Esimiespalkkiot
ja hyvä johtaminen
Yliopistojen luottamushenkilöiden esimiestehtävien
palkkiot perustuvat virkaehto-sopimukseen. Sopimuksen mukainen
esimiesten palkkapotti on noin prosentti yliopiston koko opetushenkilökunnan
palkoista. Esimiestehtävien näin vähäinen palkkauksellinen arvostaminen
ei tue hyvää johtamista yliopistossa.
Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto järjestivät 6.5.2000
seminaarin “Hyvä johtaminen yliopistossa”. Seminaarin puheenvuoroja
ja antia on kuvattu tässä lehdessä (s. 33-37).
Seminaarissa käytetyissä puheenvuoroista kävi selvästi ilmi,
että yliopistojen johtamisessa on vielä kehittämisen varaa. Hyvä
johtaminen yliopistossa edellyttää nykyistä määrätietoisempia
toimenpiteitä. Useassa puheenvuorossa tuli esiin korjauskeinona
esimiesten palkkiojärjestelmä. Palkkiojärjestelmän kehittämisellä
todettiin olevan kannustavaa vaikutusta yliopistojen hyvään johtamiseen.
Yliopistoille tyypillistä ovat luottamuspohjaiset esimiestehtävät.
Opetushenkilökuntaan kuuluva, useimmiten professori, hoitaa oman
toimensa ohella yliopistojen toiminnan kannalta tarpeellisia johtotehtäviä.
Tällaisia esimiehiä ovat laitosten johtajat, dekaanit, osastojen
johtajat ja erilaiset muilla nimikkeillä olevat opettajakunnasta
tulevat esimiehet. Tällainen luottamusesimiesjärjestelmä on välttämätöntä
yliopiston asiantuntijaorganisaation säilyttämisen vuoksi.
Useat luottamusesimiehet saavat virkaehtosopimuksen perusteella
korvausta esimiestehtävistään. Virkaehtosopimuksella on määritelty
esimiesten palkkiojärjestelmän pääpiirteet ja palkkioiden kokonaismäärät
yliopistokohtaisesti. Esimiespalkkiojärjestelmän käytännön toteuttaminen
tapahtuu yliopistojen omilla päätöksillä. Sopimuksen mukaan yliopistoilla
on neuvotteluvelvollisuus asianomaisia virkamiehiä edustavan järjestön
kanssa.
Virkaehtosopimuksen mukainen esimiespalkkioiden kokonaismäärä
kaikissa yliopistoissa on nykyisin yhteensä 13,8 miljoonaa markkaa
vuositasolla. Opetushenkilökunnan kokonaispalkkapotti on nykyisin
runsas 1,3 miljardia markkaa vuodessa. Toisin sanoen esimiespalkkiot
ovat noin prosentin opetushenkilökunnan kokonaispalkkapotista.
Tämän verran siis sopijaosapuolet ovat olleet valmiita satsaamaan
esimiesjärjestelmän toimivuuteen. Hyvä johtaminen yliopistossa
on saanut osakseen prosentin panostuksen esimiespalkkioiden muodossa.
Kannustavuus on valtion palkkausjärjestelmissä ja niiden kehittämisessä
nykyisin avainsana. Kannustavuuden tulisi koskea myös yliopistojen
luottamusesimiehiä. Seminaarissa kävi riittävän selvästi ilmi,
että hyvää johtamista ei kannusteta yliopistoissa riittävästi.
Hyvä johtaminen yliopistossa edellyttää, että yliopistoille tyypilliseen
johtojärjestelmään satsataan nykyistä huomattavasti enemmän. Tämä
tarkoittaa myös sitä, että luottamusesimiesten palkkiojärjestelmää
tulee kehittää tavalla tai toisella siten, että nykyisen prosentin
asemasta voidaan puhua suuremmista luvuista. Mikäli esimiespalkkiojärjestelmä
kehittäminen edellä linjatulla tavalla laiminlyötäisiin, osoittaisi
se, että esimiesjärjestelmään ei sittenkään kaikista hyvistä puheista
huolimatta olla valmiita panostamaan.
Koko yliopistoväki haluaa hyvää johtamista yliopistoon. Esimiespalkkioiden
korottaminen ei kohdistuisi kuitenkaan tasapuolisesti kaikkiin
henkilöstöryhmiin. Tästä huolimatta esimiespalkkioita on kehitettävä,
mikäli todella halutaan edistää hyvää johtamista yliopistossa.
VALPAS -raporttiin sisältyvien valtiontyönantajien käsitysten
mukaan yliopistojen johtotehtävissä olevien palkkakilpailukyky
on kaikista heikointa koko valtionhallinnon alalla. Tämäkin tosiasia
osoittaa, että hyvä johtaminen yliopistoissa edellyttää esimiespalkkioiden
tuntuvaa tasokorotusta.
Jorma Virkkala
6.5.2000
|