Yliopistojärjestöjen kirjelmä
valtiosihteeri Rauno Saarelle

Osaamisen tulevaisuus uhattuna

Suomen ylioppilaskuntien liitto ja yliopistojen henkilöstöjärjestöjen edustajat kävivät luovuttamassa yhteisen vetoomuksen pääministeri Paavo Lipposen erityisavustaja, valtiosihteeri Rauno Saarelle 25.4.2000. Ohessa kirjelmän teksti kokonaisuudessaan.

Yliopistoyhteisö on huolestuneena seurannut vuoden 2001 talousarvion valmistelua. Lisääntyneistä tehtävistä ja suuresti kasvaneista opiskelija- ja tutkintomääristä huolimatta yliopistojen perusrahoitus on edelleen 1990-luvun alun reaalitasolla.

Suomen ja suomalaisten tulevaisuus on vahvasti riippuvainen osaamisesta, kyvystä hyödyntää osaamista ja luoda uusia innovaatioita. Koko väestön osaamistason nostaminen tukee Suomen kehittymistä sivistyskansana ja Suomen kilpailukykyä. (Hallitusohjelma (HO))

Suomi on valinnut osaamisen strategian. Tämä on liittojemme mielestä aivan oikea ja perusteltu valinta.

Sivistys kuuluu kaikille. Kansallisen koulutuspolitiikan tehtävänä on kansalaisten sivistystason ja osaamisen jatkuva nostaminen. Jokaisella ihmisellä on oikeus jatkuvaan itsensä kehittämiseen, uuden oppimiseen sekä kasvamiseen eettisesti ja moraalisesti vastuulliseksi yhteiskunnan ja ihmiskunnan jäseneksi. Koulutuksen perusturva kuuluu kaikille kansalaisille. Siihen kuuluvat oikeus opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen, riittävään valinnaisuuteen, opetuksen maksuttomuuteen ja turvalliseen oppimisympäristöön. Kestävän kehityksen periaatteet otetaan huomioon eri koulumuotojen opetuksessa ja toiminnassa. (Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma (KESU))

 

Yhteistä kirjelmää valtiosihteeri Rauno Saarelle olivat luovuttamassa SYL:n puheenjohtaja Tommi Himberg, Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Björn Fant ja toiminnanjohtaja Klaus Sundbäck, VAL ry:n sopimussihteeri Olli Korhonen, YHL:n varapuheenjohtaja Kerttu Pellinen, Yliopistonlehtorien liiton puheenjohtaja Vesa Kulmala sekä Professoriliitosta toiminnanjohtaja Jorma Virkkala ja puheenjohtaja Juhani Keinonen.

Suomi on osaamisen strategiassaan ilahduttavan tasa-arvoinen pyrkiessään takaamaan kaikille kansalaisille mahdollisuudet koulutukseen ja itsensä sivistämiseen. Koulutus ja sivistys nähdään aivan oikein paitsi kansallisen kilpailukyvyn avaimena, myös yhteiskunnallisen tasa-arvon ja vakauden turvaajana.

Olemme hyvin tyytyväisiä valittuun linjaan ja haluamme mahdollisuuksien mukaan auttaa näiden ylevien tavoitteiden saavuttamisessa. Valtioneuvoston analyysi tilanteesta on oikea:

Opetuksen kehittämisellä pyritään paitsi syvempään oppimiseen myös yliopistojen toiminnan tehostumiseen ja tutkintojen suorittamisaikojen lyhentymiseen. Tämä edellyttää, että opetukseen ja opetuksen tukipalvelujen kehittämiseen suunnataan riittävästi resursseja. (KESU)

Tällä hetkellä laatu Suomen yliopistoissa on uhattuna. Kontaktiopetusta ja ohjausta voidaan antaa liian vähän, henkilökunnan on määräaikaisten työsuhteiden kierteessä mahdotonta keskittyä toiminnan pitkäjänteiseen kehittämiseen. Sekä opiskelijaa kohti käytettävissä oleva rahamäärä että opiskelijaa/opettaja -suhde ovat kehittyneet huolestuttavaan suuntaan 80-luvulta lähtien ja Suomi on yliopistokoulutuksen osalta pudonnut muiden OECD-maiden vauhdista. (Liitteet 1 ja 2) Tutkimus- ja tuotekehityspanostus on pysynyt kärkimaiden vauhdissa. Voimakkaasti lisääntyneet ulkoiset velvoitteet sekä mm. yliopistoille vyörytettyjen vuokrakustannusten nousu ovat kuitenkin omalta osaltaan heikentäneet perusopetuksen ja -tutkimuksen tilannetta. Tutkimustietoa ei pitkään voida hyödyntää, mikäli perustasta ei huolehdita ja perusrahoitustilannetta korjata.

