Tieteentekijöiden liiton kevätliittokokous

Tieteentekijöiden liiton kevätliittokokous pidettiin 7. toukokuuta m/s Mariellan auditoriossa. Paikalla oli sata liittokokousedustajaa.

Liiton puheenjohtaja Björn Fant avasi kokouksen. Hän puhui yliopistojen perusrahoitukseen liittyvästä kampanjasta sekä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta 1999-2004.

Toiminnanjohtaja Klaus Sundbäck piti katsauksen ajankohtaisista asioista. Liittokokouksen sihteerinä toimi järjestösihteeri Eeva Rantala ja puheenjohtajana Kari Pitkänen.

Kevätkokouksen puheenjohtajaksi valittiin Suomen akateemisten tutkijoiden yhdistyksen SATY ry:n liittokokousedustaja Kari Pitkänen.

Toiminnanjohtaja Klaus Sundbäck piti katsauksen ajankohtaisista yliopistoja ja työmarkkinoita koskevista asioista. Aluksi hän kertoi liiton lukuisista toimista yliopistojen perusrahoitustilanteen parantamiseksi. Katsauksen lopussa hän kertasi viime sopimuskierroksen tuloksia: 90 % palkansaajista tuli yleisen 3,1 %:n piiriin, 10 % sai tätä suuremmat korotukset.

Liittokokous päätti sääntömuutoksista koskien puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaalitapaa ja varapuheenjohtajien määrää. Jatkossa puheenjohtajaksi valittavan on saatava ehdoton enemmistö annetuista äänistä tullakseen valituksi. Varapuheenjohtajien määräksi päätettiin kaksi. Lopuksi äänestettiin sääntöpykälästä, joka koskee hallituksen päätösvaltaisuuden määrittelyä. Äänestyksen voitti malli, jonka mukaan entinen käytäntö jatkuu eli hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai jompikumpi varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet muista jäsenistä on läsnä.

TTL:n kevätliittokokous 7.5.2000

• merkitsi tiedoksi katsauksen ajankohtaisiin yliopistoja ja työmarkkinoita koskeviin asioihin
• hyväksyi vuoden 1999 toimintakertomuksen
• vahvisti vuoden 1999 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille
• päätti siirtää vuoden 1999 ylijäämän työtaistelurahastoon
• valitsi vaalivaliokunnan valmistelemaan syysliittokokouksessa tapahtuvaa puheenjohtajiston ja hallituksen valintaa
• päätti sääntömuutoksista koskien puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien vaalitapaa ja varapuheenjohtajien määrää

Professoriliiton valtuusto 7.5.2000

Professoriliiton valtuuston kevätkokouksessa m/s Mariellalla oli koolla 27 valtuuston jäsentä. Lisäksi paikalla oli liiton hallituksen jäseniä ja toimiston väkeä.

• käsitteli liiton talousasioita ja vahvisti vuoden 1999 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden vastuuvelvollisille
• käsitteli hallituksen valmisteleman kertomuksen liiton edellisen vuoden toiminnasta
• merkitsi tiedoksi yliopistojen voimavaratilanteen
• merkitsi tiedoksi työmarkkinatilanteen
• merkitsi tiedoksi tilanteen palkkausjärjestelmän uudistamisessa
• merkitsi tiedoksi järjestöllisen tilanteen
• merkitsi tiedoksi vaalitoimikunnan asettamisen ja tehtävät. Vaalitoimikunnan puheenjohtaja on valtuuston puheenjohtaja Reijo Raivola ja jäseniä professorit Hannu Saloniemi (HY) ja Iiris Aaltio-Marjosola (LTKK)
• merkitsi tiedoksi, että liiton sääntömääräinen kokous on 8.6.2000 klo 10.30
• käsitteli liiton sääntömuutosesitystä ja totesi, että liiton kokous hyväksyy sääntöjen muutokset

Yliopistonlehtorien liiton kevätkokous

Yliopistonlehtorien liitto piti kevätliittokokouksensa 12. toukokuuta. Puheenjohtaja Vesa Kulmala puhui kokouksen aluksi ajankohtaisista asioista koskien neuvottelurintamaa ja perusrahoitusvaikuttamista:

YLL:n kevätliittokokouksessa olivat paikalla mm. Matti Grönroos (vas.), Leenakaisa Sonny, Tiina Saali, varapuheenjohtaja Juhani Henttula ja puheenjohtaja Vesa Kulmala. Kokouksen puheenjohtajana toimi Seppo Ilkka ja sihteerinä Ulla Vana.

"Miksi sitten yliopistojen perusmäärärahan nostaminen on meille niin keskeistä? Oleellista on se, että meidän pitää varmistaa palkkauksemme kaikissa oloissa, kaikissa 'taloissa'. Lisäksi on huomattava, että ns. kokonaistyöaika sopimuksen soveltamisessa eteneminen on valitettavan monissa yliopistoissa juuttunut juuri määrärahojen vähäisyyteen, eikä huomiota vaille saa jäädä myöskään se, että Helsingin yliopiston äskettäin aikaan saatu virkarakenneuudistus palkkaushaarukoineen saattaa jäädä täysin kuolleeksi kirjaimeksi, ellei yliopistolla ole varaa sen käyttöönottoon", totesi Kulmala.