Suomen Akatemian periaatepäätös tutkijoiden opetustehtävistä

Suomen Akatemian hallitus teki viime vuonna vanhemman tutkijan ja tutkijatohtorin virkoja koskevan periaatepäätöksen, joka tulee voimaan 1.8.2000. Tieteentekijöiden liittoon tulleet kyselyt osoittavat, ettei edellä mainittua periaatepäätöstä (105/02/99) tunneta kentällä kovin hyvin.

Tutkijoiden opetustehtävät
-työryhmän muistio

Akatemian hallituksen periaatepäätös pohjautuu pitkälti tutkijoiden opetustehtävät -työryhmän helmikuussa 1998 jättämään muistioon. Työryhmän seitsemästä jäsenestä kolme oli Tieteentekijöiden liitosta.

Työryhmä katsoi, että opetusansioiden merkitys yliopistojen opetusvirkoja täytettäessä on kasvamassa. Yliopistovirkoihin pyrkivien on kyettävä meritoitumaan tieteellisiä ansioita laajemmin hankkimalla pedagogisia taitoja sekä opetuskokemusta, joista on yleensä hyötyä tutkijoiden hakeutuessa yliopistojen ulkopuolelle. Opetustehtäviin osallistuminen integroi Akatemian tutkijat laitosyhteisöön. Lisäksi opetus hyödyttää usein myös tutkijan tutkimustehtävää.

Monet työryhmän linjauksista on otettu sellaisenaan Akatemian hallituksen periaatepäätökseen.

Akatemian hallituksen periaatepäätös

Periaatepäätöksen mukaan vanhemman tutkijan ja tutkijatohtorin (kuviot 1 ja 2) työtehtäviin kuuluvat tutkimussuunnitelmassa määritelty tutkimustyö, oman alan opinnäytetyön ohjaaminen sekä sen mukaan kuin tutkija suorituspaikan kanssa erikseen sopii, tutkijan tutkimustyöhön liittyvä opetus. Opetukseen käytetty kokonaistyöaika saa muodostaa korkeintaan 5% tutkijan vuosityöajasta ja opetus tapahtuu ilman eri korvausta. Kuitenkaan ensimmäiseen tutkijatohtorivuoteen ei saa sisäl-lyttää ilman eri korvausta annettavaa opetusta. Akatemia on siis edellä mainitussa laajuudessa suostunut siihen, että tutkija saa käyttää laillisesti osan työajastaan opetuksessa pätevöitymiseen.

 

Viransijaiset sisältyvät lukuihin. (Lähde: Suomen Akatemia.)

 

Viransijaiset sisältyvät lukuihin. (Lähde: Suomen Akatemia.)

Opetuksen vaatimaan työmäärään lasketaan varsinaisen opetuksen lisäksi opetustuntien suunnitteluun, valmisteluun, kuulustelujen laatimiseen ja palautteen antamiseen sekä opetuksen arviointiin käytettävä aika. Vuositasolla 5% tarkoittaa 80 työtuntia. Akatemia katsoo, että kyseinen määrä täyttyy, jos vanhempi tutkija tai tutkijatohtori pitää esimerkiksi 24 tunnin luentosarjan.

Jos viran toimenkuvaan kuuluva opetustehtävä (5%) ylittyy, tulee yliopiston maksaa tästä opetuksesta erillinen korvaus. On kuitenkin huomattava, ettei tutkija saa käyttää enempää kuin 10% vuosityöajastaan opetukseen ja ohjaukseen, jotta tutkimuksen tekeminen ei kohtuuttomasti kärsisi.

Tutkijan ei tarvitse ensimmäisen 5%:n osalta pyytää Akatemialta sivutoimilupaa, koska opetus kuuluu viran tehtävänkuvaan eikä siitä makseta erillistä korvausta. Jos taas tutkija opettaa enemmän kuin 5% työajastaan ja opetus tapahtuu virka-aikana, tulee tutkijan pyytää Akatemialta sivutoimilupa.

Akatemian päätöksessä lähdetään siitä, ettei laitoksen perusopetuksen antaminen kuulu virkatutkijan velvollisuuksiin, vaan uudistuksessa on kyse uusimman tutkimustiedon välittämisestä opiskelijoille. Vanhemman tutkijan antaman opetuksen tulee liittyä tutkijan omaan tutkimustyöhön ja tutkijatohtorin antaman opetuksen hänen omaan erikoisalaansa.

Akatemian hallitus suosittelee yliopistoille, että edellä selostettuja Akatemian virkatutkijoita koskevia periaatteita noudatetaan opetuksen osalta myös tutkimusmäärärahoilla palkattujen väitelleiden tutkijoiden työtehtäviin.

Yliopisto ei voi yksipuolisesti vaatia tutkijaa opettamaan vastoin tämän tahtoa, koska tutkijan ja yliopiston tulee sopia opetuksesta. Toisaalta voidaan kysyä, voisiko sellainen opetus edes olla kovin korkeatasoista, jota tutkija joutuisi antamaan vastoin omaa tahtoaan.

Virassa oleva Akatemian tutkija sopii opetus- ja ohjaustehtävistä yliopiston kanssa silloin, kun yliopistolla tehdään suunnitelmat ja päätökset seuraavan lukuvuoden opetuksesta.

Vaikka periaatepäätös tulee voimaan vasta 1.8.2000, voidaan jo ennen sen voimaantuloa ryhtyä valmisteleviin toimiin opetuksen järjestämiseksi.

Sekä yliopiston että tutkijan edun mukaista on, että opetustehtäväuudistus toteutetaan aidosti sopimalla ja sopijaosapuolten yhteistä etua korostamalla.

Klaus Sundbäck