|
Eduskuntatalon edessä oli noin 5 000
yliopistolaista osoittamassa mieltään perusrahoituksen puolesta.
Opiskelijoiden banderollien lisäksi järjestöjen kyltit olivat
hyvin esillä. |
Noin 13 000 yliopistolaista osoitti mieltään
Yliopistoväen yhteinen mielenosoituspäivä
27.4.2000 osoittautui menestykseksi: se keräsi yhteensä
13 000 opiskelijaa ja henkilöstön edustajaa erilaisiin
tapahtumiin maan kaikissa yliopistokaupungeissa. Tempaus osoitti,
että pullamössöopiskelijoista ja virttyneistä
yliopisto-opettajista puhuminen saa nyt loppua. Yhtenäisen
rintaman aito huoli yliopistojen perusrahoituskurjuudesta on näkynyt
jo päättäjienkin puheissa - toivottavasti pian
myös teoissa.
Kaikissa yliopistokaupungeissa järjestettiin mielenosoituksia
yliopistojen perusrahoituksen puolesta. Opiskelijat ja yliopistojen
koko henkilöstö olivat ensimmäistä kertaa samassa rintamassa osoittamassa
mieltään yhteisen asian puolesta. Historiallinen päivä sai väen
liikkeelle: erilaisissa tapahtumissa oli yhteensä noin 13 000
osallistujaa. Eniten väkeä keräsivät Helsingin ja Turun tapahtumat
- kummassakin noin 5 000 mielenosoittajaa. Yliopistoyhteisö vaatii
yliopistojen perusrahoituksen nostamista vuositasolla 1,2 miljardilla
markalla.
Pääkaupunkiseudun yliopistojen ylioppilaskuntien ja henkilöstöjärjestöjen
mielenosoituksessa Eduskuntatalon edessä erilaisia tunnuksia ja
banderolleja oli opiskelijoiden lisäksi kaikilla yliopistojen
henkilöstöjärjestöillä: niin Professoriliitolla, Tieteentekijöiden
liitolla kuin Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitollakin.
Opiskelijoiden banderolleissa luki mm.: Virtuaaliyliopisto virtuaalirahalla,
En mahtunut luennolle, tulin tänne, Muualla panostetaan korkeakouluopetukseen
- Harvardiin, Kuka korvaa poistetun opettajan.
Osakunnat marssivat paikalle lippuineen. Teko oli historiallinen,
sillä ne eivät ole osallis-tuneet mielenosoituksiin lippuineen
miesmuistiin.
Toteuttakaa hallitusohjelma!
Tapahtuman aluksi puhui Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja
Tommi Himberg:
- Olemme tekemässä varsin kummallista vallankumousta. Tämän kansannousun
päätavoitteena on vaatia hallitusohjelman ja valtioneuvoston hyväksymän
koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman sekä eduskunnan
omien lausumien toteuttamista. Pullamössösukupolvi vauhdissa,
Himberg aloitti.
Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Kaarina Dromberg (kok.)
puhui sivistysvaliokunnan kannasta, jonka mukaan yliopistojen
perusrahoituksen vaje on miljardi markkaa eli ero järjestöjen
1,2 miljardiin ei ole suuri. Valiokunta on kuullut perusrahoitustilanteen
takia suuren joukon asiantuntijoita.
|
Professori Juha
Siltala puhui Eduskuntatalon portailla yliopistoyhteisöllisyydestä.
Takana kansanedustajia kuuntelemassa. |
Helsingin yliopiston suomen historian professori Juha Siltala
puhui yliopiston arjesta ja henkilöstön uupumisesta. Hän lainasi
mm. otteita Tieteentekijöiden liiton jäsenkyselystä, joka osoitti
selviä merkkejä yliopistojen opettajien ja tutkijoiden uupumuksesta.
- Jos nykyinen perusrahoituskatastrofi jatkuu, saattaa tuloksena
olla voimia nielevä noidankehä. Alasajettavissa organisaatioissa
huomio kiinnittyy oman asema vahvistamiseen suhteessa toisiin,
kun ei voi luottaa siihen, että oma panos nähtäisiin ja tunnustettaisiin.
Ammattiryhmien ja yksiköiden rajat korostuvat, vaikka kuinka komennettaisiin
verkottumaan yhteistyöhön ja tiimeihin. Silloin kun tulosyksiköt
ja -yksilöt taistelevat säilymisestään, harva ajattelee kokonaisuutta,
Siltala totesi.
Professori Arto Karila Teknillisestä korkeakoulusta puhui
ristiriidasta tietoyhteiskunnan rakentamisen ja yliopistojen resurssipulan
välillä.
- Tieteellinen tutkimus ja sille perustuva ylin opetus ovat korkeakoulujen
tehtäviä, joiden riittävä resurssointi on sivistysvaltiossa turvattava
kaikilla aloilla. Riippumaton tutkimus ja korkein opetus voivat
toimia vain budjettivaroin. Tiede- ja taidekorkeakoulut tarvitsevat
lisäresursseja heti ja pysyvästi. Tämä edellyttää maamme päättäjiltä
oikeita ja kaukokatseisia päätöksiä. Kyse on maamme tulevaisuudesta,
Karila päätti puheenvuoronsa.
