kaiken tasoista koulutusta.
- On panostettava osaamiseen, koulutukseen ja tuloksen tekemiseen,
hän arvioi.
Työssä jaksaminen neuvottelupöytään
Piekka uskoo, että työmarkkinaneuvotteluihin nousee
tulevaisuudessa uusia arvoja. Ne liittyvät tuloksen tekemiseen
ja vastuun kantamiseen. Ennen kaikkea on puhuttava jaksamisesta
työssä.
- Siinä olisi päästävä pikaisesti eteenpäin
ja jaksaminen olisi saatava jatkuvan neuvottelumenettelyn piiriin.
Suomen on pakko satsata siihen, Piekka korostaa. Akavalaiset tekevät
keskimäärin yhden työpäivän viikossa
enemmän kuin muut palkansaajat. Siinä on Piekan mielestä
jo konkreettisesti kysymys jaksamisesta. Kaiken lisäksi Suomi
ikääntyy koko ajan. Millä turvataan se, että
mahdollisimman moni jaksaa tehdä töitä eläkeikään
asti?
- AKAVAn ainoa työelämää koskeva vaatimus
viime syksynä tupon tavoitteistossamme liittyi jaksamiseen.
Se voi tarkoittaa työaikajärjestelyjä, työaikapankkia,
työpaikan henkilöstöpolitiikkaa, vuorotteluvapaajärjestelmää,
sapattivapaata. Keinovalikon on oltava laaja, koska ihmiset ovat
erilaisia ja eri henkilöstöryhmien työn luonne
vaihtelee, Piekka luettelee. Jaksamiseen liittyvät asiat
eivät ainakaan toistaiseksi ole edenneet liittotason neuvotteluissa.
Joitakin tuloksia on saatu aikaan lähinnä tulopoliittisen
neuvottelujärjestelmän kautta. Piekan mielestä
tarvitaan ennen kaikkea kokonaisnäkemystä, jonka pohjalta
voitaisiin edetä leveällä rintamalla. Tähän
saakka toimenpiteet ovat olleet poukkoilevia.
- Nämä kysymykset ovat haaste neuvottelujärjestelmälle.
Ihmiset kokevat oman terveytensä ja hyvinvointinsa entistä
tärkeämmiksi palkka-asioiden rinnalla. Painotankin sanaa
jatkuva neuvottelu työelämän asioissa, vain siten
voidaan kunnolla tarttua ongelmaan, hän arvioi.
Osaaminen on valttia
AKAVAn jäsenmäärä kasvaa jatkuvasti. Jäseniä
on nyt noin 375 000, ja tavoitteeksi on asetettu noin 425 000
jäsentä vuonna 2003. Peikka uskoo, että jäsenmäärän
kasvun myötä AKAVAn, sen neuvottelujärjestöjen
ja jäsenjärjestöjen asema vahvistuu yhteiskunnassa
ja työmarkkinoilla. 1990-luku oli työllisyyskehityksen
kannalta surkeata aikaa, mutta siitä huolimatta AKAVAn jäsenmäärä
kasvoi kaikilla sektoreilla. Työssä olevien akavalaisten
määrä kasvoi myös supistuvilla aloilla. Piekan
mukaan se kuvaa työelämän muutosta. Työelämän
tarpeet ja ammattirakenteet muuttuvat. Siirrytään tietointensiiviseen
yhteiskuntaan.
 |
| - Poliittisilla päätöksentekijöillä
on oltava vastuu omistaan, niin että valtio ja kunta
ovat kilpailukykyisiä ja saavat mahdollisimman hyvää
työvoimaa palvelukseensa, AKAVAn puheenjohtaja Risto
Piekka korostaa. |
- Tällä hetkellä Suomessa ei ole pulaa pääomasta,
vaan osaavasta ja tietävästä väestä.
Sen merkitys korostuu koko ajan. Suomen varakkuus on yhä
enemmän osaamisessa ja vähemmän aineellisissa pääomissa,
hän arvioi. Ikääntyneistä ja syrjäytyneistä
on Piekan mukaan huolehdittava.
- Tarvitaan kuitenkin yhä enemmän osaavaa, koulutettua
ja vastuunsa kantavaa työvoimaa, jos Suomi haluaa kehittyä.
Niihin ryhmiin on panostettava, hän muistuttaa.
Palkkaverotus uudistettava
Työntekoa pitää akavalaisen näkemyksen mukaan
kannustaa. Piekan mielestä palkansaajien verotusjärjestelmässä
pitäisi saada aikaan kokonaisuudistus, sillä Suomessa
on keskimäärin 5-8 prosenttiyksikköä kireämpi
verotus kuin muissa EU-maissa. Verotus on kireää riippumatta
tulotasosta.
