Valtionyliopiston tulevaisuus?

Perusrahoitus oli vahvasti esillä rehtoreitten puheissa yliopistojen lukuvuoden avajaisissa.

Tampereen yliopiston rehtori Jorma Sipilä asetti kyseenalaiseksi yliopistojen omistuspohjan.

- Valtion vaikeudet järjestää yliopistoille tyydyttävää rahoitusta johtavat kysymään, onko viisasta, että yliopistot ylipäänsä ovat valtiollisia. Valtionyliopiston asema on 1990-luvulla merkinnyt marssia leikkauksesta toiseen eikä veroilla rahoitettujen instituutioiden tulevaisuus näytä ruusuiselta vastaisuudessakaan. Valtiollisuuteen liittyy muitakin vaikeuksia: valtio on liian vahva, liian poliittinen, liian tempoileva omistaja, joka ei aina tunnista yliopistojen erityisluonnetta omien virastojensa joukossa.

Rehtori Sipilän mielestä kysymys yliopistojen omistussuhteesta ei saisi olla tabu.

- Yliopistojen säätiöiminen saattaisi olla järkevä tapa sitoa eri tahoja yliopistoon ja samalla vahvistaa yliopistojen autonomiaa.

Turun yliopiston rehtorin Keijo Virtasen mukaan Turun yliopistolle ensi vuonna tuleva 9 miljoonan markan lisäys kompensoituu ja ylittyykin lisääntyvien kiinteistö- ja varustamiskustannusten, palkankorotusten ja muiden korvamerkittyjen tehtävien vuoksi.

- Ellei valtiovalta turvaa yliopistoille riittävää perusrahoitusta, on selvää, että ulkopuoliseen rahoitukseen liittyvät riskit ja uhat kasvavat, Virtanen totesi.

Joensuun yliopiston rehtori Perttu Vartiainen otti avauspuheessaan esille myös lukukausimaksut.

- Jos valtiovalta ei voi sitoutua riittävään julkiseen rahoitukseen, on yliopistojen johdon pakko avata keskustelu niistä vaihtoehtoisista rahoitusmalleista, kuten opiskelijoilta perittävistä lukukausimaksuista ja sidosryhmille suunnatusta varainhankinnasta, joita kansainväliset kilpailijamme käyttävät, Vartiainen tähdensi.