Poliitikkojen lupauksia
Tapahtuman lopussa eduskuntaryhmien edustajat kävivät lupailemassa
yliopistoväelle, että perusrahoitukseen tulee lisää rahaa valmisteilla
olevassa tulevaisuuspaketissa sekä koulutuksen ja tutkimuksen
kehittämissuunnitelmassa. Joidenkin kansanedustajien, mm. sivistysvaliokunnan
varapuheenjohtajan, SDP:n Jukka Gustafssonin puheenvuorossa
vaadittiin lisää rahaa myös opetusministeriön kehykseen.
Keskustan varapuheenjohtaja Maria Kaisa Aula ihmetteli,
miksei hallitukselta ole vieläkään saatu lupausta, että yliopistojen
henkilöstön palkankorotukset budjetoidaan. Hän korosti yliopistojen
asemaa tulevaisuuspaketissa. Mielenosoittajia hänen puheensa eivät
täysin vakuuttaneet - joukosta kuului huutoja: Harvardiin, Harvardiin...
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Ben Zyskowiczin
mielestä oli mukava nähdä tällainen joukko tällaisella asialla.
Hänen opiskeluaikanaan 70-luvulla osoitettiin mieltä Neuvostoliiton,
kansojen välisen ystävyyden ja solidaarisuuden puolesta. Zyskowicz
kuitenkin muistutti, että puolueiden lupaukset yliopistojen perusrahoituksen
tuntuvasta korjaamisesta ovat huuhaata niin kauan kuin osoitetaan
rahat niiden ottamiseen ja kerrotaan mistä vastaavasti säästetään.
Vasemmistoliiton Outi Ojala sanoi yliopistoväen olevan
koolla oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Hänen mielestään rahoitusta
voisi löytyä Soneran myyntituloista.
Puhumassa kävivät myös RKP:n Ola Rosendahl, kristillisten
Jouko Jääskeläinen ja Vihreiden Kirsi Ojansuu. Ojansuu
oli huomannut mielenosoittajien joukosta banderollin “uusliberalismi
näivettää yliopistot”.
- Meidän pitää huolehtia, että noin ei saa käydä.
Parhaimmillaan Eduskuntatalon portailla seisoi aurinkoisessa
ilmassa, mutta kylmässä viimassa 25 kansanedustajaa.
- Tekoja, ei sanoja, huusi yliopistoväen joukko päättäjille.
Paikalle huudettiin myös pääministeri Paavo Lipposta.
Hän oli samaan aikaan saamassa Yhdysvalloissa toista kunniatohtorin
hattuaan.
Teesejä, adresseja, luentolakkoja
Erilaisia mielenilmaisuja järjestettiin torstaina kaikissa maamme
yliopistokaupungeissa. Tapahtumissa oli hyvin edustettuna koko
yliopistoväki, joillakin paikkakunnilla, esim. Joensuussa henkilöstöä
oli liikkeellä enemmän kuin opiskelijoita.
Kuopiossa marssittiin yliopistorakennuksista ulos klo 11.30.
Oveen naulattiin opiskelijoiden teesit. Väkeä purkautui
kahdesta talosta yhteensä viitisensataa. Porukka kokoontui
kampuksen parkkipaikalle, jossa puhuivat Professoriliiton Hannes
Enlund, Arja Hirvonen Kuopion tieteentekijöistä
ja Tiina Saali Kuopion yliopiston lehtorit ry:stä.
Tapahtuma ja siihen liittyvä tiedotustilaisuus saivat paljon
julkisuutta paikallisissa ja myös valtakunnallisissa tiedotusvälineissä.
|
Professoriliiton toista banderollia kannattelivat
professori Hannu Saloniemi ja liiton puheenjohtaja Juhani
Keinonen. |
Myös Vaasan yliopistossa järjestettiin opiskelijoiden
ja henkilöstöjärjestöjen yhteinen tiedotustilaisuus,
jossa allekirjoitettiin yhteinen julkilausuma “Rahoitus riittämätön
- markallako maistereita?”.
Oulussa oli kolmen vartin “luentolakko”, jonka aikana järjestettiin
tiedotustilaisuus. Luentosaliin ahtautui 350-450 henkeä. Rehtori
Lauri Lajunen piti puheen ja lehdistölle jaettiin yhteisesti
laadittu tiedote.
Rovaniemellä yliopistoväki keräsi aurinkoisessa kevätsäässä kaupungin
keskustassa nimiä adressiin ja kertoili ohikulkijoille Lapin yliopiston
tilanteesta.
Lappeenrannassa teekkarit ja henkilöstö (yhteensä noin 400) marssivat
kaupungin läpi satamaan poliisisaattueessa.
Seuraavilla sivuilla on omat jutut Turun ja Tampereen tapahtumista.
Kaikkialta kuului kehuja hyvin sujuneesta yhteistyöstä ylioppilaskuntien
ja henkilöstöjärjestöjen kesken.
Tempauspäivän saama julkisuus oli myös mittavaa. Kiitokset kaikille
mukana olleille!
Teksti ja kuvat: Kirsti Sintonen
|