- On kunniatonta olla maailmanlaajuisessa verovertailun kireydessä
kärkisijoilla. Verouudistukset tulee kohdistaa kaikkiin palkansaajaryhmiin
tavoitteena EU-maiden keskimääräinen taso. Tämän
ohella tulee aina tukea myös verotuksen keinoin työn
tekemisen kannustavuutta ja edullisuutta joutenoloon verrattuna.
Emu-maailma tuo paineita ja verokilpailua, mutta Piekan mielestä
Suomen pitäisi myös omin toimin kyetä tekemään
verouudistus.
- Se pitää kuitenkin toteuttaa siten, että kyetään
jatkossakin hoitamaan julkisen sektorin ydintehtävät,
hän huomauttaa. Oma messunsa on sitten se, mitkä ovat
julkisen sektorin ydintehtävät. Piekan mukaan AKAVA
on valmis siihen keskusteluun.
- Me aiomme AKAVAssa panostaa koulutuksen arvostuksen lisäämiseen,
hän sanoo. AKAVAn pitää myös tavalla tai toisella
ratkaista koulutettujen matalapalkkaisten akavalaisten naisten
asia.
- Heitä on pitkälti yli 20 000. He saavat bruttona
alle palkansaajien keskiansion. Se ei ole kunniaksi suomalaiselle
yhteiskunnalle, Piekka toteaa. AKAVAn hallitus asetti elokuussa
palkkastrategiatyöryhmän, jonka tehtävänä
on miettiä keinoja, joilla tieto, taito, vastuu, osaaminen
ja tuloksen tekeminen saadaan palkkauksen perustaksi. Siihen puheenjohtaja
aikoo liittokierroksen jälkeen paneutua kaikella vakavuudella.
Julkisella sektorilla voi peräänkuuluttaa myös
poliittisten päätöksentekijöiden vastuuta.
- Heillä on oltava vastuu omistaan niin, että valtio
ja kunta ovat kilpailukykyisiä ja saavat mahdollisimman hyvää
työvoimaa palvelukseensa, Piekka huomauttaa. Tilanne tulee
eteen yhä kipeämmin, kun väkeä jää
lähivuosina eläkkeelle suurin joukoin.
- Julkiset tehtävät on perustettu poliittisilla päätöksillä
- esimerkiksi peruskoulu, terveyskeskukset tai päiväkodit.
Julkisella sektorilla tehtävää työtä
on arvostettava myös palkkauksellisesti, hän sanoo.
Mahdollisuuksiin on tartuttava
Piekan mielestä AKAVA on hieno yhteisö olla töissä.
- Itse olen viihtynyt hyvin. Tuskin muuten olisin ollut kohta
27 vuotta AKAVAn palveluksessa, Piekka tunnustaa avoimesti. Samalla
hän kehuu AKAVAa moniarvoiseksi ja hyvin yksilölliseksi.
- AKAVA ei ole missään tapauksessa yhteen muottiin
valettu järjestö, vaan tilaa on monenlaisille ihmisille,
Piekka painottaa. Monimuotoisuus tuo myös ristikkäispaineita.
Jäsenjärjestöt voivat kilpailla samoilla alueilla,
ja toisaalta voi esiintyä erilaisia ryhmäintressejä
niin kuin muuallakin järjestömaailmassa.
Piekka uskoo, että AKAVA-yhteisöllä on isot mahdollisuudet
tulevaisuudessa. Niihin on vain tartuttava. AKAVAlla on kasvupotentiaalia,
ja jäsenet ovat merkittäviä vaikuttajia. Akavalaiset
ovat keskeisissä asemissa kaikissa työyhteisöissä.
- Kyse on siitä, millä tavalla osaamme käyttää
nämä mahdollisuudet hyväksi, Piekka muistuttaa.
Ihmisestä on huolehdittava
Piekka arvelee, että liittotasolla tapahtuu tulevaisuudessa
yhdistymisiä ja syntyy koalitioita. Niin käy sekä
työnantaja- että palkansaajapuolella.
- En kuitenkaan näe mitään perustetta, että
keskusjärjestöjen lukumäärä muuttuisi
palkansaajapuolella. Niistä jokaisella on omat traditionsa,
oma toimintakulttuuri ja jäsenistö poikkeaa toisistaan,
Piekka arvioi.
Piekka myöntää itse olevansa tulopoliittisen kauden
lapsi. Tulopoliittinen neuvottelujärjestelmä ja palkkausjärjestelmät
kehittyvät koko ajan. Piekan mielestä muutokset pikemminkin
tukevat järjestäytymisen merkitystä kuin toimivat
sitä vastaan. Työpaikkatason neuvottelutoiminta edellyttää
organisoitumista. Järjestäytymistä tarvitaan myös
liittotason ja valtakunnallisten asioiden hoitamiseksi.
- Ihmisen hyvinvoinnista huolehtiminen työpaikalla on loppujen
lopuksi tärkein tavoite, Piekka tiivistää.
Teksti: Heikki Saari
|
