Valpas-rahojen kohdentaminen

Vuoden 2001 talousarvioesityksessä on 274 miljoonaa markkaa valtiosektorin palkkakilpailukyvyn parantamiseen. Yliopistojen osuus em. summasta on vajaat 57 miljoonaa markkaa.

Rahat on tarkoitus kohdentaa valtion henkilöstölle voimassa olevan virka- ja työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla.

1. Virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja

Sopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa todetaan seuraava:

"Valtion palkkaseurantaselvityksen (Valpas) linjauksia toteutetaan työnantajapäätöksillä.

Lisäksi osapuolet pyrkivät tulevassa sopimustoiminnassaan palvelussuhteen ehtojen tarkistuksissa toteuttamaan selvityksen linjauksia valtion kulloisessakin sopimuspoliittisessa tilanteessa.

Valtion työmarkkinalaitos myötävaikuttaa siihen, että virastot työnantajapäätöksenteossaan toteuttavat sanotun selvityksen linjauksia siten, että painotetaan

a) nuorten palkkauksellista asemaa,

b) vaativia johto-, asiantuntija- ja muita vastaavia tehtäviä,

c) palkkauksen ja tehtävän vaativuuden välisten palkkausongelmien korjaamista sekä hyviä suorittajia sekä

d) muita ammattitehtäviä.

Toimenpiteet käynnistetään tämän sopimuskauden aikana. Osapuolet seuraavat edellä sanotun työnantajapolitiikan toteutumista sopimuskaudella ja sen jälkeen ...".

2. Valtiovarain-ministeriön yleisohjeet

Valtiovarainministeriö on antanut syys- lokakuun vaihteessa yleisohjeet Valpas-palkantarkistusten toteuttamisesta 1.1. 2001 lukien. Ohjeet pohjautuvat allekirjoituspöytäkirjassa sovittuun.

Allekirjoituspöytäkirjan a-kohta

Yleisohjeiden mukaan nuorten asemaa parannetaan siten, että ensimmäisen ikä-/palvelusvuosilisän palvelusaikaedellytyksiä muutetaan kolmesta vuodesta yhdeksi vuodeksi ja toisen lisän edellytyksiä viidestä vuodesta neljäksi vuodeksi. Kolmas, neljäs, viides ja kuudes ikälisä maksetaan nykyisten määräysten mukaisesti.

Sekä ensimmäisen että toisen ikälisän korotusprosentti on 5.

Allekirjoituspöytäkirjan b- ja d-kohta

Edellä mainittujen b- ja d-kohtien palkantarkistukset toteutetaan yhdistettynä taulukkotarkistuksena ensi vuoden alusta lukien. Uusiin peruspalkkoihin sisältyvien korotusten vaikutus on palkkausluokassa A7 runsaat 0,1%. Vaikutus kasvaa luokittain ja nopeutuvasti palkkausluokasta A23 alkaen. Palkkausluokassa A30 korotus on 2,8% (vrt. taulukko s. 16).

Virastojen tulee ulottaa palkantarkistukset koskemaan myös markkamääräisiä, virka- tai työehtosopimukseen perustumattomia palkkauksia. Tällöin menettely on se, että kutakin markkamääräistä palkkausta tarkistetaan valtiovarainministeriön kirjeestä ilmenevällä, tätä palkkausta vastaavalla, korotusprosentilla.

Yliopistoissa markkamääräisiä, virka- ja työehtosopimukseen perustumattomia palkkoja maksetaan muun muassa tutkijakoululaisille.

Myös, jos palkkaus on määritelty markkamääräiseksi virkasopimuksella tai henkilölle maksetaan erillistä henkilökohtaista lisää, palkkausta tarkistetaan edellä sanotulla tavalla. Tällöin kuitenkin virasto harkitsee viran palkkauksen ylittävän palkanosan tarkistamista tapauksittain erikseen.

Ikä- ja palvelusvuosilisiä, kalliinpaikanlisää ja muita suhteessa taulukkopalkkaukseen tai vastaavaan määräytyviä palkanlisiä korotetaan yhdenmukaisesti ko. taulukkopalkkauksen tai vastaavan kanssa eli samalla korotusprosentilla.

Allekirjoituspöytäkirjan c-kohta

Virastojen tulee lisäksi toteuttaa 1.1.2001 lukien korotuserä, jonka suuruus on 0,35% sopimusalan palkkasummasta. Summan suuruus on yliopistoissa noin 14 miljoonaa markkaa. Tämä virastokohtainen erä on kohdennettava palkkauksen ja tehtävän vaativuuden välisten palkkausongelmien korjaamiseen sekä hyville suorittajille eri tehtäväalueilla sekä ottaen huomioon oikea suhde palkkauksen sekä tehtävien ja suoritusten välillä.

Yliopistot käyvät erän kohdentamisesta neuvottelut henkilöstöjärjestöjen kanssa osapuolten kantojen ja perustelujen esille tuomiseksi.

Opetusministeriö on 2.10 ohjeistanut yliopistoja tarkemmin ko. neuvottelujen käymisestä. Opetusministeriön ohjeissa edellytetään muun muassa, että yliopisto kutsuu ao. järjestöjen edustajat virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan c-kohtaa koskeviin neuvotteluihin ja antaa järjestöjen edustajille neuvottelujen käymiseen tarvittavat pohjatiedot. Edellä sanottu ei koske yliopistojen opetushenkilöstöä. Heidän osaltaan neuvottelut käydään opetusministeriön ja AKAVA-JS:n kesken. Nämä neuvottelut on aloitettu 5.10 ja valtiovarainministeriön ohjeiden mukaan päätökset on saatava valmiiksi 31.10 mennessä kuten yliopistojen muunkin henkilöstön osalta.

Kohdan-c palkantarkistukset tehdään neuvottelujen jälkeen työnantajapäätöksillä erän kohdentamisperiaatteiden mukaisesti. Yksimielisyys neuvotteluissa ei ole tarkistusten ja niiden kohdentamisen edellytys eikä kohdennus tapahdu tasaisesti eri henkilöstöryhmien palkkasummien suhteessa. Toisin sanoen rahoja ei kohdenneta niin sanotun pottiajattelun pohjalta.

AKAVA-JS:n yliopistojaoston kantana on, että c-kohdan raha tulee kohdentaa yliopistoissa johto- ja asiantuntijatehtävissä oleville, koska nämä ryhmät omaavat valtion työmarkkinalaitoksen selvityksen mukaan erityisen huonon palkkakilpailukyvyn. Asiaa koskeva yliopistojaoston kirje on lähetetty syyskuun loppu
puolella muun muassa yliopistojen rehtoreille ja hallintojohtajille (ks. tämän lehden sivut 11-12).

Klaus Sundbäck

 

Uusi 1.1.2001 voimaan tuleva A-palkkausluokkien taulukko.