Seuraavien neljän vuoden aikana hallitus toimii toisiaan vahvistavien kehittämislinjojen mukaisesti niin, että ensi vuosituhannen alkuvuosina:
• koulutuksen, tutkimuksen ja tuotekehityksen kasvavat voimavarat hyödyttävät talouden kasvua ja kannustavat niin nuorisoa kuin aikuisväestöä parantamaan jatkuvasti tietojaan ja taitojaan (HO) Suunnitelmakaudella perusopetusta, tutkijankoulutusta, perus- ja soveltavaa tutkimusta sekä yliopistojen taiteellista toimintaa kehitetään kokonaisuutena niin, että yliopistokoulutuksen yhteys uusimpaan tieteelliseen tietoon ja osaamiseen vahvistuu. Liiketoimintaosaamista vahvistetaan.(KESU)

Yliopistokoulutuksen perusta ja ainoa mahdollinen lähtökohta on se, että opetus perustuu uusimpaan tutkimustietoon. Kirjastojen hankintamäärärahojen vähentyminen, heikenneet mahdollisuudet tehdä kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ja yksinkertaisesti kiire ovat aiheuttaneet tilanteen, jossa edes tutkijoilla ei välttämättä ole pääsyä uusimpaan tutkimustietoon. Laitteistot ovat myös usein vanhentuneita ja tukihenkilöstön vähennysten vuoksi vajaasti hyödynnettävissä. Opiskelijamäärien kasvaessa paine opetushenkilökuntaa kohtaan on lisääntynyt niin, että koulutuksen sisältöjä ja järjestämistä ei ole aikaa kehittää ja miettiä uudelleen.

Yliopistojen perusrahoituksen kehitys turvataan edelleen lainsäädännöllä ja perusopetuksen maksuttomuus turvataan. Yliopistoja kehitetään siten, että ne kykenevät vastaamaan korkeatasoisesta perusopetuksesta, tutkijakoulutuksesta ja tieteellisestä tutkimuksesta. (HO)

Opetusministeriön asettama kehittämislakityöryhmä totesi, että 90-luvulla yliopistojen rahoitukseen syntynyttä 660 miljoonan markan vajetta pitäisi kuroa umpeen 110 miljoonaa vuodessa. Eduskunta on omassa kannanotossaan todennut vajeen olevan miljardin markan luokkaa, ja esittänyt rahoitustilanteen korjaamisen kiirehtimistä. (SiVL 3/1999). Opetusministeriö on työryhmätyön pohjalta valmistelemassaan Kehittämislakiesityksessä ehdottanut lakiin kirjattavaksi, että yliopistojen toimintamenoja korotetaan yleistä palkkatason ja kustannustason nousua vastaavasti. Ensi vuodelle tämä summa olisi n. 120 miljoonaa markkaa.

Yliopistojen pitkäjänteisen työn mahdollistamiseksi yliopistojen perusrahoituksen kehitys turvataan. Yliopistolaitokselle asetettujen tavoitteiden ja määrärahojen yhteyttä parannetaan siten, että uudet tehtävät sekä koulutuksen ja tutkimuksen laajentaminen kasvattavat vastaavasti budjettirahoitusta. (KESU)

Näin ei ole tapahtunut koko 90-luvulla. Yliopistot ovat vastanneet sisäänottoja ja tutkintomääriä nostamalla niille asetettuihin määrällisiin tavoitteisiin, ottaneet vastaan uusia tehtäviä mm. kehittämishankkeiden muodossa ja lisäksi koettaneet vastata liike-elämän jatkuvasti kasvavaan tiedon ja osaamisen kysyntään. Viimeksi kevään tulosneuvotteluissa pelkästään maisterintutkintotavoitteet (kaudelle 2001-2004) nousivat edellisen kauden tavoitteista (1998-2000) yhteensä 18% ja tohtorintutkintotavoitteet peräti 37%. Kehittämislakiesityksen ehdottamalla tavalla laskettuna tämä tarkoittaisi 948 miljoonan markan korotustarvetta. Näiden laskelmien ja suunnitelmien pohjalta on hallitus ehdottanut yliopistojen määrärahalisäykseksi ensi vuoden budjettiin nollaa markkaa.

Seuraavien neljän vuoden aikana hallitus toimii toisiaan vahvistavien kehittämislinjojen mukaisesti niin, että ensi vuosituhannen alkuvuosina:
• yhteistyö ja luottamus vahvistuvat edelleen koko yhteiskunnassa, erityisesti työmarkkinaosapuolten ja etujärjestöjen kanssa. (HO)

Asetamme toivomme tähän luottamukseen: Me yliopistoyhteisöä edustavat liitot tuomme julki huolemme yliopistojen ja suomalaisen osaamisen ja sivistyksen huomisesta ja toivomme, että valtioneuvosto huomioi hätämme ja korjaa tilanteen ennen kuin peruuttamatonta vahinkoa suomalaiselle tieteelle ja osaamiselle pääsee tapahtumaan.

Allekirjoittaneiden liittojen mielestä yliopistojen rahoitusta pohtineen opetusministeriön työryhmän arvio on perusteltu ja oikeansuuntainen. Yliopistojen perusrahoituksen tasoa on nostettava yhteensä 1200 miljoonaa markkaa jo vuonna 2001 palkkakustannusten, yleisten kustannusten ja tutkintotavoitteiden nousun mukaisesti sekä 90-luvun jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi.

 

Professoriliitto ry. Suomen ylioppilaskuntien liitto ry. Tieteentekijöiden liitto ry. Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto ry. Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstö- liitto ry. Yliopistonlehtorien liitto ry.