Tieteentekijöiden liitto toivoo keskustelua tiedeministeristä

Yliopistojen perusrahoitus on edelleen kuopassa

Tieteentekijöiden liiton hallitus antoi syyskauden ensimmäisessä kokouksessaan julkilausuman "Yliopistojen perusrahoitus edelleen kuopassa". Ohessa tiedotteen teksti kokonaisuudessaan.

Tieteentekijöiden liitto katsoo, että yliopistojen perusrahoitus on edelleen syvässä kuopassa. Liitto vaatii, että jatkuvasti kasvavista maisteri- ja tohtoritutkintotavoitteista syntyvä lisärahoituksen tarve otetaan täysimääräisesti huomioon valtion ensi vuoden budjetissa ja uudessa kehittämislaissa. Tutkintotavoitteet kasvavat tulossopimuskaudella 2001-2003 keskimäärin 26 %:lla.

Toukokuun lopulla julkistettu tulevaisuuspaketti oli pieni ilouutinen yliopistojen vuosikausien ahdingolle. Käytännössä se oli kuitenkin lähinnä menneisyyspaketti, joka korjasi vain osittain viime vuosikymmenen aikana syntynyttä rahoituskuilua, mutta ei helpota uusien vaatimusten mukanaan tuomaa painetta. Yliopistojärjestöjen laskelmien mukaan tutkintotavoitteiden huima kasvu aiheuttaa ensi vuonna lähes miljardin markan välittömän lisärahoitustarpeen.

Opettajakohtaisesti mitattuna ylempien korkeakoulututkintojen määrä on lähes kaksinkertaistunut ja tohtorintutkintojen määrä yli kolminkertaistunut viimeisten 15 vuoden aikana. Lähitulevaisuudessa tutkintotavoitteiden jatkuva kasvu, ilman lisärahoitusta, uhkaa yhä enemmän opetuksen, tutkimuksen sekä kirjasto- ja tietopalvelujen laatua.

Kansainvälisten vertailujen mukaan Suomi investoi vain vähän korkea-asteen koulutukseen. OECD-vertailu osoittaa, että perusasteen koulutuksessa koulutusinvestointimme ovat selvästi OECD-maiden keskiarvoa korkeammat ja toisella asteella suunnilleen keskitasoa. Korkea-asteen koulutuksessa opiskelijakohtaiset kustannukset ovat kuitenkin selvästi OECD-maiden keskitason alapuolella. Liitto toivoo, että yliopistojen asema vahvistuu myös opetusministeriön painopisteenä ja että julkisuudessa ryhdyttäisiin keskustelemaan erillisen tiedeministerin nimittämisestä.