• pääsivu
  • sisällys
  • - Tällä hetkellä Suomi kilpailee länsimaiden heikoimmin rahoitetun yliopistolaitoksen asemasta. Valtion velka puolestaan on toiseksi pienin EU:n maista, rehtori Jorma Sipilä muistutti.

    Tampereella virtuaaliluentosaliin ahtautumisen maailmanennätys


    “Mitä meiltä puuttuu? — OPETTAJIA!
    Mitä meiltä puuttuu? — TILAA!
    Mitä vielä? — RAHAA!
    Kuka suuttuu? — ME!”

    Tieteen ja sivistyksen puolesta osoitti mieltään Tampereella tuhatkunta yliopiston ja teknillisen korkeakoulun jäsentä. Mielenosoitus alkoi ulosmarssilla yliopiston tiloista. Yliopiston päätalolta ja Pyynikiltä matkaan lähteneet kaksi kulkuetta kohtasivat Keskustorilla. Kulkueiden banderolleissa tuotiin selvästi esille yliopistoväen ärtymys perusrahoituksen nykytilaan: “500 opiskelijaa - yksi proffa”, “Maisteriksi kirjekurssilla - onneksi on Posti!”, “Jo riittää!”

    Keskustorin tapahtumassa oppilaskuntien puheenjohtajat Jussi Nousiainen ja Suvi Melakoski kuvasivat opiskelun vaikeutta luentosalien ahtaudessa sekä opettajien ja kurssikirjojen puutteessa ja olivat huolissaan opettajien jaksamisesta. He vaativat yliopistojen perusrahoituksen korjaamista jo v. 2001 budjetissa.

    Yliopiston rehtori Jorma Sipilä vetosi puheessaan päättäjiin hallitusohjelmaan kirjattujen yliopistojen rahoitusta ja opetuksen laatua koskevien periaatteiden toteuttamiseksi. Viimeisen kahdeksan vuoden aikana Tampereen yliopisto on menettänyt viidenneksen valtiolta tulevista perusvoimavaroistaan. Vuodelle 2001 on suunnitelmissa 19 miljoonan lisäleikkaus yliopiston ja 10 miljoonan korkeakoulun perusrahoitukseen Tampereella. Laskennallisesti yliopiston leikkaus merkitsee 80 opetusviran täyttämättä jättämistä ensi vuonna. Sipilä sai raikuvat aplodit kehottamalla investoimaan yliopistoihin ja sitä kautta tulevaisuuteen vaikka velkarahalla. Näinhän valtio kannustaa opiskelijoitakin tekemään. Sulkemalla yliopistot 50 vuodeksi voitaisiin - jos voitaisiin - tietysti maksaa koko valtion velka pois, ironisoi Sipilä päättäjien nykyistä logiikkaa.

    Yliopisto: kirjeopisto vai
    keskinkertainen ammattikoulu

    Pääluottamusmies Harri Melin oli huolissaan opetuksen laadun taantumisesta, joka uhkaa rapauttaa koko yliopistolaitoksen. Opetuksen puolesta yliopisto muistuttaa yhä enemmän kirjeopistoa, ja opetus- ja tutkimushenkilöstö on uupunut mahdottoman edessä. “Keskinkertaiseksi ammattikouluksi” typistyvä yliopisto ei voi vastata niihin odotuksiin, joita sille asetetaan talouskasvun ja suomalaisen tietoyhteiskunnan kehityksen edistäjänä. Melin asetti tavoitteeksi pyrkiä nykyisestä makkaratehtailusta kohti sivistysyliopistoa, jossa vaalitaan tinkimättömästi tutkimuksen ja opetuksen laatua.

    Kyse on lopulta vain poliittisista valinnoista. Samaan sävyyn Tampereen yliopiston lehtorit ry:n puheenjohtaja Jyrki Jyrkiäinen viittasi hauskassa puheessaan entisen SMP:n edesmenneen kansanedustajan Eino Poutiaisen sanoihin, kun tämä oli vaatinut, että “politiikka pois etuskunnasta”. Nyt Jyrkiäinen vaati politiikkaa takaisin eduskuntaan.

     
    Tampereen Keskustorilla oli noin tuhat mielenosoittajaa.

     

    Pirkanmaalaiset kansanedustajat Pia Viitanen (sd) ja Mikko Kuoppa (vas) tunnustivat yliopistoväen vaatimusten tärkeyden ja lupasivat tehdä parhaansa perusrahoituksen ongelmien ratkaisemiseksi. Puheensa lopuksi Viitanen totesi, että taloudelliset arvot eivät saisi ajaa inhimillisten ohi. Mitään valmista reseptiä tilanteen korjaamiseksi heillä ei kuitenkaan ollut esittää, eikä näiden poliitikkojen saama vastaanotto ollutkaan kovin lämmin.

    Tampereen teknillisen korkeakoulun teekkarit demonstroivat korkeakoulujen nykypäivän kurjimusta järjestämällä virtuaaliluentosaliin ahtautumisen maailmanennätyksen. Kuviteltuun 26 hengen luentosaliin ahtautui moninkertainen määrä opiskelijoita. Piirtoheittimen puuttuessa luennoitsija esitteli kuvionsa paperiarkilta. Lopulta paljastui, että luennoitsijakin oli vain teekkari, jonka pätevyys perustui siihen, että hän oli suorittanut pitämänsä kurssin joskus aikaisemmin.

    Teksti ja kuvat: Tapio Rissanen